Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Kielikello


Palaa otsikoihin

Kielikello 4/2009

Kielikellossa 4/2009 puhutaan lyhenteistä: on ajantasaistettu luettelo yleisistä lyhenteistä, julkishallinnon ja Euroopan parlamentin nimien lyhenteet sekä ohjeita lyhenteiden käytöstä. Pisteen käyttö lyhenteen lopussa tuntuu pieneltä asialta, mutta valtiovaltakin on siihen joskus puuttunut, kuten kielenhuollon historiaa käsittelevässä kirjoituksessa kerrotaan. 

Lehdessä puhutaan myös nimistä. Kun läänit häviävät aluehallintouudistuksen myötä, miksi hallinnollisia alueita aletaan kutsua. Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun virastolle mietitään nimeä ja lyhennettä?

Palaa otsikoihin

Kielikello 3/2009

Kielikellossa 3/2009 esitellään uusi suomen kielen lautakunta ja sen puheenjohtaja, professori Minna-Riitta Luukka, jonka omia tutkimuskohteita ovat mm. mediatekstit ja koulun kieltenopetus. ”Suomensuojelijan seitsemässä ohjeessa” osoitetaan, millaisin kielellisin valinnoin kuka tahansa voi vaikuttaa suomen kielen säilymiseen  ilmaisuvoimaisena ja kaikkialla yhteiskunnassa käytettävänä kielenä. Lehdessä on myös tietopaketti omistusliitteiden käytöstä sekä selvitys että-sanalla alkavien lainausten käytöstä suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa.    

Palaa otsikoihin

Kielikello 2/2009

Kielikellossa 2/2009 kerrotaan suomen kielen toimintaohjelmasta ja kuvataan erityisesti sen kahta tärkeää aihepiiriä, opetusta ja kieliteknologiaa. Kielipolitiikka ei ole uusi ilmiö, kuten selviää kielenhuollon historiaa kuvaavan sarjan artikkelista ”Pipliasuomesta yleissuomeksi”. Uutta ei ole myöskään nyt ajankohtainen, suomen kielen toimintaohjelmassa esille nostettu rinnakkaiskielisyys, vaan Suomi on ollut monikielinen ja monikulttuurinen maa myös 1800-luvulla. Muun muassa tämä ilmenee Maamme kirjan kieliasenteita valottavasta artikkelista.

Palaa otsikoihin

Kielikello 1/2009

Kielikellossa 1/2009 pohditaan kielen ja todellisuuden kytköstä eri näkökulmista. Minkälainen historia on ajankohtaisella elvytys-sanalla? Miten yhteiskunnalliset muutokset näkyvät venäjän ja suomen uudissanoissa? Millä tavoin kielenulkoinen todellisuus heijastuu vanhusten kotihoidon ammattilaisten tekstien rakenteissa? Entä miten kuntien yhdistäminen muuttaa nimistöä? Lehdessä kerrotaan myös, millaisia kielikeskusteluja on käyty sadan vuoden mittaan sanoista haltija ja haltia.

Palaa otsikoihin