Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Hallinnon kielen tutkimushanke (1997– 2000)

Hallinnon kielen tutkimushankkeessa Elämää tekstiakvaariossa: tekstin synty, vaellus ja olemus selvitettiin virkakielen olemusta ja kielen suhdetta käyttäjiinsä ja heidän työhönsä. Hanketta kutsutiin yleisesti akvaariohankkeeksi. Nimi tulee siitä, että suurin osa aineistosta hankittiin yhdestä virastosta, jonka tekstejä ja työtä haluttiin tehdä läpinäkyviksi.

Akvaariohankkeen tuloksia on esitelty muun muassa kielitieteen päivillä (Elämää tekstiakvaariossa, työtä kielessä), kansainvälisessä pragmatiikan konferenssissa (Text as work, language as bureaucracy) ja pohjoismaisessa Klarspråk-seminaarissa (Presentation av ett forskningsprojekt och några tankar om ett gott språk). Yksityiskohtaisesti tutkimuksen tuloksia esitellään teoksessa Teksti työnä, virka kielenä. Virkatekstien tutkimusta jatkettiin myös Tekstintutkimushankkeessa, jossa ilmestyi muun muassa teos Virkapukuinen kieli.

Hankkeen vastuuhenkilöt olivat Pirjo Hiidenmaa (aluksi) ja Vesa Heikkinen (lopuksi). Hanke alkoi 1997 ja päättyi 2000.


Virkapukuisia tekstejä

Monet ajattelevat, että virkakieli on huonoa ja byrokraattista, vaikeaselkoista kapulakieltä. Yleinen mielipide on osaltaan vaikuttanut siihen, että myös Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat ovat jo kauan sitten alkaneet tutkia virkatekstejä ja virkakieltä. Kotuksen vuosituhannen vaihteen virkakielitutkimuksissa lähtökohtana ei kuitenkaan ollut paheksuminen.

Tarkoituksena oli analysoida, millaisia jotkut virkatekstit ovat ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Tutkimuksissa yhdistettiin kielianalyysi sosiaaliseen analyysiin, virkakielen tutkimisen virkatyön ja -kulttuurin pohtimiseen.

Virkatekstitutkimuksia kirjoina

Teksti työnä, virka kielenä -kirjassa (2000) aineistona on sellaisia oletettuja tekstilajeja kuin esityslista, pöytäkirja, johtosääntö, toimintakertomus, tasa-arvosuunnitelma, kilpailukyvyn kehittämisraportti ja päivähoitopäätös. Lisäksi analysoidaan virkailijoiden haastatteluja ja virastossa tehtyä kyselytutkimusta.

Virkapukuisessa kielessä (2002) tutkitaan viestintästrategioita, lehdistötiedotteita, viranhakuilmoituksia, Kelan tiedotteita, toimintakertomuksia, ryhmäkirjeitä ja ympäristöohjelmia. Lisäksi analysoidaan lasten käsityksiä virkakielestä ja selvitellään kielenhuollon suhdetta virkakieleen.

Sisällysluettelot


Teksti työnä, virka kielenä

1 Hiidenmaa, Pirjo: Työ ja kieli

2 Hiidenmaa, Pirjo. Poimintoja virkakielen rekisteristä

3 Heikkinen, Vesa: Tekstuaalinen pirunnyrkki

4 Heikkinen, Vesa: Teksteihin tunkeutuvat todellisuudet

5 Tiililä, Ulla: Tapaus päivähoitopäätös

6 Heikkinen, Vesa: Konvention kentillä – kertomuksia kielitöistä

7 Heikkinen, Vesa: Virallisen ideologiaa


Virkapukuinen kieli

Johdanto

Heikkinen, Vesa: Virkakieli lumoaa ja pelottaa

I Tieto ja tiedottaminen teksteinä

Heikkinen, Vesa: Tietoa tuotteesta, jolla on visio, imago ja profiili. Millainen teksti on kunnan viestintästrategia?

Kankaanpää, Salli: Tiedottamisesta imagomarkkinointiin. Viraston lehdistötiedote ennen ja nyt

Komppa, Johanna: Me tiedotamme – kenelle?

Laaksonen, Marianne: Palveluvirasto hakee tietopalveluassistenttia. Viranhakuilmoituksen monet tehtävät

II Kohtaamisia kirjoituskulttuurissa

Julkunen, Verna: Ystävällisesti Kansaneläkelaitos

Mustamo, Taina: OLA, AMOR, HENTTU jne. Kirjoittaja lyhentää – lukija putoaa

Honkanen, Suvi: Päämäärien valtakunta. Välttämättömyys ja toiminta viraston ohjailevissa kirjeissä

Solin, Anna: Arvot vai ohjearvot? Ympäristönsuojelun merkityksistä hallinnon teksteissä

III Lapsi purkaa selviön

Heikkinen, Vesa: Niin kuin esim. Kyllä sir. Koululainen järkeilee, mitä virkakieli on

Tiililä, Ulla: Homekorva kirjoittaa homeesta vai esittelijä määrärahoista? Lasten tulkintoja esityslistasta

IV Kielentutkijat ja -huoltajat kertovat kokemuksistaan

Tiililä, Ulla: Byrokratian tutkija byrokratian pyörityksessä

Hyvärinen, Riitta: Kolme katsetta virkakieleen

Heikkilä, Elina & Viertiö, Annastiina: Keskustelua, kouluttamista ja konsultointia. Kielitoimiston ja Kelan yhteistyö esimerkkinä 2000-luvun kielenhuollosta