Uudenmaan asiakirjanimet

Greta Hausen poimi vuosina 1909–1915 Uudenmaan ruotsalaisalueiden paikannimien asiakirjamaininnat vuoteen 1600. Keruualue ulottui idästä Vehkalahdelta Kiskoon lännessä. Uudenmaan pohjoisosasta jätettiin Orimattila, Iitti ja Jaala, jotka kuuluivat kyllä Uudenmaan lääniin mutteivät maakuntaan (ks. Hämeen asiakirjanimet). Osa Uudenmaan asiakirjaniminikokoelmaan liittyvistä alueista sisältyy myös Viipurin Karjalan asiakirjanimikokoelmaan.

Keruun päälähteinä olivat Uudenmaan tilikirjat vuosilta 1539–1599 (noin 565 volyymia), joihin sisältyy maakirjoja, erilaisia veroluetteloita, kuninkaankartanoiden tilejä, sakko- ja kuittirekistereitä ym. Keruu valmistui vuoteen 1915 mennessä, mutta Uudenmaan asiakirjanimet julkaistiin painettuna vasta 1920-luvulla (Greta Hausen: Nylands ortnamn, deras former och förekomst till år 1600, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 152, 160, 177. Helsingfors: SLS, 1920–1924. Vol. 1–3.)

Keruualueeseen kuuluivat (julkaisuvuoden 1920 mukaiset pitäjät):

Anjala, Artjärvi, Askola, Bromarv, Elimäki, Espoo, Helsingin pitäjä, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Kiskon Uudenmaann puoleinen osa, Kymi, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Myrskylä, Nummi, Nurmijärvi, Pernaja, Pohja, Pornainen, Porvoo, Porvoon pitäjä, Pukkila, Pusula, Pyhäjärvi, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sammatti, Sipoo, Sippola, Siuntio, Snappertuna, Tammisaari, Tenhola, Tuusula, Vehkalahti ja Vihti. Alue vastaa pääosin Raaseporin linnaläänin ja Porvoon kuninkaankartanon läänin alueita 1540-luvulla.

Uudenmaan asiakirjanimikokoelma ja painettu materiaali poikkeavat muista Nimiarkiston poimintakokoelmista siinä, ettei tähän materiaaliin sisälly henkilönnimiä. Pääosan aineksesta muodostavat kylännimet, niiden lisäksi on jonkin verran rajapaikkojen ja luonnonpaikkojen nimiä.