Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Saame


Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Yhteensä niitä on yhdeksän: länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame ja itäsaamelaiseen ryhmään inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame. Äidinkielisiä uumajan-, piitimen- ja turjansaamen puhujia on vain muutamia kymmeniä.

Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa.

Palaa otsikoihin

Saame Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Tämä merkitsee sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa.

Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa. Saamelaisten asioita ja oikeuksia ajaa Samediggi eli saamelaiskäräjät. Samediggi on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, ja se valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii myös kielineuvosto, jonka tehtävänä on muun muassa ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettävää saamen kieltä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon  ja terminologiaan liittyvissä asioissa sekä osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön.

Palaa otsikoihin

Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame

Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin: pohjoissaamea puhuu noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla. Pohjoissaamea puhutaan kaikissa Suomen neljässä kotiseutualueen kunnassa eli Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella, joka on maamme ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.

Inarin- ja koltansaamen kielten kotialuetta on Inarin kunta, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta: viralliset ilmoitukset annetaan aina suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. 

Inarinsaamelaiset, nykyisin noin 600 henkeä, ovat Inarin alkuperäisväestöä. Heidän yhdistyksensä Anarâškielâ servi ry pyrkii aktiivisesti inarinsaamen elvyttämiseen. Hyviä tuloksia on saavutettu muun muassa kielipesätoiminnalla, joka on lisännyt nuorten kielenpuhujien määrää.

Koltansaamelaiset, joita on noin 600 henkeä, asuivat aiemmin Petsamon alueella, mutta sodan jälkeen heidät asutettiin Sevettijärven ja Nellimin seuduille. Koltansaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa'mi Nue'tt ry:n tavoitteena on turvata koltansaamelaisen kulttuurin jatkuminen ja siirtyminen seuraaville sukupolville.

Valtaosa saamelaisista asuu muualla kuin virallisella kotiseutualueellaan.

Palaa otsikoihin

Saamen kielten opetus

Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat velvollisia antamaan saamen kieltä osaaville oppilaille opetusta pääosin saamen kielellä. Saamen kieli voi olla opetuskielenä niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessakin. Kaikkia kolmea saamen kieltä käytetään opetuskielinä, eniten pohjoissaamea, jota käytetään perusopetuksen opetuskielenä kaikissa neljässä kotiseutualueen kunnassa. Kotiseutualueen ulkopuolella ei ole saamenkielistä opetusta vaan pelkästään kielen opetusta.

Saamea on mahdollista opiskella lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan kielen oppiaineena. Ylioppilastutkinnossa voi suorittaa kaikissa saamen kielissä äidinkielen tai vieraan kielen kokeen. Muilta osin ylioppilastutkinto on suomenkielinen.

Pohjois- ja inarinsaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopistossa. Myös koltansaamesta voi suorittaa perusopinnot, ja opintomahdollisuus on kehittymässä pääaineen suuntaan. Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia on myös Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

Palaa otsikoihin

Saamelaisalueen ulkopuolella

Yli puolet Suomen saamelaisväestöstä ja huomattava enemmistö saamelaislapsista ja nuorista asuu nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella. Alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 prosenttia asuu muualla kuin kotiseutualueella.

Suomen suurin saamelaiskylä on Lapin maakunnan pääkaupunki Rovaniemi, jossa asuu 800–900 saamelaista vuoden 2011 tietojen mukaan. Pääkaupunkiseudulla (usean kunnan alueella) asuu noin 1 000 saamelaista.

Helsingissä toimii City-Sámit ry, joka kokoaa yhteen pääkaupunkiseudulla asuvia saamelaisia ja edistää saamen kielten ja kulttuurin asemaa kotiseutualueen ulkopuolellakin.

Vaikka monikielisyys onkin aina kuulunut saamelaiseen kulttuuriin, monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä. Suomessa enää vain noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kielten elvytys ja tuki onkin tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä Pohjoismaissa.

Palaa otsikoihin