Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

rss 10 kysymystä kielestä 2016

20.9.2016 10.21

Vuorovaikutuksen tutkiminen on loputtoman mielenkiintoista

Piia Mikkolalle kielentutkijaksi ajautuminen oli loogista seurausta lapsuuden kiinnostuksenkohteista.

Omakuva: Piia Mikkola.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Voiko kieli-ihmiseksi tulla? Jotenkin ajattelen, että kieli-ihmiseksi synnytään. Itselläni kiinnostus kieltä ja kielenkäyttöä kohtaan näkyi jo lapsena: luin paljon ja viihdytin pikkuveljiäni kertomalla tarinoita. Kirjoitin myös kuunnelmia, ja suostuttelin sukulaiset näyttelemään niissä. Lapsuuden toiveammattini oli kirjailija.

Ajautuminen kielentutkijaksi on varmaan ollut loogista seurausta näistä lapsuuden kiinnostuksenkohteista, vaikka on matkalla ollut myös sattumaa.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

En pysty nimeämään mitään yksittäistä suomen kielen piirrettä. Tällä hetkellä olen erityisesti kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sen hienovaraisista keinoista. Vuorovaikutuksen tutkiminen on loputtoman mielenkiintoista. Siitä löytää aina uusia elementtejä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Ehkä sillä tavalla, että olen aina pitänyt kielellä ja sanoilla leikittelemisestä. Se on jokapäiväistä puuhaa. Olen myös kiinnostunut kaikenlaisesta kulttuurista, ja kieli liittyy usein olennaisella tavalla erilaisiin kulttuurikokemuksiin, kuten musiikkiin, teatteriin, ja tietenkin kirjallisuuteen. Myös työni on tällä hetkellä pääosin lukemista ja kirjoittamista, minkä koen suureksi etuoikeudeksi!

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

En pidä kielimaiseman muutosta uhkana. Kieli on aina muuttunut ja sen kuuluu muuttua. Muuttumalla kieli pysyy ajassa kiinni ja elävänä.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

En ole miettinyt tätä asiaa aikaisemmin. Nyt on tietysti yhteiskunnassa käynnissä kaikenlaisia suuria uudistuksia, ja tuntuu, että kielen kanssa työskentelevät ja kielentutkijat on ajettu ahtaammalle. Näistä asioista keskustelen mielelläni myös eri aloilla työskentelevien tuttujen kanssa. Toivon että voin ainakin omalta osaltani pitää yllä arvostusta kieltä, eri kieliä ja kielentutkimusta kohtaan.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

En pidä suomea kuolevana kielenä. Tietenkään asioita ei kannata pitää itsestäänselvyyksinä, mutta ei tämä ainakaan lähitulevaisuuden skenaariolta kuulosta.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on tapa, jolla jotkut artistit tai säveltäjät osaavat täydellisesti sovittaa yhteen musiikin ja sanoituksen. Toisaalta myös kirjallisuudessa esiintyy ”tyhjentäviä” virkkeitä: yksi virke voi tiivistää lukijalle koko tunnelman ja hetken jotenkin ihmeellisen hienosti. Lukija saa kylmiä väreitä.

Kauheinta kielessä? Kirjoitan itse tekstiviestejä tai Facebook-viestejä  kiireessä ja puolihuolimattomasti, ja niistä löytyy takuulla virheitä. Virheet kuitenkin ärsyttävät ja pistävät silmään sellaisessa kirjoitetussa tekstissä, jossa niitä ei olettaisi esiintyvän. Esimerkiksi tyhmät yhdyssanavirheet mainoksissa tai yritysten kotisivuilla huvittavat ja samalla vähän ärsyttävätkin.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Voisin olla musiikkikappaleen sanoitus.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Vaikea kysymys! Viime aikoina olen vihdoin innostunut lukemaan venäläisiä klassikoita. Rikos ja rangaistus teki vaikutuksen. Voisin valita sen. Rikosta ja rangaistusta voisi sitten tavailla yksinään siellä autiolla saarella ja pohtia kohtaloaan...

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Suosittelen lukemista ihan kaikille! Esimerkiksi vanhemman suomenkielisen kaunokirjallisuuden lukeminen avaa kiinnostavalla tavalla pääsyn suomalaiseen kansankulttuuriin, elämänmuotoon ja ajatusmaailmaan, vaikka kirjojen juonet ja henkilöt ovatkin fiktiivisia.

Toimittaja: Hanna Hämäläinen
Omakuva: Piia Mikkola


FT Piia Mikkola on tutkinut väitöskirjassaan kehityskeskusteluja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Nykysuomen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin elokuussa Vaasan yliopistossa.

Vaasan yliopiston uutinen 12.8.2016


Palaa otsikoihin