Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Virkakielityö innostaa Norjassa

Klarspråk 2015 keräsi lähes 150 virkakielen parantamisesta kiinnostunutta Osloon 28. –29.5. Suurin osa osanottajista oli norjalaisia valtion, aluehallinnon ja kuntien työntekijöitä. Konferenssin avasi Norjan kulttuuriministeri Thorhild Widwey.

Konferenssi näytti, miten vahvan aseman virkakielen parantaminen on saanut Norjassa alle kymmenessä vuodessa. Taustalla on ollut vahva poliittinen tahto, sillä aloite virkakielen parantamiseen on aikanaan lähtenyt maan hallitukselta, ja virkakielityön ohjaus on saanut jatkua, vaikka hallitukset ovat vaihtuneet.

Norjassa virkakielihankkeisiin on panostettu henkilöresursseja ja toimintamäärärahoja. Siellä on esimerkiksi tutkittu, miten kansalaiset ja viranomaiset käyttävät lakeja ja ymmärtävät niitä. Tarkoitus on ollut saada tietoa lakikielen kehittämistä varten.

Konferenssi osoitti myös, että ruohonjuuritasolla oma-aloitteisuus saa paljon aikaan. Uudet ideat eivät kuitenkaan koidu hyödyksi kaikille, ellei ole yhteisiä foorumeita eikä ihmisiä, joiden työnä on tuoda yhteen hyviä käytäntöjä. Kohtauspaikkojen järjestäminen ei ole yhden kunnan tai viraston asia, vaan valtion.

Säännöllisesti toistuvat virkakielikonferenssit ovat kohtauspaikka Pohjoismaissa virkakielen kanssa työskenteleville. Pohjoismaiden neuvosto on asettanut tavoitteeksi, että Pohjoismaat olisi hyvässä virkakielessä edelläkävijä maailmassa. Tavoitteen toteuttamiseksi pitäisi antaa myös resursseja:  yhteisen foorumin lisäksi neuvosto voisi tukea vaikka sitä, että kaikkien pohjoismaalaisten kokemuksia maansa virkakielestä tutkittaisiin.

Katso konferenssin esityksiä.
Katso norjalaisia tutkimuksia lakikielen käytöstä ja ymmärtämisestä.