Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Henkilönnimikokoelmien historia

Ensimmäiset varsinaiset henkilönnimikokoelmat saatiin arkistoon vuonna 1958. Sanakirjasäätiön paikannimijaosto julisti tuona vuonna pari vuotta suunnitteilla olleen kansanomaisten puhuttelunimien keruukilpailun kansalaisille. Muissa pohjoismaissa oli jo aiemmin ryhdytty henkilönnimien keruuseen.

Keruukilpailun tarkoituksena oli kerätä etunimien kaikki käytössä olleet muunnokset ja myös appellatiiviseen käyttöön siirtyneet henkilönnimet (esim. korvatommi 'huonokuuloinen ihminen', häntäheikki  ’susi’). Keruukehoitus otettiin innolla vastaan ja vajaan kahden kuukauden vastausaikana kilpailuun osallistui 440 henkilöä ja aineistoa kertyi noin 50 000 nimilippua. Tämä määrä kaksinkertaistui, kun koko aineisto käytiin myöhemmin arkistossa läpi: jokaisesta nimilipuissa mainituista nimistä tehtiin oma viitelippunsa. Viitelippujen kirjoittamisen ohella koko aineisto järjestettiin aakkoselliseksi kokoelmaksi.

Saatua henkilönnimiaineistoa ei kuitenkaan voitu pitää riittävänä tutkimuksen tarpeisiin. Täydennystä kaivattiin erityisesti vanhan etunimistön ja nimien levikkitietojen osalta.

Toinen suuri keruukilpailu järjestettiin vuonna 1972, nyt yhdessä Kalevalaseuran kanssa. Kilpailu oli jaettu koululaiskilpailuun ja avoimeen yleisökilpailuun ja sen tarkoituksena oli paitsi saada talteen etunimien kansanomaiset muunnokset ja erikoiset lisänimet, myös erilaisten pienyhteisöjen keskuudessa käytettyä nimistöä (esim. sotilasnimiä).

Avoimeen kilpailuun lähetti aineistoa yhteensä noin 790 osanottajaa ja koululaiskilpailuun 888 kilpailuyksikköä (kouluja, luokkia, työryhmiä, yksityisiä oppilaita ja opettajia yhteensä yli 10 000 henkeä) ja keruun tuloskin oli vaikuttava noin 360 000 nimilippua.

Resurssien vähyyden vuoksi kertyneiden nimiaineistojen käsittely saatiin päätökseen vasta 1900-luvun lopulla.

Vuoden 1970 jälkeen arkistoon on saatu useimmiten paikannimikeruiden yhteydessä erilaisia köllinimiä (esim. Hupi-Kusti) kaiken kaikkiaan noin 25 000 nimilippua. Vanhimmat niistä sisältyvät paikannimikokoelmiin, sillä jo vuoden 1915 keruuohjeessa kehotettiin keräämään myös henkilönnimiä, eli köllinimiä ja sukunimiä. Varsinaisten sukunimikokoelmien kerääminen ei ole kuulunut arkiston tehtäviin.

Erillisiä henkilönnimikokoelmia ovat luovuttaneet nimistöön perehtyneet tutkijat. Arkistossa on muun muassa A. V. Koskimiehen todennäköisesti ennen vuotta 1891 kerättyjä etu- ja sukunimiä 5 800 nimilippua, T. I. Itkosen vuosina 1940–1962 (täydennetty vuonna 1964) kokoamana vanhoista painetuista lähteistä poimittuja saamelaisia henkilönnimiä 1 800 nimilippua ja Suoma Jantusen Samuli Paulaharjun teoksista poimimia henkilönnimiä 1 756 nimilippua.

Liisojen ja Jussien nimimuunnokset (v. 1958). Kuva: Kotuksen arkisto.
Vuoden 1958 henkilönnimikilpailun aineistosta koottuna Liisojen ja Jussien nimimuunnokset. Kuva: Kotuksen arkisto.

Edellinen | Seuraava sivu