Vuosikymmen EU-suomea -seminaari Tieteiden talossa
Seminaarin aluksi pohti Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikainen sitä, kuinka EU:n erikoislaatuisuus heijastuu unionin kielenkäyttöön. Komission käännöspääosaston johtaja Juhani Lönnroth puhui kääntämisestä instituution näkökulmasta. Lehtori Kaisa Koskinen Tampereen yliopistosta toi kuuluviin tutkimiensa rivikääntäjien äänen.Ylitarkastaja Kari Rouvinen sisäministeriöstä kommentoi puolestaan
EU-tekstejä käyttäjän eli suomalaisen viranomaisen näkökulmasta.
Kotimaisten
kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Aino Piehl vertaili
suomenkielisten direktiivien ja suomalaisten täytäntöönpanolakien kieltä
keskenään.
Lopuksi Kotuksen tutkija Inkaliisa Vihonen suuntasi katseet eteenpäin: Kotuksen johdolla on valmisteltu Oman kielen vuosikymmen -aloitetta, jolla myös kunnioitetaan suomen kielen kääntäjien esi-isän Agricolan 450-vuotismuistoa.
Aloitteella pyritään unionin alkutekstien selkeyttämiseen ja myös kannustamaan oman kielen käyttöön unionissa. Sama päämäärä on myös Kotuksen Vuosikymmen EU-suomea -raportilla, jossa yhteistyön merkitys EU-suomen kehittymiselle on haluttu nostaa sille kuuluvaan arvoon.






