Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Säädöskieli ja sen  ymmärrettävyys

Säädöshankkeessa tutkitaan säädöskieltä monista näkökulmista, erityisesti ymmärrettävyyden kannalta. Hankkeessa tuotetaan monenlaista tietoa:

  • millaisia lait, asetukset ja niihin läheisesti liittyvät teksti ovat

  • keitä varten niitä kirjoitetaan

  • kuinka ymmärrettäviä tekstit ovat ja kenelle ne ovat ymmärrettäviä

  • miten niitä käytetään

  • mitkä tekijät säädöstekstien ymmärrettävyyteen vaikuttavat ja mitä ymmärrettävyys lingvistisessä mielessä tarkoittaa.

Tarkoitus on tuottaa myös sellaista tekstien ymmärrettävyyteen liittyvää tietoa, josta on käytännön hyötyä säädösten valmistelussa ja soveltamisessa sekä kielenhuollossa. Hanke rakentuu useista, säädöskieltä ja sen ymmärrettävyyttä eri näkökulmista valottavista pienehköistä osatutkimuksista. Tutkimus tehdään pääosin Kotuksen virkatyönä. Ensisijaisena aineistona on suomenkielisiä laki- ja asetustekstejä.

Vastuuhenkilö on Vesa Heikkinen. Hanke alkoi heinäkuussa 2010. Hanke on keskeytetty kesäkuussa 2014. Monet hankkeen alkuperäisistä tutkijoista ovat siirtyneet Kotuksesta muualle, ja jäljelle jääneille tutkijoille on tullut toisia työtehtäviä.

Hankkeeseen liittyvät esitelmät

Ainiala, Terhi (2012): Nimet säädöksissä. Säädöskielihankkeen työseminaari Kotuksessa 29.2.2012. – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa (2010): Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys. Kielitieteen päivät 2010 Helsingissä. – Posteri ja esitysten tiivistelmät.

Heikkinen, Vesa (2010): Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys. Kela 22.9.2010. – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa (2010): Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita.

Säädöskielihankkeen aloitusseminaari, Kotus 17.12.2010 – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa (2011): Voiko virkakieli olla selväkieltä? Tullihallituksen kääntäjäpäivä 12.5.2011. – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa (2013): Mitä säädösteksti on syönyt? Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta. Esitelmä Kotikielen Seurassa, Helsinki 7.2.2013. – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa (2013): Määritelmäpykälä säädöstekstin funktionaalisena jaksona. Kielitieteen päivät, Tampere 2.5.2013. – Esityksen diat ja esityksen abstrakti.

Heikkinen, Vesa (2013): Säädösten määritelmäpykälistä. Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 23.5.2013. – Esityksen diat.

Heikkinen, Vesa – Aino Piehl (2013): Säädösten ymmärtämistä selvittävä kysely- ja haastattelututkimus. Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 23.5.2013. – Esityksen diat.

Hämäläinen, Hanna (2012): Säädöstekstien intertekstuaalisuus. Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 29.2.2012. – Esityksen diat.

Kinnunen, Tuija (2010): Säädöskieli, kääntäjä ja käännöksen tulkinta.Esityksen diat.

Kosonen, Henna (2010): Kuinka lakikieltä ymmärretään? Esimerkkinä perintökaaren 7 luvun 5 §. Säädöskielihankkeen aloitusseminaari, Kotus 17.12.2010 – Esityksen diat.

Laine, Aino (2013): Kuka käskee ja ketä käsketään? Direktiivisyyden ja modaali-ilmausten siirtyminen säädöskielestä selkokieliseen tekstiin. Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 23.5.2013. – Esityksen diat.

Piehl, Aino – Matti Räsänen – Salli Kankaanpää (2010): Säädöstekstin muotoutuminen: monen vaiheen ja toimijan prosessi. Säädöskielihankkeen aloitusseminaari, Kotus 17.12.2010– Esityksen diat.

Räsänen, Matti (2012): Laki ja lain perustelut. Näinkö lakia luetaan? Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 29.2.2012. – Esityksen diat.

Tanskanen, Ilona (2010): Lastensuojelu suomalaisissa laeissa ja asetuksissa. Säädöskielihankkeen aloitusseminaari, Kotus 17.12.2010 – Esityksen diat.

Verronen, Vappu (2013): Hallintopäätöksen perustelut tutkimuskohteena. Säädöskielihankkeen työseminaari, Kotus 23.5.2013. – Esityksen diat.

Lisätietoa

Heikkinen, Vesa (2012): Ymmärrettävyystutkimuksen kysymyksiä (Kielikuvia 2/2012)

Heikkinen, Vesa ja Hämäläinen Hanna (2011): Onko laki sama kaikille? – Lakitekstien viittaukset (Kielikello 4/2011)

Hämäläinen, Hanna (2013): Säädöstekstin intertekstuaalisuudesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. - Ethesis