Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Suomen kielen lautakunnan toimintasuunnitelma vuosiksi 2013–2015


Suomen kielen lautakunta jatkaa tällä kolmivuotiskaudella työskentelyä  ”suomen kielen elinvoimaisuus ja käyttökelpoisuus” -teeman parissa nostamalla esiin mm. kielenkäytön apuvälineisiin, käännösten laatuun ja suomen kielen opetukseen liittyviä kysymyksiä.

Jotta suomen kieli säilyisi käyttökelpoisena kaikissa niissä tehtävissä, joita nykyaikainen yhteiskunta sille asettaa, tarvitaan monenlaisia kieleen liittyviä apuneuvoja, esimerkiksi helposti ja avoimesti saatavilla olevia sanakirjoja ja suomeksi toimivia kieliteknologian sovelluksia. Jos arkiseen ympäristöömme kuuluva tekniikka tekstinkäsittelyohjelmista ja pankkiautomaateista lähtien toimii  parhaiten vain englanniksi, on seurauksena suomen kielen käyttöalan kapeutuminen, pahimmillaan ”digitaalinen sukupuutto”. Jos kieltä ei voi käyttää kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, sen arvostus heikkenee. Imagonsa menettänyt kieli on vaarassa syrjäytyä.

Käännetyt tekstit ovat yhä näkyvämpi osa arkista kielimaisemaamme. Muun muassa teknisten laitteiden ohjekirjojen ja käyttöohjeiden sekä elokuvien ja tv-ohjelmien käännösten laatu ja kääntäjien asema on herättänyt paljon keskustelua.  Suomen kielen lautakunta seuraa keskustelua ja pitää esillä korkeatasoisen suomentamisen tarpeellisuutta ja edellytyksiä.

Kansainvälisyys ja liikkuvuus näkyvät nyky-yhteiskunnassa myös suomen kielen opetuksen tarpeissa. Suomen kielen lautakunta haluaa pitää esillä sitä, että kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus suomen kieleen ja omien lähtökohtiensa mukaiseen kielen opetukseen. Erityisesti on huolehdittava aikuisena Suomeen muuttaneiden kielenoppimisesta. On myös tarpeen pitää esillä sitä, että äidinkieleltään suomenkielisten tulee olla valmiita kohtaamaan oppijoiden suomea ja edistämään heidän kielenoppimistaan arkipäivän tilanteissa.

Suomalaisen kulttuurin ymmärtämiseksi ja yhteiskuntaan kotoutumiseksi tarvitaan yhteiskunnassa toimimisen mahdollistavaa kielitaitoa, olipa sitten kyse suomea äidinkielenään tai toisena kielenä puhuvista. Lautakunta seuraa toimikauden aikana myös käynnissä olevaa perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistustyötä.

Lautakunta toimii edelleen aktiivisesti virkakielen laadun parantamiseksi. Huomiota on syytä kiinnittää erityisesti kuntien virkakielen laatuun, joka on ollut julkisessa keskustelussa ehkä vähemmän esillä kuin valtionhallinnon kieli.  Lisäksi seurataan valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista.

Edellä mainittuja teemoja pidetään esillä julkisuudessa ja niistä herätetään keskustelua. Huolehtimalla suomen kielen käyttökelpoisuudesta arkiympäristössämme ja koulutuksessa vahvistetaan osaltaan suomen kielen asemaa yhteiskunnan kaikilla aloilla toimivana kielenä.

Toimikauden aikana käsitellään lisäksi entiseen tapaan ajankohtaisia normitukseen sekä nimistönhuoltoon ja  suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Yhteistyötä ruotsin kielen lautakunnan kanssa tiivistetään. Monet mm. virkakieltä ja nimistönsuunnittelua koskevat kysymykset ovat yhteisiä molemmille kieliryhmille.