Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Paikannimikokoelmien historia

Suomen Muinaismuistoyhtiö julkaisi päivälehdissä vuonna 1878 pyynnön kerätä paikannimiä ja sukunimiä sekä niihin liittyviä tarinoita. Keruun tarkoituksena oli koota erikoiset ja merkittävät nimet Suomesta ja myös naapurimaista aakkoselliseen nimikirjaan ja saada siten tietoa Suomen kieli- ja asutushistoriasta.

Pyyntöön vastasi enimmäkseen kansakoulunopettajat. Vastauskirjeinä tuli 632 sivua käsinkirjoitettuja paikan- ja sukunimiluetteloita 71 eri lähettäjältä. Kirjeisiin sisältyy yhteensä noin 12 300 nimeä. Tästä aineistosta muodostunut paikannimikokoelma on Nimiarkiston vanhin ja nimeltään Paikkainnimiä ja paikallistarinoita.

Erilliskokoelmana on myös O. A. F. Lönnbohmin laaja, painamatta jäänyt paikannimisanakirjan käsikirjoitus vuosilta 1883–1905. Se perustuu osittain Muinaismuistoyhtiön keräyttämän Paikkainnimiä ja paikallistarinoita -kokoelman pohjalle. Sanakirjasta on painettu koevihkonen, joka sisältää hakusanat väliltä AaHonka.

Paikannimien järjestelmällinen keruu aloitettiin vuonna 1915. Keräyksen ohjaamiseksi oikeille urille paikannimitoimikunta päätti teettää mallikeräyksiä suppearajaisilta alueilta. Jo vuonna 1916 alkoi työ Uskelan ja Maarian pitäjissä ja molempien keruiden tulokset julkaistiin myös painettuna.

Kokoelmat karttuivat alkuun verkalleen ja sotavuodet hiljensivät keruun joksikin aikaa. Keruu kiihtyi 1950-luvulta lähtien.

Kokoelmat

Paikannimikokoelmat sisältävät pääosin kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden kentältä tallentamaa suullista perimätietoa. Kokoelmat on järjestetty pitäjittäin aakkosjärjestykseen vuoden 1938 valtakunnanrajojen mukaisesti sisältäen luovutetun Karjalan pitäjät.

Eri aikoina on käytetty erikokoisia lippuja, minkä vuoksi pitäjänkokoelmat on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen. Vuodesta 1933 alkaen paikannimitoimikunta huolehti yhdenmukaisen puhtaaksikirjoituspaperin hankkimisesta kerääjille.

Vanhimmat, pääasiallisesti ennen vuotta 1941 kerätyt kokoelmat käsittävät noin 257 000 nimilippua, jotka ovat kvarttokokoa. Tämä niin sanottu kolmoskokoelma sisältää nimiä 130 pitäjästä. Kakkoskokoelma on koottu vuosina 1941–1944 ja siinä on noin 110 000 oktaavakokoista nimilippua. Kokoelman nimet on kerätty sadasta pitäjästä. Laajin ykköskokoelma käsittää pääasiallisesti vuoden 1944 jälkeen kerätyn aineiston ja kattaa koko entisen Suomen.

Nykyisin Nimiarkistossa on noin 2,7 miljoonaa alkuperäistä tai niihin rinnastettavaa, pitäjittäin järjestettyä nimilippua Suomesta ja lähialueilta. Kokoelmiin liittyy yleensä keruukertomus, ja valtaosa vuoden 1934 jälkeen kerätyistä kokoelmista on paikannettu karttoihin.

Tutkimusmahdollisuuksien helpottamiseksi ja monipuolistamiseksi alettiin vanhemmista pitäjänkokoelmista laatia 1950-luvulla valtakunnallista nimihakemistoa, yleishakemistoa. Hakemistossa kustakin nimestä on yleiskielistetty hakuasu ja maininta, missä pitäjänkokoelmissa nimi esiintyy. Uudemmat pitäjänkokoelmat on kopioitu ja järjestetty yhtenäiseksi yleiskokoelmaksi.

Nuoremmista erillisistä paikannimikokoelmista laajin on lokakuussa 2000 Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kirjastosta lahjoituksena saatu paikannimiaineisto, joka sisältää taloudellisilta kartoilta (1 : 100 000) 1930-luvulla poimittuja paikannimiä. Aineistoa on yhteensä noin 35 215 poimintakorttia.

Täydennystä nimikilpailuilla

Täydentävää aineistoa saatiin myös useiden nimikilpailujen avulla, joista monet suuntautuivat luovutetun Karjalan nimistön tallentamiseen. Vuonna 1941 järjestettiin Karjalan paikannimien keruukilpailu  (n. 40 600 nimilippua), 1946–48 luovutetun Karjalan paikannimien keruukilpailu yhdessä Etelä-Karjalan Nuorisoseuraliiton ja Viipurilaisen osakunnan kanssa (n. 13 000 nl.), 1958 Inkeriläisten yhdistys ry:n kanssa keruukilpailu inkeriläisestä nimiperinteestä (n. 2 700 nl.) ja 1958–59 luovutetun Karjalan paikannimien kilpakeruu Karjalan liiton kanssa (12 500 nl.).

Eräät pitäjäseurat ja kotiseutuyhdistykset olivat yhteistoimin arkiston kanssa järjestäneet alueensa nimistön tallentamiseksi keruukilpailuja, joissa kertynyt aines luovutettiin Nimiarkistoon. Kilpailuja järjestivät Suur-Hollolan kotiseutuyhdistys vuonna 1965 (n. 2 700 nl.), Vpl. Pyhäjärvi 1969 (n. 2 000 nl.), Punkaharju-seura 1970 (n. 2 200 nl.) ja Uudenkirkon pitäjäseura 1974 (n. 1 600 nl.)

Uudemmat keruukilpailut on järjestetty slanginimistä. Ensimmäinen slangipaikannimikilpailu järjestettiin 18.8.–3.11.2003 Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kouluissa. Järjestäjinä olivat Stadin Slangi ry:n kulttuurijengi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Helsingin Sanomat. Kilpailu tuotti tuloksena noin 14 500 nimitietoa ja noin 4100 eri nimeä.

Toinen kilpailu pidettiin vuonna 2010. Stadin Slangi ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjestivät viidessä Helsingin koulussa kirjoituskilpailun, jonka aiheena oli Stadin mestat ja siihen nuorten toivottiin kirjoittavan itselleen tärkeistä paikoista. Kilpailukirjoituksia kertyi kaiken kaikkiaan noin 450.

Edellinen | Seuraava sivu