Hämeen asiakirjanimet
Hämeen linnaläänin asiakirjanimien poimintakokoelma on tehty erityisesti nimistöntutkimuksen tarpeita varten, mutta siitä on apua myös sukujen, talojen ja asutushistorian tutkimukseen, sillä poimittu asiakirja-aineisto on ollut huomattavasti laajempi kuin aiemmin Suomen asutuksen yleisluetteloa varten selvitetty asiakirja-aineisto. Poimintatyö valmistui loppuvuodesta 1997, ja kertynyt aineisto (yhteensä 80 000 nl.) on ollut tutkijoiden käytettävissä seuraavan vuoden lopusta lähtien.Hämeen asiakirjanimien poiminnan aloitti Irja Puranen vuonna 1948. Nimet kerättiin tilikirjasarjan numeroista 3668–3762 (vuodet 1539–1554). Aines on järjestetty pitäjittäin ja edelleen neljänneskunnittain kylännimen mukaisesti. Lisäksi on omina ryhminään pieni määrä sukunimiä, ammatinnimiä ja harvinaisia ristimänimiä. Koko aineistossa on noin 11 000 nimilippua, ja se saatiin Nimiarkistoon vuonna 1979.
Jo edellisenä vuonna eli 1978 oli päätetty keräyttää Hämeen nimistö kokonaan uudelleen, koska kyseessä on varsin keskeinen alue. Poimintatyön teki Timo Alanen vuosina 1979–1997. Päälähteenä olivat Hämeen linnaläänin voudintilit (vuoden 1539 maakirjasta vuoden 1571 hopeaveroluetteloon saakka). Lisäksi nimiä on poimittu esim. Ruotsin valtionarkiston Finska Cameralia -kokoelman kymmenysluetteloista. Lähteistä on tarkka luettelo Nimiarkistossa.
Hämeen linnalääniin kuuluivat
- Hattulan kihlakunnassa Hattula, Lehijärvi, Mäskälä, Renko, Janakkala, Loppi ja Vihti
- Sääksmäen kihlakunnassa Sääksmäki, Saarioinen, Pälkäne, Kulsiala, Kalvola, Porras ja Rautalampi
- Hauhon kihlakunnassa eli Ylisessä kirjakunnassa (Hollolan kihlakunta) Hauho, Tuulos, Lammi, Hollola, Tennilä, Uusikylä, Villähde, Asikkala, Padasjoki, Sysmä ja Jämsä.
Paikannuksissa on käytetty myös kirkkopitäjien ja neljänneskuntien nimiä: Akaa, Tammela, Somero, Vanaja, Iitti, Artjärven neljänneskunta, Elimäen neljänneskunta ja Längelmän neljänneskunta sekä Hämeen linna, johon sisältyy Hämeen linnan ja sen alaisten latokartanoiden Ojoisten, Saarisin ja Hätilän nimimateriaalit. Tarkemman paikannuksen puuttuessa on käytetty myös paikannuksia Hattulan, Sääksmäen, Hauhon tai Hollolan kihlakunta sekä Mustialan tai Sairialan kuninkaankartano. Erämaaluetteloista poimittu materiaali on sijoitettu eräomistajan kotipitäjään tai osastoon Erämaat (selvittämättömät).
Hämeen uudempi poimintakokoelma on järjestetty kahdeksi osaksi. Toisessa on veroluetteloista poimittu aineisto, jossa nimistö toistuu vuodesta toiseen ja on voitu osittain kopioida aiempina vuosina laadituista luetteloista. Toisen osan muodostaa sakkoluetteloista kerätty aineisto, jonka nimimerkinnät ovat ainutkertaisia ja joilla on siten suurempi toditusarvo. Molemmissa osissa nimet on järjestetty hallintopitäjittäin paikannimet, henkilönnimet ja lisänimet omiksi ryhmikseen. Eri vuosilta olevat, samaa paikkaa tai samaa henkilöä koskevat merkinnät on pyritty kirjoittamaan samalle lipulle. Sakkoluettelokokoelman kylännimilippuihin on merkitty aina myös sen henkilön nimi, jonka yhteydessä kylännimi on mainittu. Selaamalla kylännimiä koskevat liput tutkija voi suhteellisen vähällä vaivalla selvittää sakkoluetteloiden sisältämän henkilönnimistön.
Käytettyjen lähteiden luonne on merkitty asiakirjanimilippuun lyhenteenä: apuveroluettelo = avl, eräluettelo = el, henkikirja = hk, kymmenysluettelo = kl, alkuperäinen kuitti = kt, kuitin jäljennös = ktj, maakirja = mk, manttaaliluettelo = ml, rästiluettelo = rl, sakkoluettelo = sk ja tili = ti.
Hämeen vanhoja paikannimiä sisältyy myös Satakunnan Maakuntaliiton deponoimaan Maanmittaushallituksen arkistosta poimittuun materiaaliin (isonjaon ym. kartoista 1700- ja 1800-luvuilta). Poimittu alue vastaa pääpiirteissään Kokemäen kartanon lääniä 1540-luvulla (yhteensä 34 141 arkistolippua).
