Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Hankesuunnitelma


Säädöstekstin muotoutuminen on tutkimus- ja kielenhuoltohanke, joka tuottaa tietoa yhtäältä säädösten kielellisistä ratkaisuista prosessina ja toisaalta ratkaisujen perusteista. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi säädösten kielen kehittämisessä ja Kotuksen kielenhuolto-osaston työssä. Kyseessä on kokeiluhanke, jossa Kotuksen tutkijat osallistuvat itse aineistona käytettyyn keskusteluun.

Palaa otsikoihin

Taustaa

Säädösten kieli on ollut jatkuvasti julkisen keskustelun aiheena; on todettu, että sen ymmärrettävyydessä on parantamisen varaa sekä soveltavien viranomaisten että kansalaisten kannalta. Kotuksen työssä säädösten kieli tulee säännöllisesti esiin koulutustoiminnassa, ja Kotuksesta on jonkin verran haettu apua myös suoranaisesti säädösten kielen kehittämiseen, mutta siihen tähtääville toimille olisi enemmänkin tarvetta. Niinpä kielenhuolto-osasto on jo kauan viritellyt hanketta, jossa  tutkittaisiin lainsäädännön kieltä ja sen muotoutumista. Näitä aikeita on muun muassa esitelty Kotuksen hanketyöpajassa 3.6.2005.

Nyt esitettävä hanke on mukana kielenhuolto-osaston vuoden 2007 suunnitelmassa. Kielenhuolto-osasto tarjosi ministeriöiden säädösvalmistelun kehittämisryhmälle kielenhuoltoapua johonkin säädösvalmisteluhankkeeseen, jos samalla voitaisiin tutkia säädöstekstin muotoutumista prosessin aikana. Oikeusministeriö kiinnostui ottamaan kielenhuoltajat mukaan asunto-osakeyhtiölain valmisteluvaiheeseen.

Palaa otsikoihin

Tavoite ja tutkimuskysymykset

Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa lakitekstin synnystä prosessina ja laista tekstilajina. Keskeinen selvitettävä kysymys on, milloin lakitekstin tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään ja millä perustein. Lisäksi on tarkoitus selvittää, millaisia kielenhuoltajien ja muiden ehdottamia kielellisiä muutoksia säädösvalmistelussa hyväksytään, millaisia taas hylätään. Hanke tuottaa tietoa myös kirjoittamisen kommentoinnista ja kielen asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden keskustelusta. Tavoitteena onkin kehittää myös sovelluksia, joita voidaan tarjota kielenhuoltopalveluina lainvalmistelijoille.

Hanke pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Missä vaiheessa säädöksen tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään? Miten ne tehdään, kuinka tietoisesti kielestä keskustellaan? Mikä hahmotetaan valmistelijoiden keskustelussa sisältökysymykseksi, mikä kielikysymykseksi? Kuinka pysyvä on työryhmämietinnön ehdottama teksti?


  • Ketkä vaikuttavat tai mikä vaikuttaa ratkaisuihin eniten? Mikä on tekstilajin perinteen paino? Miten vaikuttavat muiden säädösten ratkaisut, miten EU-säädösten ilmaisut? Miten merkittäviä ovat intressiryhmät, esim. lausunnonantajien kommentit? Miten valmisteluryhmä kootaan?


  • Miten kielenhuoltajien ehdotuksiin suhtaudutaan? Millaisia muutoksia hyväksytään, millaisia taas hylätään? Miten torjuntaa perustellaan? Ovatko kielenhuoltajien ehdotukset eri asemassa kuin muiden keskusteluun osallistuvien? Miten?

Palaa otsikoihin

Hankkeen osanottajat

Hankkeeseen käytetään vuonna 2007 yhteensä 7,9 henkilötyökuukautta, jotka jakaantuvat neljän tutkijan kesken, ja joitain kuukausia myös 2008. Hankkeen vastuuhenkilö on Aino Piehl (2,4 htkk). Muut osallistujat ovat Salli Kankaanpää (1 htkk), Matti Räsänen (3,6 htkk), Annastiina Viertiö (0,9 htkk). Kaikilla on kokemusta viranomaisten kielen tutkimuksesta tai huollosta. Aino Piehl on tutkinut direktiivien ja niiden täytäntöönpanolakien kieltä (Piehl 2000 ja 2006) sekä kouluttanut säädösvalmistelijoita, säädöskielen kääntäjiä sekä viranomaisia. Salli Kankaanpää on  tehnyt väitöskirjansa viranomaisten tiedotuskielestä (Kankaanpää 2006) sekä toiminut aiemmin pitkään hallinnonkin kielen kouluttajana. Matti Räsänen on virkakielenhuoltajan tehtävissään mm. osallistunut työeläkelakia valmistelleen työryhmän toimintaan. Annastiina Viertiöllä on laaja kokemus viranomaiskielestä kouluttajana ja tekstinhuoltajana, ja hän on myös tutkinut lakikieltä (Viertiö 2004).

Palaa otsikoihin

Tutkimuksen kesto

Tutkimuksen kesto riippuu osin asunto-osakeyhtiölain valmistelun aikataulusta. Hanke aloitetaan helmikuun lopulla 2007 ja sitä jatketaan vuoden 2007 loppuun tai helmikuun 2008 loppuun. Aineistoa kerätään siihen asti, kun lakiesitys valmistuu, mutta sitä ryhdytään analysoimaan heti, kun aineistoa on saatu. Hankkeen lopuksi arvioidaan jatkohankkeen tarpeellisuus. Mahdollisesta jatkohankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma.

Palaa otsikoihin

Aineisto

Tutkimuksen aineistoon kuuluu

  1. asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen työryhmän ehdotus säädöstekstiksi ja säädöksen perusteluiksi, työryhmän pöytäkirjat ja mahdollisesti sähköpostikeskustelut sekä ehdotuksesta annetut lausunnot

  2. jatkovalmistelussa syntyneet uudet säädöstekstin versiot sekä sähköpostikeskustelu, jota käydään Kotuksen tutkijoiden ja oikeusministeriön valmistelijan tai valmistelijan käyttämien asiantuntijoiden kesken ja joka koskee parannusehdotuksia tai muita kielikommentteja

  3. lopullinen hallituksen esitys laiksi perusteluineen.

Palaa otsikoihin

Menetelmät

Hanke on pääasiassa luonteeltaan empiirinen, vaikkakin liittyy muun muassa Bhatian ja Gunnarssonin edustamaan säädöskielen tutkimussuuntaan, jossa pyrkimyksenä on myös nostaa esiin tekstilajin ongelmia ja löytää ratkaisuja niihin. Hankkeen taustalla on myös tekstintutkimus, jonka kohteena on organisaatioiden ja niiden tuottamien tekstien suhde (Gunnarsson 1992 sekä mm. Heikkinen ym. 2000, Kuronen 2004, Kankaanpää 2006, Tiililä 2006), sekä tekstilajitutkimus yleensä. Hankkeella on kytkökset myös ymmärrettävyyden tutkimukseen (Langer ym. 2002, Sauer 1995, Göpferich 2006).

Pääasiallinen menetelmä on kvalitatiivinen tekstianalyysi. Tutkijat osallistuvat itsekin aineiston tuottamiseen, kun he ovat sähköpostikeskustelussa oikeusministeriön valmistelijan ja hänen käyttämiensä asiantuntijoiden kanssa ja tekevät muutosehdotuksia säädöstekstiin. Keskustelun perusteella sekä tarkastellaan tekstin kehittymistä kohti lopullista asuaan että analysoidaan muutosehdotusten vastaanottoa.

Työryhmän laatiman säädösehdotuksen muotoutumista selvitetään työryhmävaiheen pöytäkirjojen ja  niihin merkityn keskustelun pohjalta. Tietoja täydennetään tarvittaessa valmistelijan ja mahdollisesti myös työryhmän jäsenten haastatteluin. Mahdollisesti myös säädöstekstin ja eri muotoiluvaihtoehtojen ymmärrettävyyttä testataan.

Palaa otsikoihin

Tulokset

Hankkeen tuloksena on tietoa säädösten kielellisestä muotoutumisesta sekä kielenhuoltokommenttien vastaanotosta. Tulokset julkaistaan erityyppisissä artikkeleissa. Tavoitteena on tuottaa tieteellisiä ja kielenhuoltoartikkeleita sekä mahdollisesti myös yleisesti tiedottavia artikkeleita. Tuloksia esitetään lisäksi sekä esitelmissä että tekstinhuoltokursseilla.

Tuloksia on tarkoitus soveltaa Kotuksen kielipoliittisissa toimissa, joilla pyritään lainlaatimisprosessin kehittämiseen niin, että kielen asema ja kielitietoisuus siinä vahvistuvat. Tuloksia sovelletaan myös koulutusjaoksen kursseilla ja luennoilla. Myöhemmin pyritään laatimaan ohjeita lainlaatijoille, mahdollisuuksien mukaan yhdessä oikeusministeriön kanssa, ja esittämään niitä Kotuksen verkkosivuilla.

Palaa otsikoihin

Sopimus aineiston saamisesta ja käytöstä

Aineiston käytöstä solmitaan oikeusministeriön kanssa sopimus, jossa määritellään, miten aineistoa voidaan julkaista ja mitä tapahtuu aineistolle tutkimuksen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan se arkistoidaan Kotukseen myöhempiä tutkimuksia varten.

Palaa otsikoihin

Hankkeen kulut

Kotuksen tutkijoiden normaalien palkkakulujen lisäksi hankkeen kuluja ovat 2007 tutkijoiden konferenssimatkat Ouluun sekä mahdollisesti 2007 ja 2008 muihin konferensseihin.

Palaa otsikoihin

Aikataulu

  1. Aineiston keruu, jossa tärkeimpänä asunto-osakeyhtiölain jatkovalmistelun seuraaminen ja keskusteluun osallistuminen (intensiivisin aika keväällä 2007,helmi-kesäkuu 2007; lakiesitys on menossa eduskuntaan aikaisintaan alkusyksystä 2007).

  2. Haastattelut (keväällä 2007, tarvittaessa myöhemminkin).

  3. Aineiston analysointi (alkaa keväällä 2007).

  4. Tulosten julkaiseminen. Tavoitteena on esitellä hanketta ja alustavia tuloksia jo Oulun Kielitieteen päivillä 24.–25.5.2007; mahdollisesti myös muissa sopivissa seminaareissa. Artikkeleita laaditaan loppuvuodesta 2007 ja julkaistaan viimeistään vuonna 2008.

Palaa otsikoihin

Jatkohanke

Hankkeen lopuksi arvioidaan jatkohankkeen tarpeellisuus. Vasta tuolloin tiedetään, kuinka laajan ja käyttökelpoisen aineiston pilottihanke on tuottanut ja millaisia kysymyksiä sen perusteella olisi tarpeen tutkia. Mahdollisesta jatkohankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma. Jatkohankkeena voi olla laajempi tutkimushanke. Sen osana tai omana hankkeenaan laaditaan mahdollisesti myös opaskirja lakitekstin laatijoille (yhteistyössä oikeusministeriön kanssa).

Palaa otsikoihin

Lähteitä

Bhatia, Vijay 1993: Analysing Genre: Language Use in Professional settings. Longman.

Gunnarsson, Britt-Louise 1992: Skrivande i yrkeslivet. Lund.

Göpferich, Susanne 2006: How Comprehensible are Popular Science Texts? Teoksessa New Trends in Specialized Discourse Analysis. Peter Lang.

Heikkinen, Vesa & Hiidenmaa, Pirjo & Tiililä, Ulla 2000: Teksti työnä, virka kielenä. Gaudeamus.

Kankaanpää, Salli 2006: Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli. SKS.

Kuronen, Marja-Liisa 2004: Vakuutusehtotekstien uudistamisprosessi. Matkalla alamaisesta asiakkaaksi. Helsingin kauppakorkeakoulu.

Langer, I. & Schulz von Thun, F. & Tausch, R. 2002: Sich verständlich

ausdrücken. Ernst Reinhardt Verlag.

Piehl, Aino 2000: Finska EU-tjänstemäns syn på EU-texter. Teoksessa Bättre språk i EU. Rapport från en konferens den 29 november-1 december i Bryssel. Nordiska språkrådet januari 2000.

Piehl, Aino 2006: Jos laki on direktiivin lapsi, millaiseksi haluamme sen kasvavan? Teoksessa Vuosikymmen EU-suomea. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Sauer, Christoph (1995): Ein Minimalmodell zur Verständlichkeitsanalyse und -optimierung. Teoksessa Sprache: Verstehen und Verständlichkeit. Peter Lang.

Tiililä, Ulla 2007: Tekstit viraston työssä – Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. SKS.

Viertiö, Annastiina 2004: Saanko eläkettä? Kielikello 1/2004.

Palaa otsikoihin