Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

10 kysymystä kielestä 2015

22.10.2015 12.23

”Halusin nähdä sanojen taakse”

Turun yliopiston professori Kaisa Häkkinen pitää lokakuussa jäähyväisluentonsa. Työ suomen kielen parissa jatkuu.

Kaisa Häkkinen ja Kangasalan Missale. Kuva: Timo Häkkinen.
Kaisa Häkkinen ja Kangasalan seurakunnalle kuulunut kappale Missale Aboensesta, jonka lisälehdille on käsin kirjoitettu ilmeisesti vanhin suomenkielinen messuteksti nuotteineen. Kuva: Timo Häkkinen.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Olen ollut kieli-ihminen lapsesta asti. Isälläni oli tapana lukea meille lapsille iltasaduiksi P. Mustapään ja Aaro Hellaakosken runoja sekä Aleksis Kiven tuotantoa. Niissä kaikissa oli outoja sanoja, jotka saivat mielikuvituksen liikkeelle. Halusin nähdä sanojen taakse siihen salaperäiseen maailmaan, josta sanat olivat lähtöisin. Kouluiässä pohdin ryhtymistä kaunokirjailijaksi, koska olin himolukija, mutta sitten alkoivat tosiasiat kiinnostaa enemmän kuin mielikuvitusmaailma.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Kieli on moniulotteinen verkosto, jonka kautta avautuu välillisiä tai välittömiä yhteyksiä menneeseen maailmaan, nykyisen maailman eri kerrostumiin sekä entisiin ja nykyisiin naapureihin. Kieli on valtava aineistopankki, josta aina löytää jotakin, jota ei ennen ole tiennyt.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Luen ja kirjoitan joka päivä. Yleistajuisia kirjoituksia ja kommentteja pyydetään paljon, samoin tulee kysymyksiä sähköpostitse mitä erilaisimmista kieliasioista. Usein kysytään sellaista, mihin ei ole valmista vastausta, ja silloin asiaa voi joutua tutkimaan ja selvittelemään pitempäänkin. Välillä on pakko lähteä Helsinkiin tutkailemaan Kotuksen arkistoja, jotka ovat todella arvokkaita ja hyödyllisiä tietolähteitä. Onneksi monet aineistot löytyvät nykyään myös verkosta.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Muuttuminen kuuluu elävän kielen perusominaisuuksiin. Uskoisin, että kielimaiseman monipuolistuminen kirkastaa myös suomalaisten omaa käsitystä suomen kielestä ja omasta kielitaidostaan.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Professorilla ei enää ole sitä ehdottoman auktoriteetin arvovaltaa, joka tehtävään liittyi esimerkiksi E. N. Setälän aikoina noin sata vuotta sitten, mutta kyllä asiantuntijan näkemyksillä on edelleen merkitystä. Suomen ja sen sukukielten opiskelijoihin olen voinut vaikuttaa suoraan, ja kun heistä suurin osa työllistyy erilaisiin opetus- ja kieliasiantuntijatehtäviin, vaikuttavuus kasvaa moninkertaiseksi. Myös lehtikirjoituksilla ja yleisöesitelmillä tuntuu palautteesta päätellen olevan merkitystä.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Nykytilanteessa tällaiset puheet kertovat asiantuntemattomuudesta tai aiheettomasta pessimismistä. Suomen kielellä on elinvoimaisen kielen tuntomerkit ja status. Kielen elämä tai kuolema riippuu kieliyhteisöstä itsestään ja sen halusta käyttää, kehittää ja säilyttää kieltään. Jos kaikki suomalaiset yhtäkkiä haluaisivat vaihtaa kielensä englanniksi, suomea ei pelastaisi mikään.

Jos suomalaiset haluavat säilyttää kielensä ja toimivat sen mukaan, se säilyy varmasti.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Molempiin kysymyksiin voi antaa saman vastauksen: kielen voima. Kielen avulla voi tehdä äärimmäistä hyvää ja äärimmäistä pahaa.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Haluaisin olla aforismikokoelma, hyvä sellainen.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Ottaisin ensimmäisen suomalaisen Raamatun, siis vuoden 1642 Biblian. Siinä riittäisi tutkittavaa yhden ihmisiän ajaksi.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Pysähtykää hetkeksi miettimään, mitä kaikkea kieli merkitsee ihmiselle ja mitä kaikkea kielen avulla voi tehdä. Ihminen ei olisi ihminen ilman kieltä. Kielen ei tarvitse olla kirjoitettua, mutta kirjoittaminen ja lukeminen antavat mahdollisuuden laajentaa ajattelua ja muistia yli-inhimillisiin mittasuhteisiin.

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Kuva: Timo Häkkinen

Palaa otsikoihin