Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Kielikello 2015

4/2015

Kielikellon numerossa 4/2015 päättyy Kielitoimiston 70-vuotisjuhlavuoden kirjoitussarja. Viimeisessä osassa päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoo nykykielen sanakirjatyöstä ja Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjaa voidaan päivittää entistä useammin, kiitos sähköisen muodon. Päivitys vaatii sanakirjan aineistona olevan sanastotietokannan jatkuvaa täydentämistä, mihin liittyy olennaisesti sanojen keruu eli sanastus. Mitä kaikkea tuohon työhön liittyy, selviää tästä lehdestä.  Sanatietokantaa hyödynnetään eri tavoin, esimerkiksi siten, että Kotuksen verkkosivuilla julkaistaa säännöllisesti kokoelma vuoden sanoja. Tässä lehdessä kerrotaan uusimmasta kokoelmasta eli vuoden 2015 sanoista halpuutuksesta reiluutukseen.

Virkakielikampanjaan palataan palkittujen Onnistumistarinoiden myötä. Onnistumistarinoita löytyy myös muualta kuin Suomesta, kuten saadaan lukea Puolan virkakielen huollosta kertovasta artikkelista. Ammattikorkeakoulujen viestinnän opettajat muistuttavat, että työssä tarvittavat suomen kielen taidot pitää saada opintojen yhteydessä. Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa. Perusasiaa-palstalla annetaan ohjeita siitä, miten erisnimen yhteydessä käytetään yhdysmerkkiä. Se selventää merkitystä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuin Amerikan-matka ja Tukholman-lento.

3/2015

Kielikellon numerossa 3/2015  esitellään Kielitoimiston juhlavuoden kunniaksi virkakielityötä. Kielitoimiston työssä on 1970-luvulta lähtien panostettu virkakielenhuoltoon ja sen tarpeista lähtevään koulutukseen. Tästä työstä kerrotaan kirjoituksessa Tavoitteena hyvät tekstit – koulutusta ja virkakielenhuoltoa. Virkakieleemme kuuluvan EU-suomen vaiheita valotetaan kirjoituksessa EU-suomea kaksikymmentä vuotta, eikä suotta. Hyvän virkakielen ominaisuuksia pohditaan kirjoituksessa Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli. Lehdessä kerrotaan myös piakkoin päättyvän   virkakielikampanjan parissa tehdystä työstä.

Kirjoituksessa Meni naimisiin erotakseen – yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita tarkastellaan, millaisissa lauseyhteyksissä tehdäkseen-rakenne on selvä, millaisissa taas voi syntyä tulkintaeroja.

2/2015

Kielikello 2/2015 jatkaa Kielitoimiston juhlavuoden sarjaa nimiin ja nimistönhuoltoon liittyvillä kirjoituksilla. Nimistönhuollon konkreettisesta työstä kerrotaan kirjoituksessa Nimistönhuolto – kieltä, kulttuuria ja kansainvälistä yhteistyötä. Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkisto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Arkiston historiaa valottaa kirjoitus Sata vuotta nimistön keruuta ja tallennusta.  Lehdessä kerrotaan myös ammatillisten oppilaitosten nimistä, Linnanmäen laitteiden nimistä tunnelman luojina sekä pysäkkien ja asemien nimeämisestä.

Kielitoimiston työn tulosta on myös keväällä julkaistu Kielitoimiston kielioppiopas. Kirjoituksessa Kieliopillisten vaihtelujen välissä – tiukkoja ja väljiä normeja esitellään oppaan sisältöä ja periaatteita.

1/2015

Kielitoimisto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan vuoden mittaan kirjoituksia, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa.

Kielikello 1/2015 aloittaa sarjan kirjoituksella Kielitoimisto yleiskielen huoltajana. Kielitoimiston konkreettisesta työstä voi lukea kirjoituksesta Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi. Lehdessä kerrotaan myös pikakirjoituksesta, edelleenkin lyömättömästä luonnos- ja muistiinpanovälineestä, ja valotetaan vierassanan taivutuspäätteen vokaalin valintaa: pyramidia vai pyramidiä.