Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 2

13.5.2016

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut jo reippaasti yli 600 viestiä, joista monet sisältävät useita kielihavaintoja. Tässä tekstissä kerrotaan muutamasta tyyliä ja painotusta koskevasta havainnosta. Lopussa olevista linkeistä pääsee lukemaan talkoista ja niiden tuloksista enemmän.

Meinasi torpata

Verbin meinata käytöstä uutisteksteissä – ”jopa Ylen uutisankkurilla” – on tullut useitakin havaintoja, esimerkiksi:

”palkkaratkaisu meinasi kaatua”; vrt. palkkaratkaisu oli (vähällä) kaatua

”monelta meinaavat ylisanat loppua”; vrt. monelta olivat ylisanat (vähällä) loppua

Meinata-verbiä on kielenhuoltokirjallisuudessa vanhastaan pidetty tyylillisesti poikkeavana. Esimerkiksi Kaarlo Niemisen tyylioppaassa (1925) kehotetaan asiateksteissä varomaan kansanmurteissa käytössä olevia ”rumia uudempia lainasanoja”, kuten meinata, tienata ja pärjätä. Knut Cannelin mainitsee (1927) meinata-verbin puhuessaan ”kirjallisesti niukemmin sivistyneiden kielessä” esiintyvistä ruotsin lainoista, jollaisia on ”erityisesti käsityöläisammattien ja merenkulun aloilla”; muita hänen listassaan esiintyviä sanoja ovat mm. lastata, korkki, pensseli ja ämpäri. E. A. Saarimaa (1945) pitää meinata-verbin käyttöä ”sivistymättömänä” jopa pakinateksteissä.

Vaikka tyyliluonnehdinnat ovat tietyn aikakauden yhteisön antamia leimoja, jotka yleensä kalpenevat ajan myötä, on meinata-verbin arkisuustuomio ollut hämmästyttävän kestävä. Käytön lisääntyminen asiayhteyksissä kuitenkin kertoo siitä, että verbin arkisuus ei ole kaikille yhtä näkyvää. Tyyliarvioista voi viime kädessä päättää vain kieliyhteisö itse.

Samoin nähtäväksi jää esimerkiksi verbin torpata kohtalo torjumisen tai estämisen merkityksessä. Siitäkin on uutiskielestä tullut useita havaintoja, esimerkiksi seuraava: Kaupunginhallitus torppasi Kruunusiltojen viestintähankkeen. Toistaiseksi torpata-verbiä on sanakirjassa luonnehdittu tyyliltään arkiseksi.

Kielikuvat – mieletön menestys

Muutenkin tyyliseikat askarruttavat. Monet ovat lähettäneet esimerkkejä kielikuvista, jollaiset aiemmin eivät ole olleet tavallisia neutraalin asiatyylisiksi tarkoitetuissa teksteissä, kuten uutisissa. ”Iltapäivälehtien kielikuvat eivät vastaa todellisuutta, ja voimakkaita kielikuvia käytetään väärin”, todetaan eräässä viestissä. Esimerkiksi sellaiset liioittelevat ilmaukset kuin ensihoitotehtävien määrä on kasvanut rajusti, tapahtuma oli mieletön yleisömenestys ovat kiinnittäneet huomiota. Eräässä viestissä mietitäänkin: ”Eikö mikään enää riitä?”

Näin on varmaan kysytty eri aikoina. Sellaiset määrää ja intensiteettiä tarkoittavat neutraaleina pidettävät ilmaukset kuin kasvoi selvästi ~ huomattavasti ~ paljon, tapahtuma oli todellinen yleisömenestys saavat arkipuheessa rinnalleen voimakkaampia ilmauksia: kasvoi rajusti ~ roimasti; hillitön ~ posketon menestys. Jos tällaisia tunnepitoisempia ilmauksia on omassa arjessaan tottunut käyttämään, ne saattavat joskus siirtyä asiatekstiinkin liian laimeiksi koettujen neutraalien ilmauksien sijaan.

Ensin niitä käytetään tekstissä, joissa kirjoittajan persoona saakin näkyä. Moni ilmaus siirtyy tällaisista yhteyksistä herkästi myös persoonattomuutta edellyttäviin asiateksteihin. Osa ”rajuista hillittömyyksistä” saattaa aikojen kuluessa neutraalistua.

Kera kermavaahdon

Myös prepositiona käytetyn kera-sanan tyyli on kiinnittänyt huomiota. Monet ovat raportoineet seuraavantyyppisistä ilmauksista: suussa sulavaa piirakkaa kera vaniljakastikkeen; lettuja kera hillon ja kermavaahdon; olen ulkoilemassa kera lasten ja koirien. Tässä ”eniten kummastuttaa käänteinen, runollinen sanajärjestys”, todetaan eräässä viestissä. Kera-sanan käytön on ylipäänsä havaittu lisääntyneen myös ”aivan normaalissa asiakielessä”.

Mahdollisesti ilmaustyyppiä on ensin käytetty vain leikillisesti esimerkiksi sosiaalisen median päivityksissä, mutta sille on käynyt kuten usein muillekin alkujaan leikillisille ilmauksille: laajemmassa käytössä – kuten resepteissä – tyylisävy vähitellen kalpenee. Itse en kuitenkaan usko runollisen kuuloisen kera-sanan, saati poikkeavan sanajärjestyksen sisältävän ilmauksen (kera kermavaahdon) kovin laajaan menestykseen.

Yhdyssanojen painotus ei ole tyylikysymys

Havaintoja on tehty myös puhutusta yleiskielestä. Osa on samanlaisia kuin kirjoitetunkin kielen tyylistä tehdyt havainnot, mutta lisäksi moni on kiinnittänyt huomiota yhdyssanojen erikoiseen, jopa ymmärrettävyyttä haittaavaan painotukseen. Havaintojen mukaan esimerkiksi televisio- ja radiotoimittajat painottavat kolmiosaisia yhdyssanoja niin, että paino on viimeisellä osalla. Tällöin kokonaisuuden merkitys ei välttämättä ole se, mitä toimittaja on tarkoittanut:

juhlajumalanPALvelus
lisäjarruVAlo
pätkäpääMInisteri

Esimerkiksi lisä/jarruvalo eroaa lisäjarru/valosta ja pätkä/pääministeri eroaa pätkäpää/ministeristä. Yhdyssanojen painotus ei siis ole tyyli- vaan ymmärrettävyyskysymys. Yhdyssanojen painotukseen onkin ehdottomasti kiinnitettävä huomiota erityisesti julkisessa viestinnässä.

Talkoot jatkuvat

Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Havaintojaan voi lähettää lomakkeella (ks. linkki alla). Aika ajoin raportoimme lisää kielenpiirteistä, joihin on kiinnitetty huomiota. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, vaikkei niistä erikseen täällä kerrottaisikaan. Myös uudet havainnot jo tässä tekstissä mainituista piirteistä ovat tervetulleita.

Yleiskielen seuranta
Osallistu yleiskielen seurantatalkoisiin -lomake
Mitä yleiskieli on?
Kieli kuuluu kaikille – myös yleiskieli (blogimerkintä)

Tulossa

Pohdintaa ja paheksuntaa – yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja. Kielikello 2/2016.

Tekstissä mainittu kirjallisuus

Cannelin, Knut 1927: Ruotsinkielen vaikutus nykyiseen yleiskieleemme. Virittäjä 30: 76–80.
Nieminen, Kaarlo 1925: Ainekirjoituksen opas ynnä suomen kielen tyyliopin alkeet. Otava.
Saarimaa, E. A. 1945: Sivistymätöntä tyyliä. Virittäjä 49: 292.

RIITTA KORHONEN