Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Nimimaiseman muutos

Tutkimushankkeessa Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti moninaistuvissa kaupunginosissa tuotettiin tietoa paikannimistöstä ja sen käytöstä osana laajempaa kaupunkikehitystä ja yhteiskunnallista muutosta. Nelivuotinen hanke käynnistyi syyskuussa 2004 ja päättyi vuoden 2009 lopulla.

Hankkeessa tarkasteltiin virallisten ja epävirallisten paikannimien käyttöä eri asukasryhmien keskuudessa ja hyödynnettiin sekä nimistöntutkimuksen että maantieteen tutkimusmetodeja. Urbaanin käyttönimistön dokumentoinnin ohella tavoitteena on avata paikannimien kautta uudentyyppinen näkökulma suomalaisen yhteiskunnan muutokseen ja monikulttuuristuvaan kaupunkiarkeen.

Aineisto

Empiirinen tarkastelu perustui Helsingin Kalliossa ja Vuosaaressa tehtyihin asukashaastatteluihin, joissa selvitettiin biografisten taustatietojen ohella haastateltavien käyttämää nimistöä ja heidän asennoitumistaan kaupunkiympäristön nimistöön. Pääaineisto koottiin ryhmähaastatteluin.

Haastatteluaineiston avulla etsittiin vastauksia siihen, mikä on paikannimien rooli ympäristön kognitiivisessa hahmottamisessa, mitkä ovat paikannimien merkitykset osana kaupunkilaisten identiteettiä ja millaisia historiallisia kerrostumia esiintyy asukkaiden käyttämässä nimistössä. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin tuki- ja vertailuaineistona slangipaikannimiä, jotka kerättiin syksyllä 2003 pääkaupunkiseudun kouluissa.

Tutkimustulokset

Tutkimustuloksia esitellään artikkelikokoelmassa, kieli- ja maantieteellisissä aikakausjulkaisuissa sekä yleistajuisissa artikkeleissa.

Tutkijat

Yhteistyöhankkeessa olivat Kotuksen lisäksi mukana Helsingin yliopiston maantieteen laitos ja Joensuun yliopisto.

Hankkeen vastuuhenkilöitä ja koordinaattoreita olivat dosentti, erikoistutkija Terhi Ainiala Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (nimistöntutkimus) ja filosofian tohtori, yliopistonlehtori Jani Vuolteenaho Helsingin yliopiston maantieteen laitoksesta (kaupunkimaantiede). Hankkeessa oli mukana myös suomen kielen ja maantieteen perus- ja jatko-opiskelijoita.