Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käsikirja

Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.) (2012): Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja.  Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 169. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-224-8. 813 sivua.


Genret eli tekstilajit ovat olennainen osa kielenkäyttöä ja muuta inhimillistä toimintaa. Hahmotamme, tulkitsemme ja jäsennämme elämäämme niiden avulla. Medioituva ja tekstualisoituva yhteiskunta edellyttää jäseniltään monenlaisia käytännön genretaitoja ja entistä syvällisempää kieli- ja tekstilajitietoisuutta.

Arkikielessä genrestä puhutaan etupäässä taiteen yhteydessä. Viime aikoina alan tutkimuksessa on kuitenkin tähdennetty genren keskeisyyttä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, jossa tuotetaan, välitetään ja tulkitaan merkityksiä. Toimintamalleina genret ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja tapoja hahmottaa maailmaa.

Olennaisia kysymyksiä eri tieteenaloilla

Genrejä voi tarkastella muun muassa kielellisinä, tekstuaalisina, retorisina, kognitiivisina ja sosiaalisina seikkoina sekä näiden erilaisina yhdistelminä. Genret liittyvät sekä ajatteluun että toimintaan, sekä yksilöihin että ryhmiin, sekä identiteetteihin että ideologioihin. Genrekysymykset ovatkin olennaisia luultua useammilla tieteenaloilla.

Genrejä käsittelevää tai sivuavaa tutkimusta tehdään monilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Tässä Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja -teoksessa näitä tutkimuksia ja muita lajeihin liittyviä näkökulmia pyritään tuomaan yhteen ja monipuolistamaan. Kokoamalla ja esittelemällä sekä arvioimalla moniaalla tehtyä tutkimusta ja tuottamalla uutta tietoa koetamme helpottaa eri lähestymistapojen välistä vuoropuhelua.

Rajojen yli

Inhimillisen toiminnan malleina genret eivät tunnusta elämänalueiden rajoja. Siksi tekstilajitutkimuksenkin olisi usein tarpeen ylittää tieteenalojen rajat ‒ ja ehkä paikoin jopa kyseenalaistaa niiden olemassaolo. Erilaiset teoreettiset ja metodiset lähestymistavat eivät välttämättä mitätöi toisiaan. Ne valaisevat kohteensa eri näkökulmista, tuovat esiin eri ongelmia ja antavat samoihin kysymyksiin eri tavoin toimivia vastauksia.

Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on tieteellinen, uuden tiedon ja ymmärryksen tuottamiseen pyrkivä julkaisu. Käsikirjamaisuus korostuu muun muassa siinä, että kirjasta voi sana- tai tietosanakirjan tapaan tarkistaa genreen ja sen lähikäsitteisiin, eri tekstilajeihin ja tekstilajien tutkimiseen liittyviä asioita.

Muuta genrekirjallisuutta

Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisu. Sen sisarteoksia ovat monien tekstilajien käytänteisiin porautuva artikkelikokoelma Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009) ja verkkojulkaisu Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä (Kotimaisten kielten keskus, 2012).

Monien genreä käsittelevien kirjojen tavoitteena on ollut luoda omista lähtökohdistaan koherentti ja yleisluonteinen genreteoria tai genretutkimuksen menetelmä. Tässä käsikirjassa vastaavaa pyrkimystä ei ole, emmekä ole varmoja siitä, olisiko yleispätevän genreteorian tai -metodin kehittäminen käytännössä mahdollistakaan, ainakaan tällä hetkellä ja näillä tiedoin. Sen sijaan tavoitteenamme on esitellä ja arvioida monenlaisia teoreettisia ja metodisia lähtökohtia ja analysoinnin tapoja sekä tasoittaa tämän pohjalta tietä tuleville moninäkökulmaisille genretutkimuksille.

Vain aidosti erilaisia käsityksiä avaamalla ja yhteisiä lähtökohtia etsimällä on uskoaksemme mahdollista luoda eri alojen genrestä kiinnostuneiden tutkijoiden välille hedelmällistä yhteistyötä. Toimivan genreteorian täytyy olla käytännössä myös sillä tavalla sovitteleva ja avoin, että se kykenee arvioimaan uudelleen omia olettamuksiaan.

Avuksi monille

Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on pyritty luomaan apuvälineeksi monenlaisiin tarpeisiin: tutkijoille informaation ja inspiraation lähteeksi, opiskelijoille oppikirjaksi, tutkimuksen soveltajille, kuten opettajille, toimittajille, kääntäjille ja kielenhuoltajille sekä erilaisten työpaikkojen, harrastuspiirien ja yhteisöjen ”kielivastaaville”, uusien ideoiden ja ratkaisujen pohjaksi. Kirjan lähtökohtana on tieteellinen tutkimus, mutta tavoitteena on, että kirja toimii – omaa kielenkäyttöään selittäen ja avaten – myös yleisenä tietokirjana.

Neljä osaa

  • Osan 1 johdantoartikkelissa luodaan yleiskatsaus kirjan teemoihin ja lähestymistapoihin sekä aiempaan tutkimukseen.

  • Osan 2 käsitekatsauksissa kuvataan tiiviisti niitä käsitteitä, joiden suhde genren ja tekstilajin käsitteisiin on erityisen läheinen. Samalla esitellään ja arvioidaan käsitteisiin liittyviä teoreettisia ja metodisia näkemyksiä. Käsitteet ovat kieli, kielioppi, teksti, diskurssi, konteksti, tekstityyppi, rekisteri, tyyli, intertekstuaalisuus, ideologia ja korpus.

  • Osassa 3 käsitellään yksityiskohtaisesti monenlaisia tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja: tekstien ja lajien rakenteiden tutkimista; lajien moninaisuuden ja muuttumisen analysointia; korpuslingvistiikan antia; etnografisia painotuksia. Tekstilajeja toimintana korostavilla näkökulmilla ei ole käsikirjassa omaa lukuaan, mutta ne ovat vahvasti läsnä läpi kirjan.

  • Osassa 4 lähtökohtana ovat tieteenalat: luvun katsauksissa esitellään tiiviisti ja monipuolisesti tähänastista kielitieteellistä ja muuta genretutkimusta.

Katsauksia on yhteensä 37.

Kirjassa on erittäin laajasti genretutkimuksia ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta kokoava bibliografia. Kirjan monipuolisilla asia-, henkilö- ja tekstilajihakemistoilla on pyritty lisäämään teoksen käytettävyyttä erityisesti hakuteoksena.


Kirjan sisällys

Saatteeksi (Pirkko Nuolijärvi)

Lukijoille (Toimittajat)


I osa: Johdanto

Genre – monitieteinen näkökulma (Vesa Heikkinen & Eero Voutilainen)


II osa: Käsitteitä

Kieli (Petri Lauerma)

Kielioppi (Eero Voutilainen)

Teksti (Vesa Heikkinen)

Tekstityyppi (Petri Lauerma)

Rekisteri (Eero Voutilainen)

Tyyli (Eero Voutilainen)

Konteksti (Vesa Heikkinen)

Diskurssi (Vesa Heikkinen)

Intertekstuaalisuus (Vesa Heikkinen, Petri Lauerma & Ulla Tiililä)

Ideologia (Vesa Heikkinen)

Korpus (Mikko Lounela & Vesa Heikkinen)


III osa: Näkökulmia tutkimusmenetelmiin

Luku 1: Tekstin ja lajin rakenne

Kieli, kielenkäyttö ja sen lajit systeemis-funktionaalisessa teoriassa (Susanna Shore)

Systeemis-funktionaalinen teoria tekstien tutkimisessa (Susanna Shore)

Retorisen rakenteen teoria (Johanna Komppa)

Uusi retoriikka genrejen tutkimisessa (Anne Mäntynen & Minna Sääskilahti)

Muodon ja merkityksen yhteispeliä: jaksoanalyysi osana tekstilajitutkimusta (Suvi Honkanen & Ulla Tiililä)

Tekstilajien kognitiivis-semanttinen rakenneanalyysi (Pauli Saukkonen)

Luku 2: Muutos ja moninaisuus

Tekstilajien systematiikka (Pauli Saukkonen)

Kolme näkökulmaa intertekstuaalisuusanalyysiin eli tekstien ja lajien välisten suhteiden tutkimiseen (Vesa Heikkinen, Ulla Tiililä & Petri Lauerma)

Kontrastiivinen tekstilajitutkimus (Anna Mauranen & Marja-Leena Piitulainen)

Tekstilajin muutoksen laadullinen tutkiminen (Salli Kankaanpää)

Multimodaalisuus ja laji. Esimerkkinä kuvakirjan aukeama (Kai Mikkonen)

Luku 3: Korpukset

Laajojen tekstimassojen luokitteluperusteista (Irma Taavitsainen & Jukka Tyrkkö)

Englanninkielisten standardikorpuksien tekstilajeista. Brownin ja Helsingin korpusperheet (Terttu Nevalainen & Matti Rissanen)

Aineistot ja niiden käyttö tekstilajitutkimuksessa (Vesa Heikkinen, Mikko Lounela & Eero Voutilainen)

Miten Oulun korpus syntyi? Mihin sitä käytettiin? (Antero Niemikorpi)

Korpusvetoinen tekstilajianalyysi: sanalistat ja genreavainsanat ( Jarmo Harri Jantunen)

Automaattinen analysaattori tekstilajitutkimuksessa (Vesa Heikkinen, Mikko Lounela & Eero Voutilainen)

Luku 4: Teksteistä ihmisiin

Kertomuksen sosiaaliset lajit – haasteita kertomuksen ja genren tutkijoille (Matti Hyvärinen)

Osallistuva havainnointi (Hanna Lappalainen)

Haastattelut tekstilajitutkimuksessa (Liisa Tiittula)

Lingvistinen reseptioanalyysi tekstilajitutkijan palveluksessa (Toini Rahtu)

Eettiset kysymykset tekstin- ja diskurssintutkimuksessa (Liisa Tiittula)


IV osa: Genretutkimuksen kenttiä

Fennistisen tekstilajitutkimuksen suuntia (Riitta Juvonen, Mikko Virtanen & Eero Voutilainen)

Tekstilajitutkimusta Virossa (Reet Kasik)

Elokuvatutkimus (Kimmo Laine)

Filosofia (Panu Raatikainen)

Folkloristiikka (Outi Lehtipuro)

Hallintotieteet (Jari Stenvall & Matti Mälkiä)

Historiantutkimus (Jorma Kalela)

Hypertekstintutkimus (Raine Koskimaa)

Kasvatustieteet (Tanja Vehkakoski)

Keskusteluntutkimus (Liisa Raevaara & Marja-Leena Sorjonen)

Kirjallisuudentutkimus (Tuomas Juntunen)

Kognitiivinen kielentutkimus (Minna Jaakola)

Kognitiivinen psykologia (Johanna Kaakinen & Jukka Hyönä)

Konstruktiokielioppi (Suvi Honkanen & Jaakko Leino)

Kriittinen diskurssintutkimus (Anna Solin)

Kulttuurintutkimus (Erkki Vainikkala)

Käännöstiede (Tuija Kinnunen)

Lapsenkielen tutkimus (Anneli Kauppinen)

Lehdistön tutkimus (Jyrki Pietilä)

Logopedia (Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka)

Musiikintutkimus (Eero Tarasti)

Nimistöntutkimus (Terhi Ainiala)

Oikeustiede (Heikki Mattila)

Politiikan tutkimus (Matti Wiberg)

Sanakirjatyö – leksikografia (Eija-Riitta Grönros)

Sanastontutkimus – leksikologia (Oili Karihalme)

Semiotiikka (Eero Tarasti)

Sosiaalityön tutkimus (Suvi Raitakari & Kirsi Gunther)

Sosiolingvistiikka (Hanna Lappalainen)

Sosiologia (Jari Aro, Marja Alastalo & Kirsti Lempiäinen)

Sukupuolentutkimus ( Jaana Vuori)

Taidehistoria (Tutta Palin)

Televisiotutkimus (Pasi Nyyssönen)

Tietojenkäsittelytiede: Itseorganisoituvat tekstikokoelmat

(Teuvo Kohonen & Timo Honkela)

Tietojenkäsittelytiede: Tiedoneristäminen (Silja Huttunen)

Toisen kielen oppimisen tutkimus (Mia Halonen)

Uskontotiede (Tommi Lehtonen)


LÄHTEET

HAKEMISTOT

KIRJOITTAJAT