Kotimaisten kielten keskuksen sijainti-, yhteys- ja aukioloaikatiedot sekä tietoja organisaatiosta ja verkkotoiminnasta.

Historia

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Nimi vaihtui Kotimaisten kielten keskukseksi 2012, jolloin tuli voimaan laki Kotimaisten kielten keskuksesta (1403/2011).

Varsinkin epävirallisissa yhteyksissä ja esimerkiksi näillä verkkosivuilla käytetään usein lyhennenimeä Kotus. Lyhennenimeä käytetään myös keskuksen verkkosivujen osoitteessa.

Yhdistämällä syntynyt

Kotus syntyi yhdistämällä useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimivia organisaatioita ja hankkeita. Kotukseen koottiin suomen ja ruotsin kielen hankkeita, jotka toimivat eri organisaatioissa. Tällaisia hankkeita ja toimintoja siirtyi Kotukseen 1. maaliskuuta 1976 (sulkeissa organisaatio, josta hanke tai toiminto siirtyi):

  • Karjalan kielen sanakirja ja Karjalan kielen arkisto (Sanakirjasäätiö)

  • Kielitoimisto (Suomen Akatemian humanistisesta toimikunta)

  • Nimiarkisto sekä nimistönhuolto ja -tutkimus (Suomen nimiarkiston säätiö)

  • Ordbok över Finlands svenska folkmål eli Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja (Folkmålskommissionen)

  • ruotsinkielisen paikannimistön tallennus, tutkimus ja huolto (Svenska Litteratursällskapetin Folkkultursarkivetin paikannimijaosto)

  • ruotsin kielen huolto, svensk språkvård (Suomenruotsalaisten kansankäräjien Svenska språkvårdsnämnden)

  • Suomen kielen nauhoitearkisto (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos)

  • Suomen murteiden sanakirja ja Suomen murteiden sana-arkisto (Sanakirjasäätiö)

  • Suomen sanojen alkuperä ja Etymologinen arkisto (Tutkimuslaitos Suomen suvusta, joka kuului Sanakirjasäätiöön)

  • Vanhan kirjasuomen sanakirja (Sanakirjasäätiö).

Toimistoista osastoihin

Keskuksen toiminta organisoitiin 1976 kuuteen toimistoon: hallintotoimisto, kielitoimisto, nimitoimisto, ruotsin kielen toimisto, Tutkimusarkisto Suomen suku sekä tutkimus- ja suunnittelutoimisto. Tällaisena jako säilyi pääosin parikymmentä vuotta.

Merkittävä organisaationmuutos tehtiin vuonna 1994, jolloin perustettiin tulosvastuulliset osastot: kielenhuolto-osasto, ruotsin kielen osasto, sanakirjaosasto, tutkimusosaso ja yleinen osasto. Yleinen osasto jaettiin 1997 tietohuolto-osastoksi ja hallinto-osastoksi.

Vuoden 2007 alusta aloitti toimintansa vähemmistökielten osasto. Kun tutkimustehtäviä ja vähemmistökielet siirrettiin vuoden 2012 alusta yliopistoihin, organisaatiota muutettiin. Kotuksessa on kielenhuolto-osasto, sanakirjaosasto, ruotsin kielen osasto sekä hallintoyksikkö, tietohallintoyksikkö ja kehittämisyksikkö sekä vuodesta 2014 alkaen aineistoyksikkö.

Verkkoa, virkakieltä ja sanakirjoja

Yksi keskuksen painopistealueista on ollut koko ajan viranomaiskieli ja sen parantaminen. Vuonna 2013 Kotus osallistui Hyvän virkakielen toimintaohjelman tekemiseen. Vuodesta 2014 alkaen Kotus on ollut keskeinen virkakielikampanjan toteuttaja.

Kielenhuoltoa ja sanakirjatyötä on 2010-luvulla jatkettu monin tavoin ja toimintaa on entistä enemmän suunnattu verkkoon. Suomen murteiden sanakirjan, Ordbok över Finlands svenska folkmål -teoksen ja Vanhan kirjasuomen sanakirjan tarjoaminen verkossa alkoi 2012‒2014. Kielitoimiston sanakirja sekä Kielikellon ja Språkbrukin arkistot tarjottiin vapaasti luettaviksi verkossa 2014.

Muutot

Kotus sijaitsi alkujaan eri paikoissa: Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33), Fabianinkatu 7:ssä ja Liisankatu 16:ssa. Vuonna 1988 Kotuksen toiminnot muuttivat Sörnäisten rantatie 25:een. Vuonna 2008 Kotus muutti Vuorikatu 24:ään. Alkuvuodesta 2016 Kotus muutti Kaisaniemestä Hakaniemeen ja osoitteeksi tuli Hakaniemenranta 6.

Kirjaston vaiheet

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston yleiskokoelma on muodostunut kahdesta kirjastosta: Tutkimuskirjasto Suomen suvusta (TSS) ja Suomalais-ugrilaisesta kirjastosta (SUK). Tutkimuskirjasto Suomen suvun pohjana on E. N. Setälän vuonna 1930 perustama Tutkimuslaitos Suomen suvun kirjakokoelma. Kirjasto toimi vuoteen 1988 saakka samoissa tiloissa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjaston kanssa.

Suomalais-ugrilaisen Seuran kirjasto (perustettu 1883) luovutettiin tutkimuskeskukselle vuonna 1979. Siihen saakka se toimi osana Tieteellisten seurain kirjastoa ja sijaitsi vuoteen 1988 Säätytalossa. Kokoelmaa kartuttavat seuran julkaisuvaihdot ja tutkijoilta saadut lahjoitukset.

Vuoden 2012 alusta kirjastoon kuulunut  SUK-kokoelma (78 500 nidettä) ja siihen liittyvät palvelut siirtyivät Kotus-lain mukaisesti Helsingin yliopiston kirjaston hallintaan. Myös SUK-kokoelmaan liittyvät vaihdot (318 jatkuvasti saapuvaa nimekettä ympäri maailmaa) siirtyivät Helsingin yliopiston kirjaston hoidettaviksi.

Hakaniemenranta 6 helmikuussa 2016. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Hakaniemenranta 6 helmikuussa 2016.