Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Kielikello

Kielikello 4/2016

Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen vuosi 2016 on ollut muutosten aikaa. Alkuvuodesta Kotus muutti uusiin tiloihin Hakaniemenranta 6:een, kesän lopulla saatiin uusi johtaja. Kielikellossa 4/2016 on uuden johtajan Ulla-Maija Forsbergin haastattelu..

Kielikellokin on elänyt muutoksen vuotta. On aloitettu valmistelut Kielikellon siirtymisestä kokonaan verkkoon. Lehti ilmestyy painettuna enää vuoden 2017 loppuun. Kielikello ottaa mielellään vastaan lukijoiden ajatuksia ja ideoita (kielikello@kotus.fi tai sari.maamies@kotus.fi): Mitä toivotte uudelta Kielikellolta? Mikä on säilyttämisen arvoista, mikä kaipaa tuuletusta? Entä mitä kokonaan uutta voitaisiin saada uuden tekniikan myötä?

Vuotta 2016 voi tarkastella myös sanojen valossa. Lehdessä on näytteeksi poimielma uudis- ja muita ajankohtaisia sanoja. Koko sanapoimintolista on julkaistu Kotuksen verkkosivuilla. Kun Kotus on sanakirjojen ja arkistojen talo, lehdessä kirjoitetaan myös sanojen historiasta. Mistä ovat peräisin tavallisia arkielämämme ilmiöitä kuvaavat sanat, sellaiset kuin kaupunki, tehdas, sähkö ja metro, tai jouluun liittyvät sanat pipari, glögi, himmeli ja hyasintti?

Kielikello 3/2016

Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen julkaisemat sanakirjat kertovat monipuolisesti sanojen elämästä niin nykykielessä kuin vanhassa kielessä ja murteissa. Nykykieltä kuvaavat myös tekeillä olevat maahanmuuttajakielten sanakirjat.

Kielikellon 3/2016 kirjoituksessa Sukellus sanoen maailmaan kerrotaan kaikista Kotuksen sanakirjoista: Kielitoimiston sanakirjasta, suomi–somali-sanakirjasta, suomi–kurmandži-sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta, Ordbok över Finlands svenska folkmålista ja Vanhan kirjasuomen sanakirjasta.

Kotus julkaisee sanakirjojaan nykyään sähköisinä verkossa. Myös historialliset sanakirjat siirtyvät verkkoon; suoraan verkossa ilmestyvien aakkosvälien lisäksi sinne lisätään painettuina ilmestyneitä.

Historian havinaa sanojen parissa voi kokea lehden kirjoituksessa Pankkimies. sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä – 1900-luvun loppupuolen säädössuomentajat ja kirjoituksessa Tohlopeukalo ja porsasten pormestari – haukkumasanoja 1700-luvulta.

Kielikello 2/2016

Kielikellossa 2/2016 kerrotaan nimistä (mm. lentoasemien nimistä). Kotimaisten kielten keskuksen laajat aineistot, myös Nimiarkisto, on kerätty yli sadan vuoden aikana, ja ne kattavat lähes viidensadan vuoden ajanjakson Agricolasta nykypäiviin. Parhaillaan menossa olevan digitalisoinnin ansiosta aineistot palvelevat entistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Ne sopivat tutkimuksen ohella myös esimerkiksi kotiseututyön ja kuntien nimistönsuunnittelun tueksi.

Kielikellon kirjoituksesta ”Kunnan nimellä on väliä” käy ilmi, että kunnan nimi on asukkaille tärkeä. Kunnalle on voinut ajan kuluessa kehittyä oma identiteetti, johon liittyvät tiiviisti nimi ja muut yhteiset symbolit. Jos kunnalle halutaan luoda vahva brändi, tulee sen perustua kunnan omaan identiteettiin.

Kasvien kansanomaiset nimet ovat syntyneet eri tavoin.  Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös niihin liittyvistä uskomuksista ja käyttötavoista. Lehdessä kerrotaan kasvien nimien lisäksi myös sellaisista luonnonpaikkojen nimistä, joissa esiintyy käärme.

Kielitoimisto on käynnistänyt yleiskielen seurantatalkoot, joissa kerätään kielenkäyttäjiltä sellaisia havaintoja kielen piirteistä, jotka eivät tunnu sopivan yleiskieliseen tekstiin tai jotka herättävät ihmetystä. Kirjoituksessa ”Pohdintaa ja paheksuntaa – yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja” kerrotaan muutamista havainnoista.

Kielikello 1/2016

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tässä Kielikellon numerossa johtaja Pirkko Nuolijärvi luo katsauksen Kotuksen syntyyn ja toimintaan, jonka perusperiaatteena on kielellinen tasa-arvo ja kaikkien pääsy kielitiedon lähteille. Tiedepolitiikka ja valtion tuottavuusohjelmat ovat vaikuttaneet Kotuksen kokoon ja siihen, millaiseksi sen työn sisältöä on viime vuosina suunnattu.

Maaliskuun alussa saatiin 40-vuotispäivän kunniaksi päivitetty versio Kielitoimiston sanakirjasta. Lehdessä kerrotaan, mitä sanakirjan toimitus tekee ja minkälaista palautetta tulee sanakirjan käyttäjiltä.

Lehdessä käsitellään myös adessiivia eli -lla/-llä-päätteisen sijamuodon käyttöä. Sopiiko käyttää laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla -ilmausta ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä?