Marin eli tšeremissin aineistot

Suomalaisista tutkimusmatkailijoista Volmari Porkka ja Arvid Genetz keräsivät sanastoa tšeremissin murteista jo 1880-luvulla. Laajimman murremateriaalin kokosi Yrjö Wichmann vuosina 1905–1912. Aineistoa keräsi 1915–17 myös Martti Räsänen, josta tuli myöhemmin varsin tunnettu turkologi. Uusimman aineiston saivat T. E. Uotila ja Erkki Itkonen vuosina 1942–43 tšeremissiläisiltä sotavangeilla.

Edellä mainitut tutkijat ovat keränneet aineistoa seuraavasti:

• Volmari Porkka vuosina1885–86 Venäjällä Morkin murretta (itämurre)
• Arvid Genetz vuonna 1887 Venäjällä Krasnoufimskin murretta (itämurre)
• Yrjö Wichmann  vuosina 1905–06 Venäjällä Jelasyn murretta (länsimurre), Lumpanurin murretta (luoteismurre), Uržumin murretta (niittymurre), Morkin murretta (niittymurre), Malmyžin murretta (itämurre),  ja Suomessa vuonna 1910 Birskin murretta (itämurre) ja  vuonna 1912 Upšan murretta (niittymurre)
• Martti Räsänen vuosina 1915–17 Venäjällä Birskin murretta (itämurre)
• T. E. Uotila vuosina 1942–43 Suomessa sotavankilassa Morkin murretta (niittymurre)
• Erkki Itkonen  vuonna 1942 Suomessa sotavankilassa Marij ušemin murretta (niittymurre) ja vuonna 1943 Suomessa sotavankilassa Volgan murretta (niittymurre), Tšaskinon murretta (itämurre) ja Jatykovon murretta (länsimurre)

Tšeremissin murteita on noin 26 000 sanalippua. Aineistot ovat Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteiset.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmisteilla olevan Tšeremissin murresanakirjan tavoitteena on saada julkaistua nämä vanhat murrekokoelmat tieteen ja asianharrastajien käyttöön.