TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Nykykieli


Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotuksessa) kielenhuollon ja tutkimuksen kohteina on kaksi kotimaista kieltä: ruotsi ja suomi.

Näillä nykykielen sivuilla kerrotaan lähinnä siitä, mitä Kotus on tehnyt ja tekee nykykielen parissa ja miten. Nykykielen huollosta on Kotuksella omat sivunsa (Kielenhuolto), samoin nykynimistön huollosta ja tutkimuksesta (Nimistö).


Palaa otsikoihin

Nykykielten sanakirjatyö

Toimitetaan nykykielen sanakirjoja:

Päivitetään Kielitoimiston sanakirjaa ja suomi–ruotsi-sanakirjaa. Seurataan suomenruotsin ja nykysuomen sanaston kehitystä. Täydennetään ja ajantasaistetaan sähköistä nykysuomen tietokantaa tulevia sanakirjaversioita varten ja tuotetaan tietokantoja tutkimuksen ja kielenhuollon tarpeisiin.


Palaa otsikoihin

Nykykielen tutkimus

Tutkimukseen perustuvan kielitiedon tarve kasvaa. Tarvitaan tietoa mm. siitä, mitä tapahtuu nykykielten käytössä, suhteissa ja kielellisissä asenteissa.

Mitä tutkitaan?


Tutkitaan tekstejä, tekstien ja työn suhdetta julkisten palvelujen, esimerkiksi sosiaali- ja terveystyön piirissä, tekstityön kysymyksiä ja tekstien kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkitaan kirjakielen ja kirjoitetun kielen tekstilajeja ja tekstilajien tutkimuksen metodisia kysymyksiä.

Tutkitaan puhuttua suomen kieltä.


Tutkitaan kielten rakennetta ja käyttöalaa:


Palaa otsikoihin

Korpuspalvelu

Sähköisiä tekstiaineistoja on kehitetty kohtaamaan kielentutkimuksen metodisia tarpeita. Ks. Korpuspalvelu.


Palaa otsikoihin


Päivitetty 20.6.2013

Kuukauden sana

Kesäkuu: tiara

Kesäkuun alkupuolella Ruotsissa juhlittiin prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin häitä. Prinsessan hääasun osana oli tiara, jonka hän on saanut lahjaksi isältään. Myös monet hääturistit halusivat juhlistaa päiväänsä prinsessatyylillä ja koristivat hiuksensa muovitiaroilla.

Sivistyssanakirjoista löytyy kreikkalaista alkuperää olevalle tiara-sanalle kolme eri merkitystä: muinaisten itämaisten kuninkaiden turbaanimainen päähine, paavin kolmikerroksinen kruunu sekä naisten kaarimainen, kruunun tavoin hiuksiin asetettava koriste. Viimeinen on merkityksistä uusin, eikä sitä ole esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa (1951–61). Suomen kielen perussanakirjaan (kolmas osa 1994) tämä merkitys on lisätty. Edellä mainituissa sanakirjoissa sanan kirjoitusasu on tiaara, mutta Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa versiossa (2012) sille esitetään kaksi rinnakkaista kirjoitusasua: tiara ja tiaara.

Muut kuukauden sanat


 
Poutapilvi web design Oy