Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Kielitoimiston historia

Kielitoimisto aloitti toimintansa vuonna 1945 Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jolla oli ollut vuodesta 1928 kielivaliokunta kielenkäytön suositusten laatimista varten. Kielitoimiston perustamista tukivat suuret kustantamot WSOY ja Otava, jotka tarvitsivat kielenkäyttöohjeita varsinkin laajoihin tietosanakirjahankkeisiinsa. Jo tuolloin aloitettiin myös edelleen jatkuva puhelinneuvonta.

Vuonna 1949 Kielitoimiston tehtävät siirrettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Suomen Akatemialle, missä ne pysyivät pitkään. Kun Akatemian organisaatio muuttui vuonna 1970, Kielitoimistosta tuli osa Nykysuomen laitosta.

Osa Kotimaisten kielten keskusta

Vuodesta 1976 Kielitoimisto on kuulunut tuolloin perustettuun Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Vuoden 2012 alussa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi vaihdettiin Kotimaisten kielten keskukseksi.

Kielenhuolto-osastoa kutsutaan Kielitoimistoksi, vaikka Kotimaisten kielten keskuksen viralliseen organisaatioon ei ole enää vuosiin kuulunut Kielitoimistoa. Nimi näkyy myös julkaisuissa, kuten nimissä Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas.

Kielitoimistolla ikää 70 vuotta

Kielitoimisto on elänyt samat vuosikymmenet kuin koko sodanjälkeinen Suomi. Kielenhuollon päämääränä on edelleen yhteisen yleiskielen säilyttäminen ja kehittäminen ja kielitiedon välittäminen.

Kielikellossa Kielitoimistosta


Kielitoimiston juhlavuoden 2015 tapahtumia

13.3.  Kielitoimisto yleiskielen huoltajana (Kielikello 1/2015)

9.4. Kielitoimiston ohjepankki – vapaasti käytettävissä verkossa

17.4. Normipäivä – kielenhuollon teemapäivä

13.10. Virkakielikampanjan päätöstilaisuus

1.12. Kielitoimisto tutuksi  – kaikille avoin tilaisuus Kotuksessa klo 14–16