Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Kotuksen historiaa 2008‒2014

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus on vuoden 2008 jälkeen kokenut melkoisia muutoksia. Kesällä 2008 Kotus muutti Sörnäisten rantatie 25:stä Senaatti-kiinteistöjen tiloihin Vuorikatu 24:ään Kaisaniemen puiston laitaan.

Tiedepolitiikan linjaukset ja valtion tuottavuusohjelmat ovat puolestaan vaikuttaneet siihen, millaiseksi Kotuksen työn sisältöä on näinä vuosina suunnattu. Digitaalinen kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia tuoda esille Kotuksen aineistoja.

Tuottavuutta ja rakenteellista kehittämistä

Kun ensimmäiset merkit Kotuksen henkilötyövuosien vähentämisestä tulivat julki 2008, yli 12 000 henkilöä allekirjoitti nimensä nettiadressiin Kotuksen puolesta. Myös eduskunnassa keskusteltiin Kotuksen työstä ja tulevaisuudesta, ja silloinen opetusministeri Sari Sarkomaa vakuutti, että Kotuksen asema turvataan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti Kotus-työryhmän, jota johti professori Fred Karlsson. Ryhmä esitti ehdotuksensa Kotuksen tuleviksi suuntaviivoiksi vuoden 2010 alussa.

Kotusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuodesta 2012 alkaen, ja nimi muuttui Kotimaisten kielten keskukseksi. Kotuksen tehtäviksi säädettiin suomen ja ruotsin kielen huolto, sanakirjatyö ja näihin liittyvä tutkimus. Lisäksi tehtävänä on koordinoida saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen kielenhuoltoa. Eräitä tutkimustehtäviä ja vähemmistökielet siirrettiin vuoden 2012 alusta lähtien yliopistoihin, viittomakieli Kuurojen Liittoon.

Työn tulosten ja aineistojen saavutettavuuden parantamista

Kotus on jatkuvasti lisännyt työnsä tulosten saavutettavuutta. Karjalan kielen verkkosanakirja julkaistiin 2009. Vuonna 2012 verkossa alettiin tarjota Suomen murteiden sanakirjaa, 2013 Ordbok över Finlands svenska folkmål -teosta ja 2014 Vanhan kirjasuomen sanakirjaa.

Monien kielen ammattilaisten ja muidenkin kielenkäyttäjien harras toive täyttyi, kun Kielitoimiston sanakirja sekä Kielikellon ja Språkbrukin arkistot tarjottiin vapaasti luettaviksi verkossa 2014. Aineistoja ja hakemistotietokantoja tuotettiin yhä enemmän verkkoon yhteistyössä FIN-CLARINin, Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen ja Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa.

Vuonna 2014 valmisteltiin Kielitoimiston ohjepankkia ja Kotuksen uutta verkkopalvelua. Ne avataan alkuvuodesta 2015.

Kielipolitiikkaa ja kielenhuoltoa

Kotus osallistuu aktiivisesti kielipoliittiseen työhön monin tavoin. Suomen kielen kielipoliittinen ohjelma Suomen kielen tulevaisuus laadittiin yhteistyössä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kieliteknologian asiantuntijoiden kanssa, ja se ilmestyi 2009. Romanikielen kielipoliittinen ohjelma valmistui 2009 ja Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 2010. Nämä ohjelmat ovat olleet lähtökohtana monille myöhemmille hankkeille.

Kotuksen kielineuvonta on paljon käytetty palvelu, ja Kielikello ja Språkbruk ovat tunnettuja ja luettuja lehtiä. Kotuksella oli vuonna 2013 aktiivinen rooli Hyvän virkakielen toimintaohjelman rakentamisessa ja sen jalkauttamisessa virastoihin. Yhteistyö julkisen hallinnon toimijoiden kanssa on viime vuosina lisääntynyt entisestään.

PIRKKO NUOLIJÄRVI

28.2.2015