Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Esitelmien abstraktit


Palaa otsikoihin

Kielitieteen päivät 2007, Oulu

Säädöstekstin muotoutuminen

Säädöstekstin muotoutuminen on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa keväällä 2007 alkanut hanke, jonka tavoitteena on saada tietoa lakitekstin synnystä prosessina ja laista tekstilajina. Keskeinen selvitettävä kysymys on, milloin lakitekstin tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään ja millä perustein. Lisäksi on tarkoitus selvittää, millaisia kielellisiä muutosehdotuksia säädösvalmistelussa hyväksytään, millaisia taas hylätään. Hanke tuottaa tietoa myös kirjoittamisen kommentoinnista ja kielen asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden keskustelusta.

Tutkimusaineistoon kuuluvat asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen työryhmän ehdotus säädöstekstiksi ja säädöksen perusteluiksi sekä lopullinen hallituksen esitys laiksi perusteluineen. Säädösehdotuksen muotoutumista selvitetään työryhmävaiheen pöytäkirjojen ja niihin merkityn keskustelun pohjalta. Lisäksi tutkijat osallistuvat sähköpostikeskusteluun, jota käydään oikeusministeriön valmistelijan ja valmistelijan käyttämien asiantuntijoiden kesken. Tämän keskustelun perusteella sekä tarkastellaan tekstin kehittymistä kohti lopullista asuaan että analysoidaan muutosehdotusten vastaanottoa. Tietoja täydennetään haastatteluin.

Esittelemme Kielitieteen päivillä hanketta ja sen alustavia tuloksia. Keskusteltavana ovat myös metodiset kysymykset.

Työryhmä: Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen ja Annastiina Viertiö


Palaa otsikoihin

PLAIN 2007, Amsterdam

Writing comprehensible laws: is there a way from ideals to practice?


This paper describes a project that The Research Institute for the Languages of Finland and the Ministry of  Justice have started together in 2007, the aim of which is to investigate the different factors in writing a law that is both legally adequate and easily comprehensible.

The idea that the language used by public authorities – legal language included – should be comprehensible to most citizens has been firmly rooted in Finnish society. This has also been imposed as an aim in drafting statutory proposals since the 1970s, and also in the latest guidelines and development programmes. However, there has been an ongoing debate in Finland on inadequacies in the quality of legislation and on the obscurity of statutes. Why is it that these good intentions do not seem to be realised, even though their importance has been stressed by imposing a legal duty on public authorities to pay attention to these aspects?

One explanation is the difficulty of meeting the conflicting demands of legal certainty and comprehensibility for ordinary citizens in the same text. If a law text were written with a primary goal of making it functionally understandable to those who must act according to it, more fundamental changes should be considered, for example including and spelling out of subjects that conventionally are not included in law texts or are implied so that they can only be understood through sufficient knowledge of law. This would lead to the adoption of a set of different conventions and of a more concrete approach.

The Ministry of Justice is currently reforming the Housing Companies Act, a very important one, since the majority of Finns live in residential apartments that form Housing Companies, where the residents are shareholders. This system is unique in Europe, and it is why the Ministry regards the comprehensibility of the new Act vital. The Researchers of the  Institute propose linguistic changes that are intended to make the Draft of the Act more comprehensible. The proposals are then discussed with the Ministry, and either accepted or rejected by the latter. The proposed changes are not restricted to terminology and sentence structure, but may affect other features of the text, e.g. the disposition and the amount of expressed information, as well.

The Institute will observe, what kinds of changes are welcome, and what are deemed impossible, and why. The project is meant to shed light on different ways of thinking when planning for different reader groups and to find solutions for formulating the law text so that it will meet the demands of both comprehensibility and preciseness, when possible. One aim is also to find out how far the limits of legal Finnish can yield towards general prose, while still retaining the character of the legal genre. The results of this project are interesting to drafters of laws, as well as to all those who write administrative texts with several purposes and several reader groups.

Palaa otsikoihin

Curriculum, Language and the Law 2008, Dubrovnik

Reforming the Housing Companies Act: A compromise between preciseness and comprehensibility

This paper describes a project that The Research Institute for the Languages of Finland and the Ministry of  Justice have started together in 2007, the aim of which is to investigate the different factors in writing a law that is both legally adequate and easily comprehensible.

The Ministry of Justice is currently reforming the Housing Companies Act, a very important one, since the majority of Finns live in residential apartments that form Housing Companies, where the residents are
shareholders. This is why the Ministry wishes to make the new Act as
comprehensible to everyone as possible. The Researchers of the  Institute
have proposed linguistic changes to the Draft Act. The proposals are then
discussed with the Ministry, and either accepted or rejected by the latter.
The proposed changes are not restricted to terminology and sentence
structure, but may affect other features of the text, e.g. the disposition
and the amount of expressed information, as well.

The Institute will observe, what kinds of changes are welcome, and what are deemed impossible, and why. The project is meant to shed light on different ways of thinking when planning for different reader groups, and to find solutions for formulating the law text so that it will meet the demands of both comprehensibility and preciseness, when possible. One aim is also to find out how far the limits of legal Finnish can yield towards general prose, while still retaining the character of the legal genre. The results of this project are interesting to drafters of laws, as well as to all those who write administrative texts with several purposes and several reader groups.

Palaa otsikoihin

Clarity 2008, Mexico City

Reforming the Finnish Housing Companies Act. What is Possible in Legal Language in the Name of Comprehensibility.


This paper describes a project that The Research Institute for the Languages of Finland and the Ministry of  Justice have started together in 2007, the aim of which is to investigate the different factors in writing a law that is both legally adequate and easily comprehensible.

The Ministry of Justice is currently reforming the Housing Companies Act, a very important one, since the majority of Finns live in residential apartments that form Housing Companies, where the residents are shareholders. This  is why the Ministry wants the new act to be as easy to understand as possible. The Researchers of the  Institute propose linguistic changes that are intended to make the Draft of the Act more comprehensible. Some of the proposals have been accepted, some rejected by the Ministry in the second Draft.

The Institute's research project consists of observing, what kinds of changes are welcome, and what are deemed impossible by the Ministry, and discussing why. As expected, changes affecting the sentence structure were the most acceptable, though in case of some traditional formulas, changes were rejected. One aim of the project is to find recommendations for formulating the law text so that it will meet the demands of both comprehensibility and preciseness. On the basis of the results, the Ministry and Institute together are to prepare guidelines for the drafters. This, however is only a small step towards laws thatare easy to understand, and a next step should be a plan to make it worthwhile for the drafters to follow the recommendations.

Palaa otsikoihin

VAKKI 2008, Vaasa

Kielipuhe ja sen erottaminen sisältöpuheesta lain valmisteluvaiheen pöytäkirjoissa

Säädöstekstin muotoutuminen on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa keväällä 2007 alkanut hanke, jonka tavoitteena on saada tietoa lakitekstin synnystä prosessina ja laista tekstilajina. Keskeinen selvitettävä kysymys on, milloin lakitekstin tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään ja millä perustein.

Tutkimusaineistoon kuuluvat asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen työryhmän ehdotus säädöstekstiksi ja säädöksen perusteluiksi sekä lopullinen hallituksen esitys laiksi perusteluineen. Säädösehdotuksen muotoutumista selvitetään työryhmävaiheen pöytäkirjojen ja niihin merkityn keskustelun pohjalta sekä analysoimalla tutkijoiden kieleen tekemien muutosehdotusten vastaanottoa. Tietoja täydennetään lainvalmistelijoiden haastatteluin.

Esitelmässäni analysoin lain valmistelijoiden kielikäsitystä ja kielitietoisuuden astetta. Miten kielestä puhutaan lain valmisteluvaiheen pöytäkirjoissa? Otetaanko lain valmistelussa sisällön ohella ylipäänsä kantaa kieleen? Kuinka avoimesti kielestä puhutaan? Mihin kielen ilmiöihin kantaa otetaan (esim. termeihin, virkerakenteisiin) ja miten? Erotetaanko kieltä koskevat kommentit selvästi sisältöä koskevista, vai esitetäänkö nekin pikemminkin sisältöä koskevina? Tunnistavatko tai tunnustavatko lainvalmistelijat itse, että pöytäkirjoissa mahdollisesti käsitellään myös kieltä? Mihin heidän näkemyksensä mukaan asettuu sisällön ja kielen raja?


Palaa otsikoihin

Kielitieteen päivät 2010, Helsinki

Säädöstekstin muotoutuminen: monen vaiheen ja toimijan prosessi

Säädöstekstin muotoutuminen on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa vuonna 2007 aloitettu ja 2010 loppuva tutkimus- ja kielenhuoltohanke, joka tuottaa tietoa yhtäältä säädösten kielellisistä ratkaisuista prosessina ja toisaalta ratkaisujen perusteista. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi säädösten kielen kehittämisessä ja Kotuksen kielenhuolto-osaston työssä. Kyseessä on kokeiluhanke, jossa Kotuksen tutkijat osallistuvat itse aineistona käytettyyn keskusteluun.

Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa lakitekstin synnystä prosessina ja laista tekstilajina. Keskeinen selvitettävä kysymys on, milloin lakitekstin tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään ja millä perustein. Lisäksi on tarkoitus selvittää, millaisia kielenhuoltajien ja muiden ehdottamia kielellisiä muutoksia säädösvalmistelussa hyväksytään, millaisia taas hylätään.

Tutkimuksen aineistona olivat asunto-osakeyhtiölain uudistamisen eri vaiheiden tekstit (lakiteksti, perustelumuistiot ja ehdotuksista annetut lausunnot) ja lainvalmistelijoiden ja kielenhuoltajien niihin tekemät muutokset sekä lakia valmistelevan työryhmän pöytäkirjat ja keskusteluista kokouksissa tehdyt muistiinpanot.

Kerromme esityksessämme kokemuksiamme tutkimushankkeen eri vaiheista. Toisaalta otamme esiin käytännön kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, miten pääsimme mukaan lainvalmisteluhankkeeseen ja miten mukanaoloomme suhtauduttiin, miten aineiston hankinta ja analysointi eri menetelmin onnistui ja miten lainvalmisteluhankkeen aikataulu vaikutti omaan hankkeeseemme. Toisaalta esittelemme hankkeen alustavia tuloksia: mitä uutta saimme selville säädöstekstin muotoutumisesta valitsemillamme menetelmillä. Samoin esitämme arvioita siitä, miten lakikielen huollon ja tutkimuksen yhdistäminen hankkeessamme onnistui.

Kirjallisuutta

Kankaanpää, Salli 2009: Kielestä puhuminen lain valmisteluvaiheen pöytäkirjoissa. VAKKI symposium XXIX. Kieli ja valta. Vaasa 13.–14.2.2009. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut N:o 36. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Piehl, Aino – Räsänen, Matti – Kankaanpää, Salli 2009: Kohti parempaa säädöskieltä. Kielikello 2/2009, 19–22.


Palaa otsikoihin