Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

10 kysymystä kielestä 2015

21.5.2015 12.37

”Kukkaseppele on Havaijin kulttuurissa leimallinen”

Helsingin Sanomien toimittaja ja kielenhuoltaja Ville Eloranta on uusi suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on kirjoittanut kirjan 125 myyttiä suomen kielestä.

Omakuva: Ville Eloranta.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Eiköhän asia ole ainakin muhinut pinnan alla jo lapsesta asti. Tarhan tädit olivat kuulemma ihmetelleet oudon varhaisia konsonantteja, ja varsin puheliaskin taisin olla. Lukemaan ja kirjoittamaan opin viisivuotiaana. Varsinaisen sysäyksen kohti kielen ammattimaista käsittelyä taisi kuitenkin antaa Ressun lukion legendaarinen äidinkielenopettaja Hannu Rajas, joka nosti pöydälle kielenhuollon kiemurat. Lukion jälkeisen lyhytaikaisen harhailun jälkeen yliopiston suomen kielen pääsykoekirjat tuntuivat heti kuin toiselta luonnolta.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Sen alati läsnä oleva muutos. Kielenhuollon suosituksia ei kannata jäädyttää iäksi, koska lopulta käsissämme olisi vanhentunut ja keinotekoinen kapistus, joka ei palvele juuri ketään. Kaikkea ei toki kannata heti omaksua yleiskieleen, mutta jonkin ilmaisun yleistyessä tyyliseikat saattavat tasoittua. Esimerkiksi ”kuolonkolaria” pidettiin yhteen aikaan yleiskieleen sopimattomana sekamuodostelmana, koska ”kuolo” katsottiin ylätyyliseksi ja ”kolari” arkiseksi sanaksi, mutta kumma kyllä se ei tunnu enää juuri kenestäkään väärältä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Monella tapaa. Työssäni sanomalehdessä tarkastelen ja hion hyvin erilaisia tekstejä: mikä ei sovi perinteiseen uutistekstiin, voi hyvinkin toimia esimerkiksi kolumnissa tai reportaasissa. En kuitenkaan jätä illalla pohdiskeluja Sanomataloon vaan luen monenlaista kieliaiheista kirjallisuutta myös kotona. Työn ja arjen raja on varsin häilyvä.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Nuori Ville saattoi ajatella asioista vähän toisin kuin varhaiskeski-ikäinen. Vanheneminen tuo joissain asioissa lisää suhteellisuudentajua, ja myös suomen kielen yliopisto-opinnot ovat muokanneet merkittävästi käsitystäni kielen moninaisuudesta. Muutos on ehdottomasti tervetullutta, mutta mielivaltaista sen ei tarvitse olla. Käyttöyhteys vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä on tarkoituksenmukaista milloinkin.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Uskon, että olen työssäni kielenhuoltajana ja kielestä kirjoittavana toimittajana onnistunut rikastamaan myös työtovereideni ja lukijoiden käsitystä kielestä. Suomessa suhtaudutaan kieliasioihin välillä kovin yksioikoisesti ja ryppyotsaisesti, millä on helposti latistava ja jopa kahlitseva vaikutus. Kieli on iloinen asia, ja toivottavasti tämä näkyy myös työstäni.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Uskoo ken tahtoo. Pessimistit olivat sitä mieltä, että ”alkaa tekemään” -muodon salliminen olisi lopun alku, mutta runsas vuosi myöhemmin en huomaa kielenkäyttömme laajuudessa tai laadussa suurtakaan eroa aiempaan. Sen sijaan monia isoja kansallisia toimijoita pitäisi ravistella englannin kielen tarpeettomasta käytöstä tilanteissa, joissa mainio äidinkielemme riittäisi edelleen aivan hyvin.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Ehkä kauneinta on sen tarjoama mahdollisuus rajattomaan leikittelyyn. Ei niin salainen paheeni ovat puujalkavitsit, jotka syntyvät monesti esimerkiksi siitä oivalluksesta, että jonkin sanan rakenne voidaan hahmottaa vaihtoehtoisella tavalla. Oletteko esimerkiksi huomanneet, että kukkaseppele on Havaijin kulttuurissa leimallinen?

Kauheinta on tarkoituksellinen sumutus ja siansaksa, jolla osa eliitistä jättää tavallisia kansalaisia tietoisesti tai tiedostamatta ulkopuolelle tärkeiden asioiden käsittelystä.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Lehtiteksti, joka on samaan aikaan sivistävä, ajatuksia herättävä ja viihdyttävä.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Suomen sanojen alkuperän. Se on etymologinen sanakirja, josta selviää ihmeellisiä asioita suomen kielen sanojen ja ilmaisujen juurista.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Nyt on erinomainen aika ahmia tietoa suomen kielestä. Kotimaisten kielten keskuksen sivut ovat vastikään uudistuneet edukseen, ja runsaan vuoden aikana verkkoon ovat tulleet ilmaiskäyttöön muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Kielikello-lehden arkisto ja upouusi Kielitoimiston ohjepankki. Käykäähän käsiksi!

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Omakuva: Ville Eloranta

Palaa otsikoihin