Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Nostoja Kielitoimiston ohjepankista

10.3.2017 12.35

Vaalitulos voidaan ennustaa vai Vaalituloksen voi ennustaa?

Milloin passiivimuoto ja milloin yleistävä 3. persoona?

Passiivilause (Vaalitulos voidaan ennustaa) ja ns. yleistävän 3. persoonan sisältävä lause (Vaalituloksen voi ennustaa) eivät kumpikaan suoraan paljasta, kuka on tekijä. Joskus lauseet voivat olla toistensa vaihtoehtoja, joskus niillä on selvempikin merkitysero.

Passiivilausetta käytetään silloin, kun tekijää ei haluta tai voida mainita. Yleensä ilmauksessa on kyse tekijäjoukosta:

Kuntavaaleissa äänestetään laiskasti.

Ennen koulussa opetettiin useita kieliä.

Toivottavasti vaalikiertueella ei nähdä maahanmuuttovastaisia ehdokkaita.

Yleistävä 3. persoona taas tarkoittaa ilmauksia, jotka viittaavat kehen hyvänsä. Usein ilmauksessa korostuu siis yleistettävä asiaintila tai mahdollisuus, vaikka joskus tekijäksi voi tulkita myös puhujan.

Tällaisia kuvia näkee yleensä vain taidenäyttelyissä.

Tarkeneekohan ulkona ilman pipoa?

Sopivaa ehdokasta ei löydä helposti.

Varsinkin sellaisten verbien kuin voida ja saattaa tapauksessa lausetyyppien merkitysero on hyvin vähäinen. Joskus erona on se, että yleistävällä 3. persoonalla ilmaistaan yksittäisen ihmisen toimia tai valintoja, passiivimuodolla taas ryhmän tai instituution valintoja:

Yleistävä 3. persoona: Asiointi helpottuu, kun myös hoitopaikan voi valita itse.

Passiivi: Jos kunnan päivähoidossa on tilaa, hoitopaikka voidaan myöntää 1.8. alkaen.

Avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai – –.

Joskus eri muodoilla ei ole juuri merkityseroa:

Vaalituloksen voi ennustaa.

Vaalitulos voidaan ennustaa.

Lue lisää Kielitoimiston ohjepankin ohjeesta

Passiivimaisia rakenteita: aina voi yrittää, yleistävä 3. persoona


Palaa otsikoihin