Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Sote ei ole hyvää virkakieltä

STM tiedotti 25.11.2014, että hallituksen esitys sote-laiksi on valmistunut. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan "Suomesta ei löydy montaa ihmistä, jolle lyhenne sote ei olisi tullut tutuksi pitkän valmistelun aikana". Kuinka moni todella tietää, mistä sanoista lyhenne tulee ja mitä sillä tarkoitetaan?

Lyhenne sote on muodostettu rinnasteisista määriteosista sosiaali- ja terveys-, jotka eri yhteyksissä saavat erilaisia perusosia: sote-laki, sote-alue. Sote-lyhenne voi myös sisältää perusosan, jota ei voi sen kirjoitusasusta päätellä: esimerkiksi sote-lailla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia, ei sosiaali- ja terveyslakia. Muissa yhteyksissä sotella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai sosiaali- ja terveystointa. Lyhenteen merkitys ei siten ole läpinäkyvä, ja se riippuu myös käyttöyhteydestä.

Virkakielikampanjassa kannustetaan kiinnittämään huomiota toimivien nimien ja termien muodostamiseen. Ohjeena on muun muassa, että suunnittelukielessä muodostunutta lyhennettä ei pidä ottaa yleiseen käyttöön. Toimiva termi on alun perinkin niin lyhyt, ettei siitä tarvitse muodostaa lyhennettä lainkaan. Suomen kielestä muodostettua lyhennettä ei myöskään voi käyttää ruotsin kielessä, vaan suomen- ja ruotsinkieliset nimet ja termit tulee suunnitella samanaikaisesti. Käytössä näkynyt sote-område ei ole ruotsia, muttei suomeakaan. Kotus antoi asiasta lokakuussa lausunnon, jossa ehdotettiin sosiaali- ja terveysalueen tilalle termiä peruspalvelupiiri.

Hallituksen esitys sote-laiksi on valmistunut (Sosiaali- ja terveysministeriö 25.11.2014).

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto (14.10.2014, pdf).