Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Paikannimet

Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla kohde voidaan paikantaa ja löytää. Vaikka perinteiset paikannimet – asumusten, viljelysten, metsien, soiden ja vesien nimet – ovat syntyneet pääosin puheessa, epävirallisina niminä, niiden sujuva käyttö koko yhteiskunnassa edellyttää, että kukin nimi kirjoitetaan sovitulla tavalla eli yhteisten normien mukaisesti. 

Osa paikkojen nimistä on syntynyt tai otettu käyttöön virallista tietä, viranomaispäätöksellä. Sellaisia ovat esimerkiksi teiden ja katujen, kuntien ja kaupunkien nimet. Näitä nimiä koskevat samat oikeinkirjoitusohjeet kuin perinteistäkin paikannimistöä.

Paikannimet ovat myös merkittävä osa aineetonta kulttuuriperintöä, sillä ne ovat viesti menneestä tulevaan: Suomen vanhimmilla paikannimillä saattaa olla ikää jo kolmekin vuosituhatta. Siksi perinteistä paikannimistöä on suojeltava ja uusia nimiä suunniteltava aiempi nimiperintö huomioon ottaen.

Kuninkaantie. Kuva: Ulla Onkamo, Kotuksen arkisto.
Kuninkaantie Siuntiossa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotuksen arkisto.