Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Tutkimuksia teksteistä

Kotimaisten kielten keskuksessa on tehty monenlaista teksteihin liittyvää tutkimusta. Kotuksen tekstintutkimushankkeissa on yleensä harjoitettu kielilähtöistä tekstianalyysia. Ajatuksena on ollut, että lingvistiselle tekstintutkimukselle on tilaa ja tarvetta erilaisia tekstejä tarkastelevien tieteiden joukossa. Yhtymäkohtia on muun muassa yhteiskuntatieteelliseen diskurssianalyysiin ja kulttuuriseen tekstintutkimukseen.

Kielilähtöistä tekstianalyysia

Lingvistisen tekstintutkimuksen keskiössä ovat konkreettiset kielenkäytöt, kirjoitetut tekstit, merkitysten materia. Ilman tekstejä kaikki muu on spekulatiivisempaa: rekisterit, kontekstit, suhteet, identiteetit, tekstilajit, diskurssit, ideologiat.

Taustateorioita ovat olleen muun muassa sosiosemiotiikka (Halliday 1978) ja systeemis-funktionaalinen kieliteoria rekisteri- ja tekstilajisovelluksineen (Halliday 1994; myös Eggins 1994; Martin 1997). Tutkimukset liittyvät suomalaisen tekstilingvistiikan ja lingvistisen tyylintutkimuksen traditioon (Enkvist 1975; Saukkonen 1984) ja ovat teoreettis-metodisesti jatkoa lingvistisen tekstintutkimuksen väitöskirjoille (Karvonen 1995; Heikkinen 1999).

Luontevia kytköksiä on myös aiempaan institutionaalisen kielen tutkimukseen, sekä suomalaiseen (esim. Koivusalo–Huovinen-Nyberg 1985; Tiililä 1992; Karvonen 1997) että muunmaalaiseen (esim. Gunnarsson 1992; Sarangi–Slembrouck 1996; Iedema 1997; 2000). Lisäksi vaikutteita on saatu erilaisista kielifilosofisista lähteistä (Vološinov), diskurssintutkimuksista (Fairclough) ja tekstilajitutkimuksista (Bhatia) sekä keskusteluntutkimuksesta (Goffman).

Systeemis-funktionaalinen kielioppi

Kotimaisten kielten keskuksessa tehdyssä tekstintutkimuksessa on sovellettu usein tavalla tai toisella systeemis-funktionaalista kielioppia. Sen ominaislaatu voidaan kiteyttää Frances Christien ja Len Unsworthin (2000) tapaan kolmeen ydinsanaan: funktiot, valinnat ja tekstikokonaisuus.

Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan jokaiselle kielelle ominaisia metafunktioita. Kieli kuvaa maailman kokemista (ideationaalinen), luo ja ylläpitää vuorovaikutusta (interpersoonainen) sekä luo yhtenäisiä tekstejä ja diskursseja (tekstuaalinen metafunktio).

Toiseksi kieli on kuvattavissa valintoina ja valinnan mahdollisuuksien joukko on kuvattavissa (merkitys)systeeminä. Kolmanneksi tutkimuksen kohteena pitää olla kokonainen teksti, ei kontekstistaan irrotettu yksittäinen ilmaus.

Suomessa on 1990-luvun loppupuolelta lähtien alettua puhua entistä useammin paitsi tekstintutkimuksen lingvistisyydestä myös sen kriittisyydestä (esim. Heikkinen 1999). Yksi tekstintutkimuksen teoriaan ja metodeihin vaikuttavista traditioista onkin se yhteiskunnallisesti painottunut kielentutkimuksen suuntaus, jota kutsutaan kriittiseksi lingvistiikaksi. Roger Fowler ja Gunther Kress (1979) kuvaavat kriittistä lingvistiikkaa yhteiskunnan rakenteiden ja päämäärien kritiikiksi. Kriittisen lingvistiikan merkittävä lähtökohta oli se, että M. A. K. Hallidayn esittelemiä analyysivälineitä otettiin käyttöön kielentutkimuksessa, jossa ihanteena oli maailman muuttaminen (ks. Fowler 1996).

Kriittisyys tarkoittaa kriittisessä lingvistisessä tekstintutkimuksessa ennen muuta erilaisten selviöiden osoittamista ja avaamista: teksteissä, tutkittavissa tilanteissa ja kulttuurissa sekä tutkimuksen lähtöoletuksissa. Kriittisyys alkaa analyyseissa tekstipinnan kuvaamisesta, sen näyttämisestä, miten tekstissä tuotetaan mahdollisuuksia tietynlaisten merkitysten tulkitsemiseen (ks. Halliday–Hasan 1976). Vasta tämän jälkeen voidaan tulkita ja selittää merkityksiä sekä niiden tuottamisen järjestelmiä, arvioida tekstiä, ehkä ottaa kantaakin siihen.


Tutkimuksissa käytettyjä lähteitä

Vuosituhannen vaihteen tekstintutkimuksissa käytettiin usein tämäntapaisia lähteitä:

Bahtin, Mihail 1986: Speech genres and other late essays. Toim. Caryl Emerson & Michael Holquist. Käänt. Vern W. Mc Gee. Austin: University of Texas Press.

Bhatia, Vijay K. 1993: Analysing genre. Language use in professional settings. London: Longman.

Christie, Frances – Unsworth, Len 2000: Developing socially responsible language research. In Len Unsworth (ed.),  Researching language in schools and communities. Functional linguistic perspectives ) 1–26. London: Cassell.

van Dijk, Teun A. 1998: Ideology. A multidisciplinary approach. London: Sage.

Discourse as social interaction 1997: Discourse as social interaction. A multidisciplinary introduction. Discourse studies 2 (toim. Teun A. van Dijk). London: Sage.

Discourse as structure and process 1997: Discourse as structure and process. A multidisciplinary introduction. Discourse studies 1 (toim. Teun A. van Dijk). London: Sage.

Eggins, Suzanne 1994: An introduction to systemic functional linguistics. London: Printer.

Eggins, Suzanne – Martin J. R. 1997: Genres and registers of discourse. – Discourse as structure and process. A multidisciplinary introduction. Discourse studies 1 (toim. Teun A. van Dijk). 230–256. London: Sage.

Fairclough, Norman 1992: Discourse and social change. Cambridge: Polity Press,

Fairclough, Norman 1995: Critical discourse analysis. The critical study of language. London: Longman.

Fairclough, Norman 1997: Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom ja Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino.

Fowler, Roger 1996: On critical linguistics. – Text and practices. Readings in critical discourse analysis (toim. Carmen Roca Caldes-Coulthard & Malcolm Coulthard). 3–14. London: Routledge.

Fowler, Roger – Kress, Gunther 1979: Critical linguistics. – Language and control (Fowler ym.). 185–213. London: Routledge & Kegan Paul.

Genre and institutions 1997: Genre and institutions. Social processes in the workplace and school (toim. Frances Christie & J. R. Martin). London: Cassell.

Giddens, Anthony 1995: Elämää jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. – Nykyajan jäljillä. Refleksiivinen modernisaatio (Ulrich Beck ym.). Suom. Leevi Lehto. 83–152. Tampere: Vastapaino.

Goffman, Erving 1981: Forms of talk. Oxford: Blackwell.

Gunnarsson, Britt-Louise 1992: Skrivande i yrkeslivet. En sociolingvistisk studie. Lund: Studentlitteratur.

Halliday, M. A. K. 1978: Language as social semiotic. The social interpretation of language and meaning. London: Arnold.

Halliday, M. A. K. 1994: An introduction to functional grammar. Second edition. London: Arnold.

Halliday, M. A. K. 1999: The notion of "context" in language education. – Text and context in functional linguistics (toim. Mohsen Ghadessy). 1–24. Amsterdam: Benjamins.

Halliday, M. A. K. – Hasan, Ruqayia 1976: Cohesion in English. London: Longman.

Halliday, M. A. K. – Martin, J. R. 1993: Writing science. Literacy and discursive power. London: Palmer, .

Halliday, M. A. K. – Matthiessen, Christian M. I. M. 1999: Construing experience through meaning. A language-based approach to cognition. London: Cassell.

Hasan, Ruqayia 1985: Part B. – Language, context, and text: aspects of language in a social-semiotic perspective (M. A. K. Halliday & Ruqayia Hasan). 51–118. Victoria: Deakin University Press.

Hasan, Ruqayia 1996: Ways of saying. Ways of meaning. Selected papers of Ruqayia Hasan. Toim. Carmel Cloran ym. London: Cassell.

Heikkinen, Vesa 1999: Ideologinen merkitys kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä. Helsinki: SKS.

Heikkinen, Vesa – Hiidenmaa, Pirjo – Tiililä, Ulla 2000: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus.

Iedema, Rick 1997: The language of administration. Organizing human activity in formal institutions. – Genre and institutions. Social processes in the workplace and school (toim. Frances Christie & J. R. Martin). 73–100. London: Cassell.

Iedema, Rick 1998: Institutional responsibility and hidden meanings. – Discourse & Society. Vol. 9(4), 481–500.

Iedema, Rick 2000: Bureaucratic planning and resemiotisation. – Discourse and community. Doing functional linguistics (toim. Eija Ventola). 47–69. Tübingen: Gunter Narr Verlag.

Iedema, Rick – Wodak, Ruth 1999: Introduction: organizational discourses and practices. – Discourse & Society. Vol. 10(1), 5–19.

Karvonen, Pirjo 1995: Oppikirjateksti toimintana. Helsinki: SKS.

Karvonen, Pirjo 1997: Suomi eurooppalaisessa kieliyhteisössä. Opetusministeriö, Helsinki.

Kieli, diskurssi & yhteisö 2000: Kieli, diskurssi & yhteistö (toim. Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh). Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 2. Jyväskylä.: Jyväskylän yliopisto.

Koivusalo, Esko – Huovinen-Nyberg, Liisa 1985: Selkeä virkakieli. 4. painoksen muuttamaton lisäpainos. Helsinki: Valtion koulutuskeskus.

Kristeva, Julia 1993: Puhuva subjekti. Tekstejä 1967–1993. Suom. Pia Sivenius ym. Helsinki: Gaudeamus.

Lehtonen, Mikko 1996: Merkitysten maailma. Kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtökohtia. Tampere: Vastapaino.

Literacy in society 1996: Literacy in society (toim. Ruqaiya Hasan & Geoff Williams). London: Longman.

Martin, J. R. 1997: Analysing genre. Functional parameters. – Genre and institutions. Social processes in the workplace and school (toim. Frances Christie & J. R. Martin). 3–39. London: Cassell.

Martin, J. R. 1999: Modelling context. A crooked path of progress in contextual linguistics. – Text and context in functional linguistics (toim. Mohsen Ghadessy). 25–61. Amsterdam: Benjamins.

Martin, J. R. – Matthiessen, Christian M. I. M. – Painter, Claire 1997: Working with functional grammar. London: Arnold.

Peters, Guy. B. 1999: Institutional theory in political science. The 'New Institutionalism'. Pinter, London.

Sarangi, Srikant – Slembrouck, Stefaan 1996: Language, bureaucracy and social control. London: Longman.

Saukkonen, Pauli 1984: Mistä tyyli syntyy? Helsinki: WSOY.

Saukkonen, Pauli 2001: Maailman hahmottaminen teksteinä. Tekstirakenteen ja tekstilajien teoriaa ja analyysia. Helsinki: Yliopistopaino.

Stillar, Glenn F. 1998: Analyzing everyday texts. Discourse, rhetoric, and social perspectives. London: Sage.

Swales, John M. 1990: Genre analysis. English in academic and research settings. Cambridge:  Cambridge University Press.

Teksti ja ideologia 1996: Teksti ja ideologia. Kirjoituksia kielestä ja vallasta julkisessa kielenkäytössä. Kieli 9 (toim. Jyrki Kalliokoski). Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Text and context in functional linguistics 1999: Text and context in functional linguistics (toim. Mohsen Ghadessy). Amsterdam: Benjamins.

Text and practices 1996: Text and practices. Readings in critical discourse analysis (toim. Carmen Rosa Caldas-Coulthard & Malcolm Coulthard). London: Routledge.

The construction of professional discourse 1997: The construction of professional discourse (toim. Britt-Louise Gunnarsson & Per Linell & Bengt Nordberg). London: Longman.

Tiililä, Ulla 1992: Hallinto- ja korvauspäätökset dialogissa: analyysiä viranomaisten ja kansalaisten kirjeenvaihdosta. Pro gradu -työ. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Virkapukuinen kieli 2002: Virkapukuinen kieli (toim. Vesa Heikkinen). Tietolipas 182. Helsinki: SKS.

Vološinov, Valentin 1990: Kielen dialogisuus. Marxismi ja kielifilosofia. Suomennos alkuteoksesta (1929), esipuhe ja selitykset Tapani Laine. Tampere: Vastapaino.

Writing: texts, processes and practices 1999: Writing: texts, processes and practices (toim. Christopher N. Candlin & Ken Hyland). London: Longman.