Peräseinäjoesta ja sen murteesta
Eeva Yli-Luukko
Peräseinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen yläjuoksun ja siihen laskevien sivujokien ympärillä. Ainakin 1500-luvulta lähtien on Seinäjoen yläjuoksulla ollut pysyvää asutusta. Maanviljelys pääsi siellä niin kuin muuallakin Suomessa kukoistamaan vasta 1700-luvun puolen välin jälkeen, kun Ruotsin valloitussodat olivat ohitse, ja lainsäädäntö suosi uusien tilojen perustamisia.
Peräseinäjoen alue vaurastui edelleen 1800-luvun lopulla, kun metsiä alettiin käyttää hyväksi ja puun hinta nousi. Lisätuloja saatiin esimerkiksi siernapölkkyjen ajosta, josta tässäkin murrenäytteessä puhutaan. Vuonna 1882 Peräseinäjoki oli tarpeeksi vauras muodostaakseen itsenäisen pitäjän. Nykyisessä EU-Suomessa maatilat vähenevät nopeasti ja sitä myöten vähenee myös itsenäisten kuntien määrä. Peräseinäjokikin liittyi naapuriinsa Seinäjoen kaupunkiin tämän vuoden (2005) alussa.
Murteeltaan Peräseinäjoki on hyvin samankaltainen kuin sen vanha emäpitäjä Ilmajoki. Kaikkiaankin Etelä-Pohjanmaan murre on yhtenäisempi kuin muut suomen päämurteet.
Tunnusomaiset eteläpohjalaiset murrepiirteet esiintyvät jo Peräseinäjoen näytteen alussa:
– Kirjakielen d:n tilalla on r, esim. kaharenMinä on ollup palavelukseh nin, kaharenkymmenev vanhana ni, ni sellaases taloos johna tuli talavella nii vahavahal lunta porraspäähäj jottei olluk ku pikkuunem matka.
– Inessiivin pääte on -s (esim. taloos).
– Konsonanttiyhtymissä, jotka alkavat l:llä tai h:lla, on välivokaali,
esim. jalaka, vahava.
– Painottomien tavujen i-loppuisen diftongit ovat oienneet pitkiksi vokaaleiksi,
esim. sellaanen, pikkuunen. Pitkävokaalisia ovat myös sellaiset yleiskielessä lyhytvokaaliset sanat, joissa aiemmin on ollut
i-loppuinen diftongi, esim. taloo, hevoonen.
– s on n:n edellä joskus muuttunut h:ksi. Niin on tapahtunut jopa sananrajan ylikin,
esim. palavelukseh nin.
– Sanansisäinen vokaalienvälinen h on säilynyt (esim. talohon).
– Sanaa jotta käytetään hyvin paljon. Se on lähes aina yleiskielen
että-konjunktion tilalla. Lisäksi jotta-sanaa käytetään mm. uuden jakson aloittajana epäsuorassa esityksessä.





