Käkisalmen Karjalan asiakirjanimet

Käkisalmen Karjalan asiakirjanimikokoelmat on poimittu Kansallisarkiston ns. sinisestä kokoelmasta vuosilta 1581–1597 sekä vuosilta 1611–1618, 1631–1642, 1645–1649 ja 1651. Poimintakokoelmaan sisältyvät vanhimmat säilyneet Käkisalmen linnalääniä koskevat maa- ja henkikirjat, tilikirjat, sakko- ja autiotilaluetteloita, kuitteja, kirjeitä ym. Kokoelmaan poimituista asiakirjoista on tarkka luettelo Nimiarkistossa.

Kokoelman on poiminut Aulikki Ylönen vuosina 1966–1971. Siinä on noin 61 000 nimilippua, jotka on järjestetty seuraavasti:

• Henkilönnimiä 1500-luvun asiakirjoista etelä- ja pohjoislääni erikseen, pohjoislääni pitäjittäin eroteltuna (Käkisalmen linnan tileissä mainitut nimet linnan kohdalla).

• Paikannimiä 1500-luvun asiakirjoista pohjois- ja etelälääni erikseen, lisäksi niiden jälkeen Käkisalmen linnan tileissä mainitut nimet.

• Pohjoisläänin henkilönnimiä 1600-luvun asiakirjoista (aakkosjärjestyksessä).

• Pohjoisläänin paikannimiä 1600-luvun asiakirjoista (aakkosjärjestyksessä).

• Eteläläänin henkilönnimiä 1600-luvun asiakirjoista (aakkosjärjestyksessä).

• Eteläläänin paikannimiä 1600-luvun asiakirjoista (aakkosjärjestyksessä).

Käkisalmen Karjalan pohjoisläänin muodostivat 1600-luvulla silloiset pitäjät Ilomantsi, Kitee, Parikkala (Koitsanlahti), Kurkijoki, Liperi, Pälkjärvi, Salmi, Sortavala, Suistamo, Hiitola (Tiurala), Tohmajärvi, Uukuniemi, Korpiselkä (Korpijärvi) ja Pielisjärvi. 1500-luvulla hallintopitäjinä olivat Kurkijoki, Sortavala, Ilomantsi ja Salmi. Etelälääniin kuuluivat Rautu, Räisälä, Sakkola, Pyhäjärvi sekä Käkisalmen kaupunki ja linna.