Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

rss 10 kysymystä kielestä 2016

12.4.2016 10.16

Sana on aika hurja juttu

Tutkija Ulla Vanhatalon mukaan merkitys yllättää aina.

Ulla Vanhatalo. Kuva: Tampereen yliopiston kuvapalvelu.
Tiesitkö, että kaikki maailman sanat voidaan selittää vain noin 65 ydinsanan avulla? Tätä kyselee Ulla Vanhatalo sivustolla ”65 sanaa”.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Minusta piti tulla psykologi. En kuitenkaan päässyt ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan, joten päätin lähteä puoleksi vuodeksi minne vain maailmalle ja palata sitten lukemaan pääsykokeisiin. Oli syksy 1993. Paria vuotta aiemmin oli Viro itsenäistynyt uudelleen ja yliopistot avattu ulkomaalaisille. Minäkin päädyin sattumalta Tarton yliopistoon opiskelemaan viroa.

Maailmani keikahti täysin uuteen asentoon. Jäin Tarttoon neljäksi vuodeksi ja tein perustutkintoni siellä. Tarttoon ja kielentutkimukseen päätyminen oli ehkä elämäni suurin erehdys, joka on tuonut työelämään paljon epävarmuutta. Toisaalta olen aina saanut tehdä hirveän kiinnostavia juttuja.

Kohtalo on nuoruusvuosien jälkeen heitellyt vuoroin Suomeen ja maailmalle. Omakohtaiset kokemukset maahanmuuttajana vieraassa kieliympäristössä ovat toki olleet hienoja ja avanneet silmiä, mutta myös turhauttaneet, stressanneet ja ahdistaneet. Psykologina olisin varmasti päässyt helpommalla, ainakin toimeentuloni olisi ollut varmemmalla pohjalla.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Se, millaisen ihmisjoukon tuo kieli meistä tänne pohjoiseen piirtää. Kun palaan muualta Suomeen, ensimmäiset päivät menevät ihastuneen hämmennyksen vallassa. Siis tämä ihmisjoukko täällä edelleen elää ja voi hyvin! Kaikki ihan oikeasti puhuvat suomea ihan tosissaan!

Voisin melkein halata kaikkia, sitä bussissa lapsilleen kiukuttelevaa äitiä ja tuota liituraitamiestä Espan terassilla. Että maailmasta löytyy maa, jossa viisi miljoonaa ihmistä ajattelee kanssani samalla kielellä. Ja että tämä koko systeemi täällä pyörii suomeksi. – Menee aina muutama päivä ennen kuin itsekin sulaudun joukkoon, kieli menettää merkitystään ja alan nähdä yksilöitä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Teen tällä hetkellä työtä kahdessa erilaisessa ympäristössä. Ensimmäisessä eli tohtorikoulutusverkosto Langnetissa tehtäväni on suunnitella ja kehittää kielentutkimuksen alan tutkijakoulutusta. Pohdin esimerkiksi sitä, millaisia asioita kielestä on tutkittu, mitä ehkä tulisi tutkia – ja millaisia tärkeitä kysymyksiä vielä ei ole edes huomattu. Millaista tutkijakoulutuksen pitäisi olla, että nuoret tutkijat osaisivat kiinnostua oikeista asioista, mitä ne sitten ovatkaan?

Toinen työympäristöni on syntynyt oman tutkimusaiheeni ympärille. Tavoitteeni on yleistajuistaa semantiikkaa ja saada erilaisista taustoista tulevat ihmiset ymmärtämään toisiaan paremmin. Se on ihan hirveän kiinnostavaa, hauskaa ja hyödyllistä! Välillä ajatus palaa samoihin kysymyksiin, joita olen miettinyt nuoresta tutkijasta saakka: Mitä on sanan merkitys? Voiko sitä tutkia? Millaisilla menetelmillä sitä pitäisi tutkia? Mitkä tahot todellisuudessa määrittävät sanojen merkityksiä? Kuka käyttää sanan valtaa? – Tiedän sanasta ja merkityksestä nyt ehkä enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten, mutta sana on aika hurja juttu. Merkitys yllättää aina. Se pitää tutkijan nöyränä.

Kotona havainnoin jatkuvasti sitä, miten kuusi lastani oppivat kukin vuorollaan puhumaan, kirjoittamaan ja rakentamaan maailmaansa kahdella kielellä. Ihmettelemme yhdessä, miksi sellaiset ilmaukset kuin Aikooko huomenna sataa? tai Toi ei jaa tuota lapiota! kuulostavat äidin mielestä vähän hassuilta.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Maailman muutokset ravistelevat meitä enemmän kuin ehkä osaamme ajatella. Muutokset voivat ajaa meitä myös arvoristiriitoihin. Joudumme ehkä luovuttamaan jostain tärkeästä pitääksemme kiinni siitä, mikä meille on ihan kaikkein tärkeintä.  

Joskus samalla suulla arvostellaan syntyperäisten suomalaisten kielenkäyttöä ja kutsutaan ulkomaalaisia opettelemaan suomea. Ei kauhean rohkaisevaa kielen oppimisen näkökulmasta, vai mitä? Aikuisena opeteltu suomi ei useimpien kohdalla tule koskaan lähellekään syntyperäisen suomen kielen tasoa. Kielenkäytön arvioinnin kaksoisstandardi ei kovin pitkälle toimi. Että ollaanko sitä oikeasti suvaitsevaisia suomen kielen moninaisuutta kohtaan vaiko ei?

Olen itse kohdannut jotain samaa englanninkielisessä ympäristössä. Minun ja monen muun aikuisena oppima englanti on ensin hyväksytty. Vähitellen olen tajunnut, että hyväksyntä onkin voimassa vain tiettyjen tarkasti määriteltyjen rajojen sisäpuolella. Ymmärrän erittäin hyvin, miksi näin on. Mutta onhan se ärsyttävää ja jotenkin niin väärin, kun kielen takia joutuu hylkäämään osan ja usein juuri sen fiksuimman osan itsestään.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Jokainen on vastuussa siitä mitä tietää – tai mitä luulee tietävänsä. Kielentutkijana koen, että velvollisuuteni ja iloni on kertoa ymmärrettävästi myös yliopiston ulkopuolella siitä, mitä sanoista ja merkityksistä on tutkittu. Enempää en voi tehdä. Ihmiset voivat kuunnella, ajatella ja yhdistää tietoa omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa. Sitten voi joko tapahtua jotain tai olla tapahtumatta. Totta kai toivon kovasti, että omalta pieneltä osaltani voisin tehdä maailman paremmaksi paikaksi elää.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Kaikki on mahdollista. Onneksi, ja valitettavasti.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Se, miten äidinkieli yhdistää ja erottaa ihmisiä. Äidinkielen merkitys on käsittämättömän suuri.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Lastenruno, ehkä Kirsi Kunnaksen tai Ilpo Tiihosen kirjoittama. Helposti lähestyttävä, reipas ja vähän perinteinenkin. Uudemmalla lukemisella moniulotteisempi, jopa hieman hämmentävä.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Raamatun. Käyttäisin aution saaren suoman ajan ja rauhan siihen, että yrittäisin selittää tuon kirjan ydinsanoman 65 alkusanalla.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Tee pieni ihmiskoe. 1) Mieti, mitä kieltä osaat äidinkielesi jälkeen parhaiten. 2) Yritä unohtaa äidinkielesi viikoksi niin puheistasi kuin ajatuksistasi ja tulla toimeen vain tuolla toisella kielellä – riippumatta siitä, miten hyvin tuota toista kieltä osaat. 3) Pohdi, miltä kokemus tuntui. 4) Ajattele, että lukuisat ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat elämään jatkuvasti noin. Vieraalla kielellä, äidinkielensä häivyttäen, jotkut jopa kokonaan unohtaen. 5) Kun kohtaat ihmisen, joka tulee toimeen puutteellisella kielitaidolla, osoita myötätuntoa ja ymmärrystä.

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Kuva: Tampereen yliopiston kuvapalvelu


Ulla Vanhatalo on leksikaalisen semantiikan tutkija, joka avasi helmikuussa tutkimusaihettaan yleistajuistavan verkkosivun www.65sanaa.fi. Hän toimii myös kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin osa-aikaisena koordinaattorina.

65 sanaa, joilla voit sanoa kaiken -verkkosivut
Langnet-verkosto


Palaa otsikoihin