Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

rss 10 kysymystä kielestä 2016

30.5.2016 10.07

”Iloitsen siitä, että kielenkäyttö moninaistuu”

Kaino Laaksonen on 30 vuotta opastanut Kelan väkeä kieliasioissa.

Kaino Laaksonen. Kuva: Nana Uitto.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Olen ollut kieli-ihminen kouluajoista lähtien. Varsinaisen kipinän suomen kieleen minussa herätti lukioaikainen äidinkielenopettajani, legendaarinen Arvi Luukka.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Kielioppi, erityisesti morfologia, kiinnostaa minua. Pohdin mielelläni myös sitä, miten kieli kartuttaa sanastoaan. Käytännön ihmisenä olen opiskeluajoista lähtien ollut lisäksi innostunut kielenhuollosta.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Olen saanut tehdä pääosan elämästäni kieleen liittyvää työtä: ensin 11 vuotta Helsingin yliopistossa ja sittemmin 30 vuotta Kelassa.  Viime vuodet olen ilokseni seurannut, miten lapsenlapseni on opetellut rinnan suomea ja englantia – erityisesti kuinka luontevasti kahden kielen hallinta sujuu.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Kielen ja kielenkäytön on seurattava aikaansa. Etenkin sosiaalinen media on saanut kirjoittamaan sellaisetkin henkilöt, joille kirjoittaminen ei aiemmin olisi ehkä ollut luontevin viestintämuoto. Kirjoitus- ja lukutaito on jokaisen perusoikeus, asuipa missä päin maailmaa tahansa. Iloitsen siitä, että kielenkäyttö moninaistuu. Ihailen maahanmuuttajia, jotka haluavat oppia mahdollisimman nopeasti suomea.  Moninainen kielenkäyttö toivottavasti myös vähentää ajatusta kielen ja sen ilmiöiden mustavalkoisuudesta.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Kela-urani olen mielestäni pystynyt vaikuttamaan erityisesti viranomaisten kielenkäyttöön. Jo asiakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että asiakkaat ymmärtävät, mitä viranomaiset heille teksteillään viestivät.

En haluaisi olla liian tiukkapipoinen, mutta harmistun, kun sinänsä tyylikkäässä mainoksessa yhdyssana on kirjoitettu kahdelle riville ilman tavuviivaa. Tekstin ymmärrettävyyden kannalta keskeiset oikeinkirjoitusohjeet eivät ole yhdentekeviä.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Turhia puheita. Suomen kieli on voimissaan: saamme maahanmuuttajista lisää suomen kielen käyttäjiä. Toiseksi meillä on lukuisia esimerkkejä suomen kielen ilmaisuvoimasta, toisin sanoen käyttöön on tullut osuva ilmaus vierassanan sijaan. Yksi tuore esimerkki on järjestelykeskus, joka omaksuttiin nopeasti ”hotspotin” sijaan.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta ovat miellyttäviä tunnetiloja viestivät sanat. Itse pidän esimerkiksi sanasta lähimmäinen, joka viestii läheisyydestä, empatiasta ja sympatiasta.

Kauheinta kielessä ovat tarpeettomat sanonnat, joita omaksutaan muista kielistä. Toivon mukaan muutamat johtavat poliitikkomme vähitellen unohtavat sellaiset kammotukset kuin ”pitkässä juoksussa” tai ”iso kuva”.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Olisin varmaan novelli. Runoon olen liian käytännöllinen ja romaaniin liian nopeatempoinen.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Jos saarella ei olisi nettiä käytettävissä, ottaisin yksiosaisen tietosanakirjan. Minulle on tärkeää saada tarkistaa tieto, josta olen epävarma.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Luottakaa omaan kielitajuunne ja pitäkää huolta kielenkäyttötaidoistanne. Vaikka puhekieli lähenee kirjoitettua kieltä, olisi harmi, jos nämä kaksi kielimuotoa eivät pysyisi erillään.

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Kuva: Nana Uitto


Kaino Laaksonen on 30 vuotta opastanut kelalaisia kielenkäytön asioissa. Lisäksi hän on toiminut 37 vuotta äidinkielen ylioppilaskokeen sensorina.

Palaa otsikoihin