Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Suomen romanikieli


Romani kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaisen haaran indoarjalaiseen alaryhmään. Se on yksi niistä Intian kielistä, joita Intiasta lähteneet kiertelevät ryhmät puhuvat Intian ulkopuolella.

Romanin kantamuotona pidetään niin sanottua protoromania, jonka oletetaan muotoutuneen Keski-Intiassa. Myöhemmin kontakti Bysantin ajan kreikan kanssa vaikutti monitahoisesti romanikieleen. 

Euroopan romanimurteet jaetaan nykyisin neljään pääryhmään: pohjoisiin murteisiin, Balkanin romanimurteisiin, valakialaisiin ja keskisiin murteisiin.

Palaa otsikoihin

Suomessa noin 450 vuotta

Suomen romani lukeutuu pohjoisten murteiden niin sanottuun luoteiseen ryhmään, jonka historiallisena keskuksena ovat saksankieliset alueet. Suomessa romania on puhuttu noin 450 vuotta. Ensimmäinen maininta romanien tulosta Suomeen löytyy Ahvenanmaalta Kastelholman tileistä vuodelta 1559.

Noista ajoista Suomen romani on muuttunut paljon. Varsinkin ääntämys ja syntaksi ovat suomalaistuneet, ja kielessä on runsaasti käännöslainoja. Myös morfologia on muuttunut jonkin verran.

Erityisesti ruotsin vaikutus Suomen romaniin on ollut vahva. Suomen sanastollinen vaikutus on sen sijaan jäänyt vähäisemmäksi.

Palaa otsikoihin

Huoli käytön vähenemisestä

Aktiivinen kielenhuolto ja pyrkimykset säilyttää romanikieli ja kehittää sitä kirjakieleksi alkoivat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, jolloin kielen käytön vähenemisestä alettiin olla huolissaan. Opetusministeriön Mustalaiskielen ortografiakomitean tehtävistä yksi oli laatia romanikielelle helppolukuinen ortografia ja sen pohjalta normatiivinen sanasto (1971).

Olennaisena osana kielen säilyttämispyrkimyksiä on ollut opetus. Romanikielen peruskouluopetus aloitettiin 1980-luvun alkupuolella kerholuonteisena. Vuodesta 1989 lähtien romanikulttuuria ja -kieltä on opetettu laajemmin peruskouluissa, ja vuodesta 2012 romanikieltä on voinut opiskella sivuaineena Helsingin yliopistossa.

Romani on elänyt lähinnä yhteisön puhuttuna perhe- ja salakielenä. Viime vuosikymmenten aikana se on saanut julkisempaakin käyttöä opetuksen, kirkon, hallinnon ja median kielenä. Suomen romanin oma kirjallinen traditio on ilmiönä melko uusi ja monessa mielessä rajoitettu. Lähes kaikki romanikielinen kirjallinen materiaali on tuotettu nimenomaan opetuksen tarpeisiin ja hengelliseen käyttöön.

Palaa otsikoihin