Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Ideaalikieli ja kirjoittamisen käytännöt (2006–2008)


Tutkimuksessa ideaalikielestä ja kirjoittamisen käytännöistä selvitettiin, miten kielenhuollon kursseille osallistuneet sovelsivat käsiteltyjä asioita työssään. Kyselytutkimuksen keinoin selvitettiin, mitä voitiin soveltaa käytäntöön, mitä ei. Mitä haasteita soveltamisessa oli? Miksi jotkut käsitellyt asiat jäivät soveltamatta?

Tutkimuksen kesto oli 1.1.2006–31.12.2008. Hankkeessa työskentelivät Ulla Tiililä ja Annastiina Viertiö, ja siihen osallistuivat myös Kielitoimiston kouluttajat.

Palaa otsikoihin

Kyselytutkimus Kielitoimiston kurssien vaikuttavuudesta

Hyvästä kielestä ollaan yleensä yksimielisiä. Ajatellaan, että hyvää kieltä pitäisi käyttää ja että hyvää on esimerkiksi selkeä ja elävä kieli, joka ottaa lukijan huomioon. Hyvän kielen tavoittelussaan ihmiset ostavat kielenkäytön oppaita ja osallistuvat kursseille.

Mutta onko kursseilla vaikutusta? Kotuksen kielenhuolto- ja tutkimusosaston yhteishankkeessa selvitettiin, soveltavatko kirjoittajat omiin työteksteihinsä sitä, mitä ovat kursseilla oppineet. Jos eivät, miksi?

Kyselytutkimuksessa selvisi, että kursseilla on vaikutusta mutta niille pääsee liian harvoin. Toisaalta kiire ja valmiit tekstipohjat voivat romuttaa hyvätkin tavoitteet.

Palaa otsikoihin

Ketkä vastasivat?

Kysely lähetettiin organisaatioille, jotka olivat tilanneet Kielitoimistosta vähintään päivän mittaisen kurssin vuosina 2002–2005. Vastaajina oli kurssilaisia valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityisistä yrityksistä.

Kysely lähetettiin vastaajille sähköisesti keväällä 2007. Vastauksia saatiin yhteensä 176, ja ne tulivat 31 eri organisaatiolta, enimmäkseen virastoista.

Palaa otsikoihin

Kiire ja tekstipohjat hyvän kielen esteenä

Kyselyyn vastanneet soveltavat keskimäärin 84:ää prosenttia kaikista niistä vinkeistä, joita he ovat kurssilla saaneet. Eniten sovelletaan oikeakielisyysasioita (94 %) sekä tekstin viimeistelyyn ja oikeinkirjoitukseen liittyviä ohjeita (92 %). Vähiten ilmoitettiin sovellettavan sananvalintaan liittyviä asioita (72 %).

Vaikka ohjetta pidettäisiin hyvänä, sitä ei kuitenkaan välttämättä noudateta. Soveltamatta jättämistä perusteltiin useimmin sillä, että kirjoittamisessa käytetään vakiopohjia, joita ei voi muokata (23 % perusteluista). Vakiopohjat rajoittavat erityisesti sananvalintaa ja tekstikokonaisuuden rakentamista eli juuri niitä piirteitä, joita vaihdellen teksti saadaan suunnatuksi eri lukijoille.

Toiseksi yleisin syy ohjeiden soveltamatta jättämiselle on kiire (22 % perusteluista). Kiireen vuoksi kirjoittajilla ei ole aikaa hioa sananvalintaa eikä lause- ja virkerakennetta.

Sekä kiire että vakiopohjien käyttö viestivät samasta ilmiöstä: nykyään tekstejä on tuotettava paljon ja nopeasti. Kyselytuloksista voi päätellä, että miltei puolet tekstien heikkouksista juontaa juurensa tehokkuuden vaatimuksesta.

Palaa otsikoihin

Koulutus vaikuttaa muttei riitä

Kielitoimiston kursseihin ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Ne ovat herättäneet huomaamaan asioita ja antaneet varmuutta ja innostusta kirjoittamiseen. Myönteiset kokemukset johtuvat enimmäkseen siitä, että kurssien sisältöä pidetään hyvänä. Kukaan vastaajista ei pidä koulutusta lannistavana.

Suurin osa vastanneista kertoo saaneensa kirjoittamiskoulutusta viiden viime vuoden aikana vähemmän kuin viikon verran. Lähes 60 % kokee, että tämä on liian vähän. Kukaan ole sitä mieltä, että koulutusta olisi ollut liikaa.

Kirjoittajien koulutus siis kannattaa, mutta se ei yksin riitä. Jos tekstien laatua halutaan parantaa, on parannettava myös kirjoittamisen olosuhteita. Laadun minimivaatimuksista säädetään mm. hallintolaissa ja asetuksessa potilasasiakirjojen laatimisesta. Kirjoittajakoulutuksella ja kirjoituskäytäntöjen kehittämisellä voidaan myös tehostaa toimintaa ja lisätä työn vaikuttavuutta. Tekstithän ovat loppujen lopuksi yhä useamman organisaation raaka-aine ja päätuote.

Palaa otsikoihin

Tutkimuksen taustaa

Kysyttäessä millaista on hyvä kieli tai hyvä teksti, saadaan yleensä yhdenmukaisia vastauksia: puhutaan esimerkiksi selkeydestä, ytimekkyydestä ja asiallisuudesta (Heikkinen 2000: 273). Yleensä ihmiset ovat myös sitä mieltä, että ”hyvää kieltä” pitäisi käyttää. Kun istahdetaan näppäimistön äärelle, hyvät periaatteet voivat kuitenkin olla vaikeita toteuttaa. Tämä voi johtua esimerkiksi kirjoittamisen ja tyylin traditioista, mutta taustalla voivat olla myös konkreettiset, tekniset syyt, kuten atk‑järjestelmien rajoitukset.

Ideaalin ja käytännön törmäystä kielenkäytössä on käsitelty tai sivuttu eri tutkimuksissa (esim. Gunnarsson 1992, 1999; Heikkinen 2000; Piehl 1999; Tiililä, tulossa; Wodak 1996). Tässä tutkimuksessa ”ideaalia” edustivat asiat, joita annetaan kielen- ja tekstinhuollon suosituksina ja käsitellään kielenhuoltokoulutuksissa. Käytäntöä edusti tässä tutkimuksessa se, millaisia ratkaisuja teksteihin työpaikkojen arjessa tehtiin.

Ihannekielestä ollaan siis melko yksimielisiä, mutta ihanteiden toteutettavuus on avoimempi kysymys. Joskus on ilmeistä, että organisaatiot tilaavat koulutusta sellaiselle kohderyhmälle, joka ei juuri voi vaikuttaa tekstien ominaispiirteisiin. Toisinaan vaikuttaa siltä, että kieliasioiden ajatellaan hoituvan pelkästään kursseja tilaamalla: silloin voidaan sanoa, että asioiden eteen on tehty jotakin, mutta perustavampiin muutoksiin ei kuitenkaan olla valmiita. Tällaista tilannetta on toisaalta vähentänyt se, että tulosvastuullisuus työpaikoilla on lisääntynyt, ja koulutusta tilataan vain todelliseen tarpeeseen. Jo projekteista sovittaessa mietitään, millaisia tuloksia koulutuksella halutaan saada aikaan.

Hankkeessa kirjoittajien olosuhteita selvitettiin entistä tarkemmin ja systemaattisemmin. Siinä keskityttiin tarkastelemaan kirjoittamista ja tekstien tekemistä  sen jälkeen, kun organisaation työntekijät olivat käyneet kielenkäytön kurssilla. Tavoitteena oli selvittää, mikä oli ideaalikielen ja käytännön kirjoittamisen suhde: mihin hyvät tavoitteet ja tarkoitukset kaatuivat, jos kaatuivat.

Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää kielenhuoltotyötä kehitettäessä ja yleisemmin kielenhuollon toimintaperiaatteita pohdittaessa. Siitä on hyötyä myös parannettaessa kirjoittamisen olosuhteita eri työpaikoilla. Tutkimus valotti lisäksi julkilausuttujen ja virallisten normien, suositusten ja käsitysten suhdetta kirjoittamattomiin. Tieto ideaalin suhteesta arkeen on olennaista myös selvitettäessä, miten ja miksi tekstit ja tekstilajit muotoutuvat omanlaisikseen.

Palaa otsikoihin

Teoriatausta ja menetelmät

Tutkimus toteutettiin sellaisen tekstilajitutkimuksen viitekehyksessä, joka keskittyy tekstien ominaisuuksien ohella selvittämään myös niiden kirjoittamista ja lukemista, siis ”tuottamisen ja kuluttamisen prosesseja” (Fairclough 1992; myös esim. Bhatia 1993, 2004; Gunnarsson 1992, 1999; Swales 1990; Tiililä, tulossa). Tutkimuksessa keskityttiin seikkoihin, jotka liittyvät tekstien tuottamiseen. Tavoitteena oli saada selville, millä tavalla esimerkiksi sosiaaliset normit vaikuttavat kirjoittajien valintoihin sekä toisaalta, miten kirjoittamisen tekniset puitteet vaikuttavat ratkaisuihin.

Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jossa oli sekä vaihtoehtokysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastauksia analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kyselyvastaukset olivat anonyymejä. Tulosten julkistamisessa anonymisoitiin tarvittaessa myös laitokset ja organisaatiot.

Palaa otsikoihin

Hankkeen tulokset ja aikataulu

Kyselyn pilottiversio toteutettiin syksyllä 2006. Varsinainen kysely tehtiin tämän pohjalta alkuvuodesta 2007. Tulosten työstäminen alkoi tämän jälkeen.

Hankkeen tuloksia on esitelty seminaareissa, ja niistä on julkaistu artikkeleita. Tuloksia on käytetty myös kielenhuollon kehittämistyössä. 

Palaa otsikoihin

Kirjallisuutta

Bhatia, Vijay 1993: Analysing genre. Language use in professional settings. London and New York: Longman.

Bhatia, Vijay 2004: Worlds of written discourse. A genre-based view. London, New York.: Continuum.

Fairclough, Norman 1992: Discourse and social change. Cambridge: Polity Press.

Gunnarsson, Britt-Louise 1992: Skrivande i yrkeslivet. En sociolingvistisk studie. Studentlitteratur, Lund.

Fairclough, Norman 1999: Texten i och för organisationen. Teoksessa Per Linell & LArs Ahrenberg & Linda Jönsson: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 novevember 1997. S. 65–86.

Heikkinen, Vesa 2000: Konvention kentillä – kertomuksia kielitöistä. Teoksessa Vesa Heikkinen & Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus. S. 267–296.

Piehl, Aino 1999: Hur skriver man en begriplig text? – Tjänstemän talar om textanpassning. Teoksessa Per Linell & LArs Ahrenberg & Linda Jönsson: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 novevember 1997: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 november 1997. S. 215–224.

Swales, John 1990: Genre analysis. English in academic and research settings. Cambridge:Cambridge University Press.

Tiililä, Ulla 2007: Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. SKS, Helsinki.

Wodak, Ruth 1996: Disorders of discourse. London and New York: Longman.

Palaa otsikoihin