Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Kielineuvonnan vuosikymmenet: 1940-luku

Kielitoimiston ja Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapää -ohjelman yhteistyönä on syntynyt kuulokuvasarja Kielineuvonnan vuosikymmenet. Se esittelee muutamia Kielitoimiston puhelinneuvonnassa käsiteltyjä kysymyksiä 1940-luvulta 2000-luvulle.

Ensimmäisessä kuulokuvassa käsitellään 1940-lukua ja aiheena on Muovin synty. Ohjelman voi kuunnella Ylen verkkosivuilla.

Kielineuvonnan vuosikymmenet 1: 1940-luku (Yle)



Kielitoimiston puhelinneuvonnan alkuvuodet

Kielitoimisto perustettiin toisen maailmansodan loppuvaiheiden aikana vuonna 1945. Samaan aikaan käynnistyi myös puhelinneuvontapalvelu, joka on jatkunut vähäisiä keskeytyksiä lukuun ottamatta näihin päiviin asti – ja jatkuu edelleenkin. Myös kirjeitse tulleisiin kysymyksiin on vastattu varhaisista vuosista lähtien. Alkuaikoina asiakkaita tuli myös toimistoon paikan päälle esittämään kysymyksiä.

Alusta asti puhelinneuvonnan kysymykset ja vastaukset on kirjattu neuvontapäiväkirjoihin, joita on vuosikymmenien aikana kertynyt useita hyllymetrejä. Päiväkirjoja säilytetään Kielitoimiston arkistossa.

Kielitoimiston puhelinneuvonnan neuvontapäiväkirjoja.
Kielitoimiston puhelinneuvonnan alkuaikoina päiväkirjoina käytettiin mm. muusta käytöstä jäljelle jääneitä tyhjiä vihkoja, joiden kannessa oli valmiina teksti: ”:n sotapäiväkirja”.
40-luvulla puhelimeen vastasi vain yksi henkilö, Kielitoimiston hoitaja Hannes Teppo. Hänellä oli toimistossa lukuisia muitakin tehtäviä. Teppo halusi neuvonnan päiväkirjojen olevan merkinnöiltään siistit ja yhdenmukaiset. Ilmeisesti hän ainakin aluksi kirjoitti kysymykset ja vastaukset puhtaaksi puheluajan jälkeen, joskus jopa iltaisin kotona:
Puhelinneuvonnan päiväkirjamerkintä, Hannes Teppo 12.6.1946.
Niin vilkas päivä, että vasta illalla kotona ehdin kirjoittaa asiat tähän. Ensimäinen rivi jäi aamulla kesken, ja koko päivän oli touhua. (Neuvonnan päiväkirjamerkintä, Hannes Teppo 12.6.1946.)

Kielitoimiston hoitaja oli ylityöllistetty muutenkin, ja päiväkirjamerkintöjen mukaan hän joutui tekemään myös muita töitä vapaa-ajallaan. Joulukuun alkupuolelta on seuraava päiväkirjamerkintä:

Maisteri NN haluaa väitöskirjansa kielentarkastusta. Harkitaan. Ehkä jouluna.

Vuoden 1945 aikana kirjattiin 3 764 puhelua, vuonna 1946 puheluita oli 5 845 ja seuraavana vuonna jo 6 336. Yhteen puheluun saattoi jo noina alkuvuosina sisältyä lukuisia eri kysymyksiä.

Hannes Teppo

1940-luvun puhelinneuvonnan kysymyksiä

Kun Kielitoimiston puhelinneuvonta alkoi vuoden 1945 alussa, käytiin vielä Lapin sotaa. Noihin aikoihin maksettiin myös sotakorvauksia ja asutettiin Karjalasta muuttaneita. Elettiin pula-aikaa, mutta pikku hiljaa alettiin myös toipua sodasta ja rakentaa uutta Suomea.

Neuvontapäiväkirjaan merkittiin kysyjän tiedot sen mukaan, mitä puhelimessa sai selvää; tittelit olivat tärkeitä:

Toht. Virtanen

Tark. Niemi, vankeinh.virasto
Joht. Räsänen

Nti Nieminen, soitti kioskista
Hra Aalto
Naishenk.

Joku herrasmies
Joku lakitieteen yliopp.

Eduskunnasta
Nymanin konepaja

Kysymyksen lisäksi päiväkirjaan merkittiin yleensä myös vastaus ainakin jollakin tavalla. Kiireen vuoksi suositeltu vaihtoehto on usein vain alleviivattuna. Pidempiä selityksiä on lisätty ehkä jälkikäteen.

Monet neuvonnan ensimmäisten vuosien kysymyksistä voisivat olla myös 2010-luvulta. Kestokysymysaiheita olivat ja ovat yhä erityyppiset yhdyssana- ja alkukirjainkysymykset. Usein kysytyt kysymykset 40-luvulla olivat esimerkiksi seuraavanlaisia:

ruoan vai ruuan?
myi vai möi?
pidempi vai pitempi?

enää vai enään?
organisaatio vai organisatio?
invalidi vai invaliidi?
tarkastaa vai tarkistaa?
mitätöidä vai mitätöntää?

emali vai emalji?
monesti vai monasti?
huoneisto vai huoneusto?
kruksi > rasti

Ryti-nimen taivutus (suositus: Rydin)

Yhdistyneet kansakunnat, iso alkukirjain vain ensimmäiseen sanaan, lyhenne isoin kirjaimin: YK

Isossa-Britanniassa vai Iso-Britanniassa?

teitittely (olette ollut)

Usein vastattiin myös kysymyksiin sanojen merkityksistä tai vierassanojen suomenkielisistä vastineista:

Mitä manicure on suomeksi?
käsienhoito miel. kuin kynsienhoito; jälk. hieman ikävän tuntuinen, ed. sananmuk. vastine.

Mikä sana sopii ruotsin löpsedel-sanan vastineeksi?
Löpsedel: kioskien ja lehtikärryjen laidassa oleva uuden lehden tärkeimpien otsakkeiden luetelma; ei ole suomal. vastinetta.

Ote kielineuvonnan neuvontapäiväkirjan sivusta
Näyte kielineuvonnan päiväkirjan sivusta.
Päiväkirjamerkinnöistä ei aina näe, onko kysyjä ollut välttämättä aivan tosissaan. Vastaajalla ainakin on välillä ollut kieli poskessa:

Tuntematon kysyi, miten anoppia nimitetään puhuteltaessa, tädiksikö vai miksi?
– Oikein on sanoa: rakas anoppini!

Muovi puhutti

Uudet keksinnöt aiheuttivat joskus myös kielikysymyksiä. 1940-luvulla askarrutti plastic-sanan suomenkielinen vastine (tästä enemmän Aristoteleen kantapää -ohjelmassa). Siitä keskusteltiin niin lehtien palstoilla kuin suomen kielen kielivaliokunnassakin (= suomen kielen lautakunnan edeltäjä).

Kielivaliokunnan arkiston aiheenmukaisessa ”kortistossa” on muovista epätyypillisen kattava, kaksipuoleinen kortti, jossa varsin perusteellisesti referoidaan aiheesta käytyä keskustelua ja tehtyä päätöstä. Kortti on kirjoitettu jälkikäteen, mutta ajankohdasta ei ole merkintää.

Kielivaliokunnan aihekortti sanasta muovi v. 1947
Lyhenteiden selitykset: kielivaliok. = kielivaliokunta (suomen kielilautakunnan edeltäjä) tj. = työjaosto (kielivaliokunnan suppeampi työryhmä) kok. = kokous ev. = eversi ev.l. = everstiluutnantti SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


Kielitoimistoa koskevia lehtileikkeitä 1940-luvulta

Kielitoimiston puhelin kuormitettu. Kauppalehti 17.10.1945.5800 tiedustelua. Ilta-Sanomat 8.1.1947.Teppo yleisön suosikkiYleisöltä