Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

rss 10 kysymystä kielestä 2016

29.8.2016 9.00

”Sattumia” seuraa tutkijaa, jota kiehtoo kielen taju

Eero Voutilainen tutkii poliittista vuorovaikutusta ja lukee Daniil Harmsia.

Eero Voutilainen. Kuva: Katariina Voutilainen.
Eeron mielestä kauneinta kielessä on se, miten kieli tarjoaa ikkunan ihmisen sisimpään.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Muistan kiinnittäneeni jo melko nuorena huomiota siihen, miten ihmiset käyttivät kieltä ristiriitatilanteissa. Kaksi ihmistä saattoi kuvata saman asian tai tapahtuman aivan eri tavoin, esimerkiksi korostaa siitä erilaisilla sanavalinnoilla eri puolia (esim. se meni rikki – sä rikoit sen). Se sai minut vaikuttumaan kielen voimasta.

Sittemmin kiinnostuin kielen ilmaisukeinoista lukiossa varsinkin kirjallisuuden kautta ja päädyin opiskelemaan suomen kieltä.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Olen viime aikoina intoutunut tarkkailemaan sitä, mitä kielellä tehdään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Merkittävä osa päivittäisistä teoistamme on kielellisiä: kerromme kuulumisia, annamme ohjeita, pyydämme apua ja niin edelleen. Toisaalta jatkuvasti rakennamme ja säätelemme tyylillisillä valinnoilla sosiaalista identiteettiämme eli sitä, millaisena ihmisenä näyttäydymme muille.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Työskentelen virkamiehenä eduskunnan pöytäkirjatoimistossa, jossa kaikki kansanedustajien täysistunnossa pitämät puheenvuorot julkaistaan kirjattuina pöytäkirjassa. Törmään tässä työssä kollegoideni kanssa jatkuvasti esimerkiksi puhutun ja kirjoitetun vuorovaikutuksen eroihin: sama asia näyttää usein paperilla erilaiselta, kuin se puhetilanteessa kuulostaa.

Lisäksi tutkin ja opetan suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Tekeillä oleva väitöskirjatyöni käsittelee kansanedustajien vuorovaikutusta täysistunnossa. Yhdessä Irina Piipon ja Johanna Vaattovaaran kanssa tänä vuonna kirjoittamani kirja Kielen taju käsittelee erilaisia kieleen liittyviä arvoja, asenteita ja ideologioita. Tähän liittyy esimerkiksi se, miksi jonkinlainen kieli kuulostaa jostakusta kauniilta tai rumalta. Olen myös mukana tutkimusprojektissa, jossa selvitetään kielenkäytön ja hyvinvoinnin yhteyttä.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Kielen vaihtelu ja muutos ovat täysin luonnollisia ilmiöitä. Ne rikastavat ja monipuolistavat kieltä, pitävät sen elinvoimaisena. Jos jokin kieli ei lainkaan vaihtele tilanteittain tai ihmisten välillä eikä muutu kulttuurin mukana, se on kuollut.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Jokainen levittää päivittäisellä kielenkäytöllään jonkinlaisia kieltä koskevia käsityksiä ja asenteita, niin myös minä. Töissäni toivon pystyväni ennen kaikkea lisäämään tietoisuutta kielenkäytöstä ja siitä, miten kieli vaikuttaa ihmisiin.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

En ole nähnyt sellaisten puheiden tueksi mitään päteviä perusteluja. Maailman kielten joukossa suomen kielen asema on poikkeuksellisen vahva. Tietysti tämän aseman säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on myös tehtävä töitä. Esimerkiksi sanastotyöhön eri ammattialoilla on syytä kiinnittää huomiota, jotta suomen kieli säilyy monipuolisesti käyttökelpoisena.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on minusta aivan arkisenkin kielenkäytön läpi kuultava ihminen – se, miten kieli tarjoaa ikkunan tai väylän käyttäjänsä sisimpään. Kauheinta on kaikki kielellinen väkivalta, alistaminen ja sorto.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Varmaan jokin luennon, iskelmän ja vitsin välimaastosta.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Jonkinlaisesta eräoppaasta olisi luultavasti eniten iloa. Jos kysymyksen tarkoitus on kuitenkin selvittää mutkikkaasti haastateltavan suosikkikirja, niin yksi sellainen on ehdottomasti Daniil Harmsin Sattumia, joka on seurannut mukanani kauan.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Myötätuntoista ja kannustavaa vuorovaikutusympäristöä kaikille!

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Kuva: Katariina Voutilainen


Eero Voutilainen toimittaa täysistunnon pöytäkirjaa eduskunnassa ja tutkii poliittista vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Hän on yksi kirjan Kielen taju (Art House, 2016) kirjoittajista.

Palaa otsikoihin