Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Millaisen puhuttelun valitset, viranomainen?

Virkakielikampanjan pilotti Kela päätti siirtyä sinuttelemaan asiakkaita, ja  monet viranomaiset harkitsevat nyt samaa. Sinuttelu on käytäntönä Pohjoismaissa, mutta muualla Euroopassa teititellään. Siellä taas viranomaiset miettivät oikeaa puhuttelusanaa: riittääkö herra tai rouva, vai pitääkö lisätä vielä titteli.

Puhuttelukäytännöistä on  juuri ilmestynyt kirja, Saako sinutella vai pitääkö teititellä?. Sen artikkeleista käy ilmi, millaisia muutoksia puhuttelussa on tapahtunut kolmessatoista Euroopan kielessä ja mitkä seikat tuottavat ongelmia sille, jonka pitää uuden kielen lisäksi oppia kulttuurin mukaiset menettelytavat.

Ruotsi edelläkävijänä

Ruotsissa viranomaiset alkoivat sinutella asiakkaitaan jo 1960-luvulla, kun muu yhteiskunta vaihtoi epämuodolliseen puhutteluun. Maria Fremerin artikkelista selviää, että muutoksen alkuunpanijaksi arvellaan Bror Rexediä, joka ilmoitti tultuaan lääkintöhallituksen pääjohtajaksi 1967, että hän haluaa olla sinut koko henkilökunnan kanssa.

Ensin sinuttelua käytettiin esitteissä, kirjeissä siihen siirryttiin myöhemmin. Ruotsissa välivaiheena oli vielä man-pronominin käyttö. Kelakin käytti sinä-pronominia esitteissä jo 2006, mutta kirjeisiin se päätettiin ottaa normaalikäytännöksi vasta 2011.

Tasa-arvoa lomakkeisiin Saksassa ja Ranskassa

Puhuttelumuutokset voivat vaatia hallinnon linjanvetoja. Leena Kohvakka kertoo, että Saksassa sisäasiainministeriö päätti 1970 poistaa lomakkeista naimattoman naisen nimityksen Fräulein, jota koulutetut naiset olivat alkaneet pitää väheksyvänä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä kaikissa viranomaisten lomakkeissa oli puhutteluna joko Herr tai Frau.

Ranskassa tarvittiin Johanna Isosävin artikkelin mukaan pääministerin päätös vuonna 2012 poistamaan lomakkeista sana Mademoiselle, mutta muuten se on käytössä edelleen. Saksassa taas Fräulein tulkitaan jo lähes loukkaavaksi ilmaukseksi.

Viranomaisen hallittava tittelit

Keski- ja Etelä-Euroopassa tittelit ovat tärkeitä kohteliaassa puhuttelussa. Esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Portugalissa on kohteliasta puhutella tohtoriksi kaikkia akateemisen tutkinnon suorittaneita, eikä jälkimmäisissä haittaa, vaikka näin kunnioittaisi muitakin. Lisäksi saksassa ja latinalaisissa kielissä on  kohteliasta käyttää naisesta feminiinimuotoista titteliä.

Ainahan viranomainen ei voi tietää, mikä on kirjeen vastaanottajan titteli. Niinpä Saksassa veroviranomainen puhuttelee veronmaksajaa näin: naiselle kirjoitetaan Sehr geehrte Steuerzahlerin ja miehelle Sehr geehrter Steuerzahler. Alkaa tuntua siltä, että Suomessa viranomainen pääsee puhuttelusta helpolla!

Lue muusta puhuttelusta enemmän Minna Pyhälahden uutisesta

Puhuttelukirjasta apua sinuttelun ja teitittelyn valintaan.