Vuosina 2000–2004 Suomessa julkaistut ja/tai suomalaista nimistöä koskevat julkaisut ja artikkelit

Bibliografiat

Ainiala, Terhi – Harling-Kranck, Gunilla (2000). Nordisk namnforskning 1999. Litteraturkrönika. Finland. // Namn och bygd 88, 140–145.

Ainiala, Terhi – Harling-Kranck, Gunilla (2001). Nordisk namnforskning 2000. Litteraturkrönika. Finland. // Namn och bygd 89, 120–124.

Ainiala, Terhi – Harling-Kranck, Gunilla (2002). Nordisk namnforskning 2001. Litteraturkrönika. Finland. // Namn och bygd 90, 138–143.

Ainiala, Terhi – Harling-Kranck, Gunilla (2003). Nordisk namnforskning 2002. Litteraturkrönika. Finland. // Namn och bygd 91, 111–114.

Ainiala, Terhi – Harling-Kranck, Gunilla (2004). Nordisk namnforskning 2003. Litteraturkrönika. Finland. // Namn och bygd 92, 110–115.

Ivars, Ann-Mari (ed.) (2003). Bibliografi över Marianne Blomqvists skrifter. // Ivars, Anne-Marie (ed.). Namn och språk i när och fjärran. Hyllningsskrift till Marianne Blomqvist den 24 september 2002. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 23, 77–87. Helsingfors: Helsingfors universitet.

Stenhammar, Eeva-Liisa (2001). Finnish. // Hoffman, István (ed.). Selected Bibliography of the Onomastics of the Uralian Languages. Onomastica Uralica 1a, 53–150. Debrecen–Hki. [Online]. Available: <http://onomaural.klte.hu/onomural/gb/frame_gb1.html>

 

Palaa otsikoihin

Yleinen nimistöntutkimus

Yleistä erisnimistä

Aikio, Samuli (2003). Inarin ja inarilaisten nimiä. // Lehtola, Veli-Pekka (ed.). Inari – Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, 96–113. Inari: Inarin kunta.

Harju-Autti, Marketta (2004). Nimet osana identiteettiä. Mistä sie olet pois? // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 13–17. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Mikkonen, Pirjo (2003). Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä. // Kielikello 2003/3, 5–9.

Paikkala, Sirkka (2002). Ortnamn i personnamn och personnamn i ortnamn. // Bull, Tove – Morck, Endre – Swan, Toril (eds.). Venneskrift till Gulbrand Alhaug, 137–140. Tromsø: Universitetet i Tromsø.

Paikkala, Sirkka (2002). Wechselwirkungen zwischen Orts- und Personennamen. // Boullón Agrelo, Ana Isabel (ed.).  Actas do XX Congreso Internacional de Ciencias Onomásticas.Santiago de Compostela, 20—25 Setembro 1999, 329–338. A Coruña: Fundación Pedro Barrié de la Maza.

Sjöblom, Paula (2004). Kognitiivinen näkökulma proprien semantiikkaan. // Virittäjä 108, 80–91. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/108/1/kognitii.pdf>

Yleistä nimistöntutkimuksesta

Ainiala, Terhi (2001). En finsk ortnamnatlas. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 11–19. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Ainiala, Terhi (2001). Nimistöntutkimus ja lähdekritiikki. // Virittäjä 105, 129–132. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/1/nimiston.pdf>

Ainiala, Terhi (2001). Paikannimistön keruun tavoitteet ja tulokset. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 7–22. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Ainiala, Terhi (2002). Urbana namn som namnkategori. // Ainiala, Terhi – Slotte, Peter (eds.). Avgränsning av namnkategorier. Rapport från NORNA:s tjugonionde symposium på Svidja 20—22 april 2001. Skrifter 4, 79–88. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken.

Ainiala, Terhi (2003). Bronks, Vantsku ja Heinälato. Kaupunkinimistön keruuta Helsingin seudun kouluissa. // Virke 2003/2, 47–49.

Ainiala, Terhi (2003). Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet. // Virittäjä 107, 207–225. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/107/2/kaupunki.pdf>

Ainiala, Terhi – Pitkänen, Ritva Liisa (2002). Onomastic research in Finland. // Nyirkos, István (ed.). History of the study of toponyms in the Uralian languages. Onomastica Uralica 2, 81–119. Debrecen–Hki. [Online]. Available: <http://onomaural.klte.hu/onomural/gb/frame_gb1.html>

Ainiala, Terhi – Pitkänen, Ritva Liisa (2002). Paikannimistöntutkimus Suomessa. // [Online]. Available: <http://onomaural.klte.hu/onomural/gb/frame_gb1.html>

Ainiala, Terhi – Pitkänen, Ritva Liisa (2004). Finländsk ortnamnsforskning under 1900-talets sista årtionden. // Namn og nemne 20/21, 7–21.

Ainiala, Terhi – Slotte, Peter (eds.) (2002). Avgränsning av namnkategorier. Rapport från NORNA:s tjugonionde symposium på Svidja 20—22 april 2001. Skrifter 4. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. 190 p. — Review: Helleland, Botolv, Nytt om namn 37 (2003), 49. Hällström, Charlotta af, Språkbruk 2002/4 (2002), 30. Nyström, Staffan, Namn och bygd 91 (2003), 150–152.

Ainiala, Terhi – Sorjonen, Marja-Leena (2002). Kielentutkijat kentällä. // Kielikello 2002/4, 26.

Alanen, Timo (ed.) (2004). Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 131. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 498 p.

Eskeland, Tuula (2001). Lyyli Kokkonens navnemateriale fra Finnskogene i Norge. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 11–19. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Harling-Kranck, Gunilla (ed.) (2001). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland. 358 p. — Review: H[elleland], B[otolv], Nytt om namn 34 (2001), 46. Hällström, Charlotta af, Språkbruk 2002/2 (2002), 44. Nyman, Eva, Namn och bygd 90 (2002), 194–197.

Hoffmann, István (2001). Uralilaisen nimistöntutkimuksen mahdollisuuksista. // Virittäjä 105, 113–118. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/1/uralilai.pdf>

Ivars, Anne-Marie (ed.) (2003). Namn och språk i när och fjärran. Hyllningsskrift till Marianne Blomqvist den 24 september 2002. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 23. Helsingfors: Helsingfors universitet. 87 p. — Review: Hällström, Charlotta af, Språkbruk 2003/2 (2003), 29. Leibring, Katharina, Studia Anthroponymica Scandinavica 21 (2003), 120–121.

Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.) (2001). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 180 p. — Review: Aniala, Terhi, Namn och bygd 89 (2001), 187–188. Aniala, Terhi, Virittäjä 106 (2001), 142–145.

Korhonen, Ritva (2000). Paikannimien keruu harrastuksena. // Museoviesti 2000/1–2, 21–23.

Korhonen, Ritva (2004). Asutusnimihakemisto sanakirjassa. // Kielikello 2004/4, 10–13.

Korhonen, Ritva – Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2002). Finländskt kulturarv att värna om. // Namn och bygd 90, 127–132.

Leino, Antti – Mannila, Heikki – Pitkänen, Ritva Liisa (2003). Rule discovery and probabilistic modeling for onomastic data. // Lavrac, Nada et al. (ed.). Knowledge discovery in databases: PKDD 2003. 7th European Conference on Principles and Practice of Knowledge Discovery in Databases, Cavtat-Dubrovnik, Croatia, September 22-26, 2003, proceedings. Lecture notes in artificial intelligence 2838, 291–302. Berlin: Springer. [Online]. Available: <http://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutut/pkdd-03/>

Leskinen, Teemu (2000). Finnish National Land Survey's Geographic Name Register. Working paper. // United Nations Group of Experts on Geographical Names. Twentieth Session New York, 17–28 January 2000. New York: UNGEGN.

Leskinen, Teemu (2000). The Finnish national geographic names register. // Sievers, Jörn – Schneider, Thaddäus. Second international symposium on geographical names GeoNames 2000. Frankfurt am Main, 28–30 March 2000. Mitteilungen des Bundesamtes für Kartographie und Geodäsie 19, 105–109. Frankfurt am Main: Verlag des Bundesamtes für Kartographie und Geodäsie.

Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.) (2001). Nimien maailmasta. Kieli 14. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 235 p. — Review: Ollikainen, Tapio, Yliopisto 2002/1 (2002), 24–25. Slotte, Peter, Språkbruk 2002/1 (2002), 31–32. Swedell, Ulla, Namn och bygd 90 (2002), 201–203.

Niemelä, Armi (2004). Sanomalehtiyliopisto tarjoaa laajan katsauksen nimiympäristöömme. // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 6–9. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Närhi, Eeva Maria (2004). Mannerheim ja Itä-Karjalan paikannimet. // Laaksonen, Pekka – Knuuttila, Seppo – Piela, Ulla (eds.). Kenttäkysymyksiä. Kalevalaseuran vuosikirja 83, 73–90. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Pitkänen, Ritva Liisa (2004). Urban namngivning. Ett nytt forskningsfält inom onomastiken. // Johannessen, Ole-Jørgen (ed.). Temanummer i onomastik. Nordica Bergensia 30, 5–18. Bergen: Nordisk Institutt, Universitetet i Bergen.

Saarikivi, Janne (2004). Namenforschung am Swir. // Finnisch-ugrische Forschungen 58, 344–352.

Sjöblom, Paula (2002). Firmanamn som namnkategori. // Ainiala, Terhi – Slotte, Peter (eds.). Avgränsning av namnkategorier. Rapport från NORNA:s tjugonionde symposium på Svidja 20—22 april 2001. Skrifter 4, 89–100. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken.

Zilliacus, Kurt (2001). Lainanimien onomastiikkaa. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 68–75. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Zilliacus, Kurt (2002). Forska i namn. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 640. Helsingfors: SLS. 290 p. —    Review: Ainiala, Terhi, Språkbruk 2002/2 (2002), 27–28. Dalberg, Vibeke, Namn och bygd 91 (2003), 191–194. Helleland, Botolv, Nytt om namn 35 (2002), 42–43.

Nimistöntutkimuksen instituutioista ja tapahtumista

Ainiala, Terhi – Rainò, Päivi (2000). Nimistöntutkijat Espanjassa. // Virittäjä 104, 455–458. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/nimiston.pdf>

Ainiala, Terhi – Saarelma-Maunumaa, Minna (2002). Sosio-onomastiikka vahvasti esillä Uppsalan nimistökongressissa. // Virittäjä 106, 576–580. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/4/sosioono.pdf>

Falk, Mia (2003). Med namns nämnande [Hugo Bergroth-sällskapets språkvårdsdag 2003]. // Språkbruk 2003/2, 20–22.

Paikkala, Sirkka (2000). Euroopan rakennusperintöpäivät. // Paananen, Ritva – Parviainen, Marja (eds.). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuoden 1999 toimintakertomus, 12–13. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Paikkala, Sirkka (2000). Place names – the Memory of Places. The theme of the European Heritage Days in Finland 1999. // UNGEGN-Newsletter 22, 1–4.

Pitkänen, Ritva Liisa (2000). Volume 4: Borrowing of Placenames in the Uralian Languages. // Hoffman, István (ed.). Onomastica Uralica. Plan of Series, 15–17. Debrecen–Hki. [Online]. Available: <http://onomaural.klte.hu/onomural/tartalom.htm>

Pitkänen, Ritva Liisa (2001). Namnsymposier i Finland. // Nytt om namn 33, 23–24.

Nimistöntutkimuksen harjoittajista

Lerche Nielsen, Michael – Zeuthen, Kirsten (eds.) (2000). Nordisk navneforskerregister 2000. NORNA-rapporter 71. Uppsala: NORNA-förlaget. 94 p.

Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (2001). Alkusanat [Ritva Liisa Pitkänen 60-vuotias]. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 5–6. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Ng, Eivor (2003). Kulturmöten förändrade namnbruket i Namibia. FMS nya förlagsdirektör Minna Saarelma-Maunumaa doktorerade. // Mission 144/3, 10–12.

Palomäki, Ulla (2000). Mauno Koski – 70. // Linguistica Uralica 36, 153–155.

Slotte, Peter (2001). Lars Huldén och ortnamnen. // Källan 2001/3, 13–23.

Slotte, Peter (2002). Ritva Liisa Pitkänen sextio och professor. // Språkbruk 2002/1, 31–32.

Vannevik, Arne (2001). Carl Axel Gottlund. // Wedin, Maud (ed.). Det skogsfinska kulturarvet, 183–188. Falun: FINNSAM.

 

Palaa otsikoihin

Paikannimien tutkimus

Aalto, Tiina (2002). Paikannimet kertovat ryssän retkistä Suomessa. // Hiidenkivi 2002/1, 24–25.

Aapala, Kirsti (2001). Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi. // Kielikello 2001/2, 39–40.

Ahokas, Hannu (2003). Major discharge and floods of the Kymi river (Kymijoki) over the Salpausselkä I esker to coastal South Finland traced by ¹4C datings, unequal land upheaval, oral tradition and onomastics. Helsinki. 63 p.

Ahokas, Hannu (2004). Tutkimus Harvion kalastus- ja maanviljelykylän puolivuosituhantisesta nimistöstä. Mikä harvaa Harviossa? // Ahokas-Tuohinto, Pirkko (ed.). Harvio – kylä Laatokan Karjalassa, 602–640. Raahe: Harvio-Seura.

Aikio, Ante (2003). Suomen saamelaisperäisistä paikannimistä. // Virittäjä 107, 99–106.

Aikio, Samuli (2001). Lapin pitäjien nimiä. // Kielikello 2001/4, 32–34.

Ainiala, Terhi (2000). Ortnamn i förändring. // Namn och bygd 88, 25–41.

Ainiala, Terhi et al. (2000). Paikannimien käyttö ja osaaminen. Nimitaito Pälkäneen Laitikkalassa. // Virittäjä 104, 330–354. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/paikanni.pdf-->

Ainiala, Terhi (2000). Paikannimistön muuttuminen. // Virittäjä 104, 355–372. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/paikaini.pdf-->

Ainiala, Terhi (2001). Change in place names. // Seilenthal, Tõnu (ed.). Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.-13.8.2000. Pars 4: Dissertationes sectionum. Linguistica 1, 48–55. Tartu.

Ainiala, Terhi (2001). Larussa vai Lauttasaaressa. Kaupunkinimistö tutuksi. // Kielikello 2001/2, 9–11.

Ainiala, Terhi (2002). Finnish names of cultivated lands. // Onoma 37, 181–188.

Ainiala, Terhi (2002). Sulla toponomastica finlandese della lingua parlata. // Rivista Italiana di Onomastica 8, 341–342.

Ainiala, Terhi (2002). Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema. // Kielikello 2002/4, 27–28.

Ainiala, Terhi (2002). Why do place names change? // Boullón Agrelo, Ana Isabel (ed.). Actas do XX Congreso Internacional de Ciencias Onomásticas. Santiago de Compostela, 20—25 Setembro 1999, 931–936. A Coruña: Fundación Pedro Barrié de la Maza.

Ainiala, Terhi (2004). Kadunnimet opastajina ja sivistäjinä. Kesän 2002 keskustelun tarkastelua. // Virittäjä 108, 106–115. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/108/1/kadunnim.pdf>

Ainiala, Terhi (2004). Kaupungin paikat ja nimet. Tornion Suensaaren nimistö. // Virittäjä 108, 34–54. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/108/1/kaupungi.pdf>

Ainiala, Terhi (2004). Kaupunki nuorten silmin. Paikannimistön kertomaa. // Virke 2004/2, 50–52.

Ainiala, Terhi (2004). Paikannimiä on moneksi. // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 29–33. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Ainiala, Terhi (2004). Pääkaupunkiseudun slanginimistöä Ytimestä Kehärille. // Kielikello 2004/1, 10–12.

Ainiala, Terhi (2004). Tuhansittain Riihipeltoja. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 204–205. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Ainiala, Terhi (2004). Täällä Siperiassa. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 206–207. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Ainiala, Terhi – Pitkänen, Ritva Liisa (2002). Paikannimistöntutkimuksen valinnat: etymologioista sosio-onomastiikkaan. // Virittäjä 106, 231–240. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/2/paikanni.pdf>

Alanen, Timo (2001). Savon talonnimet 1500-ja 1600-luvulla. // Seilenthal, Tõnu (ed.). Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.-13.8.2000. Pars 4: Dissertationes sectionum. Linguistica 1, 56–63. Tartu.

Alanen, Timo (2004). Someron ja Tammelan vanhin asutustusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika. Somero: Amanita. 335 p.

Alanen, Timo – Lehtinen, Jyrki (2003). Sääksmäen vanhat paikannimet ja historialliset kartat Valkeakoskella. Rapola-tutkimuksia 5. Helsinki: Museovirasto. 157 p. — Review: Swedell, Ulla, Namn och bygd 92 (2004), 145–147.

Ambrosiani, Per (2003). Finska och ryska bebyggelsenamn i Ingermanland. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 60–73. Uppsala: NORNA-förlaget.

Andersson, Henrik O. (2000). Finska element i svenska ortnamn. Stockholm: Arkitekturskolan. Konsthögskolan. 146 p.

Andersson, Thorsten (2001). Roden – Ruotsi. // Namn och bygd 89, 153–154.

Anhava, Jaakko (2004). Nimiä ja naapureita. // Kielikello 2004/3, 36.

Anttonen, Veikko (2003). Mitä Pyhä-alkuiset paikannimet kertovat Kalannin menneisyydestä? // Kaitanen, Veijo – Laukkanen, Esa – Uotila, Kari (eds.). Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825, 225–235. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ekbo, Sven (2000). Finnish Ruotsi and Swedish Roslagen – what sort of connection? // Mediaeval Scandinavia 13, 64–69.

Ekbo, Sven (2000). Rusernas namn. // Namn och bygd 88, 165–166.

Eränkö, Timo (2000). Aurlahden arvoitus ja Virmoon kuningas. Lohjan paikannimet. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 68. Lohja: Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät. 265 p.

Eskeland, Tuula (2001). Tikkaisenpurolta Diggasborrån kautta Diggasbekkenille. Norjan suomalaismetsien paikannimistä. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 51–67. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Hakanen, Aimo (2000). Kokemäenjokeen liittyviä paikannimiä. // Huhtala, Heikki (ed.). Kokemäenjoki – historiaa ja nykypäivää. Nousee Satakunnan kansa ry:n julkaisu 4, 45–54. Verkkoranta.

Halonen, Johanna (2000). Ortnamn som bosättningshistorisk vittnesbörd i Askola i Östra Nyland. // Sandnes, Berit et al. (ed.). Oluf Rygh. Rapport fra symposium på Stiklestad 13.–15. mai 1999. NORNA-rapporter 70 B, 121–130. Uppsala: NORNA-förglaget.

Halonen, Johanna (2000). Rautakautista asutusta etsimässä. Askolan asutushistoriaa paikannimistön valossa. // Virittäjä 104, 416–435. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/rautakau.pdf-->

Halonen, Johanna (2001). Vielä Uudenmaan asutushistoriasta. // Virittäjä 105, 311–314. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/2/vielauud.pdf>

Halonen, Johanna (2003). Namnkontakter i östra Nyland. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 99–114. Uppsala: NORNA-förlaget.

Harling-Kranck, Gunilla (2000). Folket som namngivare och namnbrukare. // Fewster, Derek (ed.). Folket. Studier i olika vetenskapers syn på begreppet folk. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 626, 167–176. Helsingfors: SLF.

Harling-Kranck, Gunilla (2002). Finland-Swedish names of fields, meadows and pastures. // Onoma 37, 189–192.

Harling-Kranck, Gunilla (2003). Namn på -torp och torpnamn i Finland. // Gammeltoft, Peder – Jørgensen, Bent (eds.). Nordiske torp-navne. Rapport fra NORNAs 31.symposium i Jaruplund 25.–28. april 2002. NORNA-rapporter 76, 79–93. Uppsala: NORNA-förlaget.

Heikkilä, Lydia (2002). Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon—Hietajoen soidensuojelualueen paikannimiä ja niiden selityksiä. // Kajala, Liisa (ed.). Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon—Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A 140, 141–161. Vantaa: Metsähallitus.

Heikkinen, Tapio – Halonen, Johanna (2000). Meteli seis. Helsinki: Rakennusalan kustantajat RAK. 96 p. — Review: Tossavainen, Jussi, Viisari 2000/4, 16–17.

Hiltunen, Petri (2001). Ketkä ovatkaan käyneet Porvoonjoella? // Virittäjä 105, 469–471. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/3/ketkaova.pdf>

Hiltunen, Petri (2001). Uudenmaan sisäosien asuttaminen paikannimistön valossa. // Virittäjä 105, 124–129. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/1/uudenmaa.pdf>

Hinneri, Sakari (2003). Kulttuurimaiseman synty ja paikannimitykset vanhassa Kalannissa. // Kaitanen, Veijo – Laukkanen, Esa – Uotila, Kari (eds.). Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825, 95–122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Honkanen, Tapio (2002). Torakankorva. Myter och fakta om ett tornedalskt ortnamn. Lund. 72 p.

Huldén, Lars (2001). Finlandssvenska bebyggelsenamn. Namn på landskap, kommuner, byar i Finland av svenskt ursprung eller med särskild svensk form. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 635. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland. 537 p. — Review: Fridell, Staffan, Namn och bygd 90 (2002), 177–181. Örnmarck, Michaela, Språkbruk 2002/1 (2002), 21–22.

Huldén, Lars (2002). Vad berättar ortnamnen om den svenska bosättningens uppkomst i Finland? // Ivars, Ann-Marie – Huldén, Lena (eds.). När kom svenskarna till Finland? Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 646, 63–80. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Huldén, Lars (2004). Ordlekar i ortnamn. // Nahl, Astrid van – Elmevik, Lennart – Brink, Stefan (eds.). Namenwelten. Orts- und Personennamen in historischer Sicht. Ergänzungsbände zum Reallexikon der Germanischen Altertumskunde 44, 174–179. Berlin – New York: Walter de Gruyter.

Hurtta, Heikki (2004). Vuolenkoskelta Vuosaareen. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 201–202. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Isomaa, Saija (2001). Kotkansaaren kadunnimistön historiaa. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 83–105. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Jokipii, Mauno (2001). Suomen hautasaaret. // Laitinen, Erkki (ed.). Ruumis- ja Kalmasaaret. Etäällä kirkkomaasta. Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen julkaisuja 3, 19–44. Hankasalmi: Hankasalmen kotiseutuyhdistys.

Junnila, Hilkka (2001). Kaupunginosien I–X ja Sataman kaupunginosian nimet 1830–1999. // Junnila, Hilkka – Paasikivi, Iina – Perälä, Tauno. Turun nimistö. 2. Turun I-X kaupunginosien sekä Sataman kaupunginosan asemakaavallinen kehitys vuoden 1827 suurpalosta vuoteen 1999. Monisteita 18, 81–165. Turku: Turun maakuntamuseo.

Junnila, Hilkka – Paasikivi, Iina – Perälä, Tauno (2001). Turun nimistö. 2. Turun I-X kaupunginosien sekä Sataman kaupunginosan asemakaavallinen kehitys vuoden 1827 suurpalosta vuoteen 1999. Monisteita 18. Turku: Turun maakuntamuseo. 165 p.

Jurvanen, Pertti (2000). Etelä-Karjalan karsikoita ja ristipetäjiä. // Museoviesti 2000/1–2, 12–15.

Jämsä, Tuomo (2000). Paikannimet. // Mäkelä, Simo (ed.). Vaala – Oulujärven pitäjä, 533–547. Vaala: Vaalan kunta.

Kallasmaa, Marja (2000). Piur(u) Soomes ja Saares. // Emakeele Seltsi aastaraamat 43, 30–33.

Kallio, Pentti (2001). Pirunvuoren vanki – paikannimistöä. // Lehto, Maarit – Puolanne, Tarja (eds.). Sata savua. Vahojärven vaiheita, 73–90. Parkano: Vahojärven kyläseura.

Kankaanpää, Matti J. (2002). Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi? // Genos 73, 61–74, 116.

Kepsu, Saulo (2001). Hankalaa. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 137–155. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Kiviniemi, Eero – Pitkänen, Ritva Liisa (eds.) (2000). Kieli. Näkymiä nimistöön. (2nd ed.). Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 180 p.

Komppa, Johanna (2001). Kaksi perhettä, kolme sukupolvea, seitsemän nimimaisemaa. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 45–64. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Korhonen, Ritva (2000). Tutkimus teilasi aineistonsa. // Virittäjä 104, 616–618. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/4/tutkimus.pdf>

Koskenheimo, Jukka (2001). Jätti(läinen)- ja Kalevanpoika-alkuiset paikannimet. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 28–44. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Koski, Mauno (2001). Liivinmaan nimi. // Virittäjä 105, 530–560. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/105/4/liivinma.pdf>

Koski, Mauno (2001). Oma maa mansikka, muu maa mustikka. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 106–121. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Koski, Mauno (2002). Kolkka. // Kallasmaa, Marja (ed.). Nime murre. Pühendusteos Valdek Palli 75. sünnipäevaks 30. juunil 2002. Eesti Keele Instituudi toimetised 11, 53–93. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Kuisma, Juha (2002). Lemmon arvoitus. Lempäälä: Lempäälä-seura. 41 p.

Kulonen, Ulla-Maija (2004). Suomi – tuhansien soiden maa? // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 191–192. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Laitinen, Erkki (ed.) (2001). Ruumis- ja Kalmasaaret. Etäällä kirkkomaasta. Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen julkaisuja 3. Hankasalmi: Hankasalmen kotiseutuyhdistys. 126 p.

Laukkanen, Esa (2000). Osoittaako kivihakkaus surman paikan? // Hiidenkivi 7/5, 10–12.

Lautamäki, Pauli (2001). Paikannimiä Yläsestäpäästä. // Lehto, Maarit – Puolanne, Tarja (eds.). Sata savua. Vahojärven vaiheita, 91–92. Parkano: Vahojärven kyläseura.

Leino, Antti (2004). Pikes and perches go together. A data-analytical view on Finnish lake names. // Nenonen, Marja (ed.). Papers from the 30th Finnish Conference of Linguistics. Studies in Languages 39, 79–84. Joensuu: University of Joensuu. [Online]. Available: <http://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutut/ktp-03/>

Luoto, Jukka (2000). Onko Etelä-Karjalassa kivikautisia paikannimiä? // Museoviesti 2000/1–2, 23–24.

Luoto, Jukka (2003). Linnavuoret paikannimenä. // Kaitanen, Veijo – Laukkanen, Esa – Uotila, Kari (eds.). Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825, 179–182. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Mallat, Kaija (2001). Hiirimäestä Jäniksenlinnaan ja Vaasaan. Vanhankylän asutusnimiä. // Tuusula-seuran aikakauskirja 13, 118–121.

Mallat, Kaija (2001). Lokalahden saarten ja karien nimet. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 23–32. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Mattila, Heli (ed.) (2001). Tienviittojen viestit. Tutkielma Vammalan tiennimistä. Folia fennistica [and] linguistica 25. Tampere: Tampereen yliopisto. 93 p.

Mattila-Lonka, Pia (2001). Nimen muisti. Kuoleman muisto elää nimessä. Työn, elinkeinojen, torpparien ja huvin muistot. // Mattila-Lonka, Pia. Kartanoita ja korven kansaa. Yläneen historia nälkävuosilta 2000-luvulle, 57–60. Yläne: Yläneen kunta.

Mattus, Ilmari (2000). Erämaan paikannimistö. // Tynys, Tapio (ed.). Vätsäri – erämaa järven takana, 249–331. Vantaa: Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue.

Mattus, Ilmari (2004). Paikannimistö alueen kuvaajana. // Tynys, Tapio – Stolt, Elina (eds.). Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonto, käyttö ja paikannimistö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A 144, 162–345. Vantaa: Metsähallitus.

Mattus, Ilmari (2004). Paikannimistö luonnon ja kulttuurin kuvaajana. // Kajala, Liisa (ed.). Lemmenjoki. Suomen suurin kansallispuisto. The largest national park in Finland, 260–335. Vantaa: Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, Metsähallitus.

Mäki, Sirkka Liisa (2004). Paikannimissä on avain menneisyyteen. // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 21–25. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Määttä, Urpo (2002). Suorajärven paikannimistöä. // Määttä, Urpo. Muistojemme Suorajärvi – kylä Kuusamossa, 20–24. Espoo.

Naert, Aino (2004). Om Gotlands finska namn Vuojonmaa. // Nahl, Astrid van – Elmevik, Lennart – Brink, Stefan (eds.). Namenwelten. Orts- und Personennamen in historischer Sicht. Ergänzungsbände zum Reallexikon der Germanischen Altertumskunde 44, 228–232. Berlin – New York: Walter de Gruyter.

Närhi, Eeva Maria (2002). Pari harvinaista vesistönimeä [Outamo ja Luojinsalmi]. // Virittäjä 106, 252–259. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/2/pariharv.pdf>

Näriäinen, Ensio (2002). Lisätietoja Tampere-nimen alkuperästä. // Tammerkoski 2002/2, 6–7.

Oksanen, Karoliina (2002). Pohjanmaan Baabel ja Karjalan Kaana. // Kyyhkynen 2002/2, 10.

Paikkala, Sirkka (2000). Place names in Finland as cultural heritage. // Onoma 35, 145–164.

Paikkala, Sirkka (2001). Names of foreign rule in Finland. // Nomina Africana 15, 114–120.

Paikkala, Sirkka (2001). Paikannimet kulttuuriperintönä. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 176–191. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Palander, Marjatta (2000). Järvien ja lampien nimistä. // Elore 7/1, [Online]. Available: <http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_00/pal100.html>

Palander, Marjatta (2001). Muuttuva nimimaisema. // Sanansaattaja Joensuusta 18/3, 12.

Perälä, Tauno (2001). Miten Engelin asemakaavan kadut saivat nimensä? // Junnila, Hilkka – Paasikivi, Iina – Perälä, Tauno. Turun nimistö. 2. Turun I-X kaupunginosien sekä Sataman kaupunginosan asemakaavallinen kehitys vuoden 1827 suurpalosta vuoteen 1999. Monisteita 18, 25–31. Turku: Turun maakuntamuseo.

Pitkänen, Ritva Liisa (2001). Bilingual place names in Finland. // Nomina Africana 15, 110–113.

Pitkänen, Ritva Liisa (2001). The oldest toponyms and the origins of the population of the Finnish south coast. // Seilenthal, Tõnu (ed.). Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.-13.8.2000. Pars 6: Dissertationes sectionum. Linguistica 3, 53–58. Tartu.

Pitkänen, Ritva Liisa (2002). Onko Uudellamaalla virolaisia lainanimiä? // Kallasmaa, Marja (ed.). Nime murre. Pühendusteos Valdek Palli 75. sünnipäevaks 30. juunil 2002. Eesti Keele Instituudi toimetised 11, 189–198. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Pitkänen, Ritva Liisa (2003). De finska lånenamnen i Pargas. // Ivars, Ann-Marie et al. (ed.). Boken om våra modersmål. Festskrift till Mikael Reuter på hans 60-årsdag den 17 maj 2003, 277–284. Esbo: Schildt.

Pitkänen, Ritva Liisa (2003). Lånenamn som bebyggelsehistoriska vittnesbörd. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 174–182. Uppsala: NORNA-förlaget.

Pitkänen, Ritva Liisa (2003). Turku – keskiajan kaupunki. // Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>

Pitkänen, Ritva Liisa (2004). Emsalösta Ylikeen. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 208–209. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Pitkänen, Ritva Liisa – Saarikivi, Janne – Suviranta, Sami – Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.) (2003). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>, [2.9.2003]

Pulkkinen, Risto et al. (2003). Louhi ja Naistenmaa. Kalevalaisten runojen Pohjolan sijainti peruskartan nimistön valossa. // Sananjalka 45, 67–78.

Punttila, Matti (2000). Virolaisia lainoja Kymenlaakson murteissa. // Viikberg, Jüri (ed.). Inter dialectos nominaque. Pühendusteos Mari Mustale 11. novembril 2000. Eesti Keele Instituudi toimetised 7, 268–277. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Rahkonen, Pauli (2000). Volgalaisperäisistä asutusvirtauksista ja saamelaisista nimistöntutkimuksen ja arkeologian valossa. // Idäntutkimus 2000/1, 21–36.

Rainò, Päivi (2001). Venäjänvoista kovahampaiseksi. Suomi-viittomien etymologioista. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 122–136. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Rintala, Päivi (2003). Iha-määritteiset paikannimet. // Rintala, Päivi. Iha köyhän laihakin. Tutkimus itämerensuomen iha-kantaisista sanoista. Suomi 188, 230–293. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Räisänen, Alpo (2000). Kannus-nimet metaforanimiä. // Hiidenkivi 7/5, 46.

Räisänen, Alpo (2000). Kolvipetäjä. // Virittäjä 104, 99–100. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/1/kolvipet.pdf-->

Räisänen, Alpo (2000). Vienalaisten jäljet Kainuun paikannimistössä. // Julku, Kyösti (ed.). Sammon säkeniä, 163–173. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys.

Räisänen, Alpo (2001). Vuonislahden seudun paikannimistä. // Sulopuisto, Sirpa (ed.). Vuonislahden kylän historiaa. Vuonislahden kyläseura ry:n julkaisuja 1, 3–13. Vuonislahti: Vuonislahden kyläseura.

Räisänen, Alpo (2002). Paikannimet kertovat. Keitä liikkui Kainuussa ennen nykyasutuksen syntyä? // Mäkinen, Antti (ed.). Elämää Kainuussa. Kainuun asutus 450 vuotta, 23–48. Kajaani: Kainuun museo.

Räisänen, Alpo (2003). Nimet mieltä kiehtovat. Etymologista nimistöntutkimusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 936. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 317 p. — Review: Mikkonen, Pirjo, Namn och bygd 92 (2004), 181–183.

Räisänen, Alpo (2004). Kontiolahden paikannimistä. // Kontiolahti – kotiseutuni. Joulujulkaisu 2004, 28–32. Kontiolahti: Kontiolahti-seura.

Räisänen, Alpo (2004). Liperit, Liperi ja Kitee. // Virittäjä 108, 583–586.

Saarikivi, Janne (2000). Finno-ugorskij substrat v russkih govorah Pinez'â. Perspektivy istoriko-lingvisticeskogo izuceniâ. // Finno-ugorskie nasledie v russkom âzyke, 49–56. Ekaterinburg: Ural'skij gosudarstvennyj universitet im. A. M. Gor'kogo.

Saarikivi, Janne (2000). Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. // Virittäjä 104, 393–415. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/kontakti.pdf-->

Saarikivi, Janne (2001). Maastoappellatiivit proprien ja appellatiivien välisenä rajapintana. Kontaktilingvistiikan ja etymologian näkökulmia. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 76–105. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Saarikivi, Janne (2003). Helsingin nimistön vaiheita. // Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>

Saarikivi, Janne (2003). Kaavanimistön synty ja kehitys. // Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>

Saarikivi, Janne (2003). Karjala – "karjamaa" vai "karikko"? // Saarnisto, Matti (ed.). Viipurin läänin historia. Karjalan synty, 491. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino.

Saarikivi, Janne (2003). Oulu-nimen etymologia. // Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>

Saarikivi, Janne (2004). Über das saamische Substratnamengut in Nordrussland und Finnland. // Finnisch-ugrische Forschungen 58, 162–234.

Saarinen, Sari (2001). Horsskär, Kalvkärret, Fårudden och Killingarna. Om husdjursbeteckningar i åländska ortnamn. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 290–303. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Saarinen, Sari (2001). Karjankellot kalkattavat. Kotieläimen nimityksiä ahvenanmaalaisissa paikannimissä. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 33–50. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Salo, Unto (2000). Suomi ja Häme, Häme ja Satakunta. // Peltovirta, Jukka (ed.). Hämeen käräjät, 18–230. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto.

Salo, Unto (2003). Kokemäkeläisiä paikannimiä Porin alueella. // Matomäki, Tauno (ed.). Kauas missä katse kantaa. Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta 21, 270–280. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö.

Salo, Unto (2003). Länsi-Satakunnan saksankivet. // Matomäki, Tauno (ed.). Kauas missä katse kantaa. Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta 21, 251–269. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö.

Salo, Unto (2003). Oliko Kalanti muinaismaakunta. // Kaitanen, Veijo – Laukkanen, Esa – Uotila, Kari (eds.). Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825, 13–91. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salo, Unto (2003). Sastamala ja Satakunta. // Matomäki, Tauno (ed.). Kauas missä katse kantaa. Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta 21, 333–414. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö.

Salo, Unto (2003). Suomen ja Hämeen synty. // Matomäki, Tauno (ed.). Kauas missä katse kantaa. Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta 21, 283–332. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö.

Salo, Unto (2003). Unikankare. // Matomäki, Tauno (ed.). Kauas missä katse kantaa. Unto Salon puheita ja kirjoituksia. Satakunta 21, 201–206. Helsinki: Emil Cedercreutzin säätiö.

Sidbäck, Börje (2000). Kult-, tings- och gårdsplatser återspeglas i ortnamnen. // Hembygden 15/3, 11.

Slotte, Peter (2004). Bodominjärven arvoitus. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 210–211. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Slotte, Peter (2004). Helsingin "amerikkalaiset" Linjat. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 199–201. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Slotte, Peter (2004). Svenska ortnamn – stort och smått. Aktuell litteratur. // Språkbruk 2004/1, 27–28.

Soittila, Seppo – Pohjola, Salme (2004). Taksvärkkitietä Tattarinmäelle. Hauholaisia paikannimiä ja nimien taustatietoja. Hauho: Hauhon murre- ja perinneyhdistys. 234 p.

Suhonen, Seppo (2001). Ilomäen äärellä. // Haanpää, Eeva-Liisa – Peltonen, Ulla-Maija – Saure, Hilpi (eds.). Ajan taju. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kirjallisuudesta. SKSn kirjaston julkaisuja 18, 221–226. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Suomalainen, Johanna (2002). Kuhnan kulmasta Yliopistonrantaan. Palosaaren paikannimistöä 1800-luvulta nykypäivään. Vaasa: Vaasan yliopisto. 104 p.

Suomalainen, Johanna (2004). Tervahovista Kuhnan kulmaan. Palosaaren nimet kertovat alueen historiasta. // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 37–41. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Suutari, Toni (2000). Kaksikielisten alueiden paikannimistökulttuurin historiasta. // Virittäjä 104, 449–454. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/kaksikie.pdf-->

Suutari, Toni (2001). Uudenmaan kieliraja-alueen paikannimistöä. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 8–27. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Suutari, Toni (2001). Uudenmaan kuntien nimet. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 156–175. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Suutari, Toni (2004). Kopf in finnischen, estnischen und saamischen Ortsnamen. // Finnisch-ugrische Forschungen 58, 235–295.

Suviranta, Sami (2003). Oulunsalon kirkon seudun paikannimistö. // Lounela, Mikko – Miikkulainen, Raija (eds.). Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Helsinki: KKTK. [Online]. Available: <http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/>

Swedell, Ulla (2001). Finska och samiska ortnamn i Sverige. Opuscula Uralica 4. Uppsala: Finsk-ugriska institutionen, Uppsala universitet. 104 p.

Swedell, Ulla (2003). Samiska och finska ortnamn i Sverige ur svenskt perspektiv. // Ortnamssällskapets i Uppsala årsskrift 2003, 59–67.

Torikka, Marja (2003). Karjala. // Kielikello 2003/1, 14–20.

Toropainen, Ritva (2004). Kaavanimistä ja nimien semiotiikasta. // Toropainen, Ritva et al. Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24, 57–67. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto.

Toropainen, Ritva et al. (2004). Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin. Nimistöt ja nimistöntutkimus. Julkaisu 24. Vaasa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto. 68 p.

Tuomi, Tuomo (2002). Muuan paikannimien käyttökokeilu. // Kallasmaa, Marja (ed.). Nime murre. Pühendusteos Valdek Palli 75. sünnipäevaks 30. juunil 2002. Eesti Keele Instituudi toimetised 11, 238–266. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Tuomi, Tuomo (2003). Pedersöre – Pietarsaari. // Ivars, Ann-Marie et al. (ed.). Boken om våra modersmål. Festskrift till Mikael Reuter på hans 60-årsdag den 17 maj 2003, 341–350. Esbo: Schildt.

Vahtola, Jouko (2002). Sammatin paikannimistö. // Kallio, Veikko (ed.). Sammatti. Elias Lönnrotin kotipitäjä, 87–112. Helsinki: Otava.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2000). Eli Ellingsve: Menneske og stedene. Sannsynliggjöring av relasjoner mellom overledd og underledd i sammensatte stedsavn med personnavn i underledd. Doktordisputats ved Universitetet i Bergen, 18. juni 1999. // Namn og nemne 17, 58–74.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2003). Främmande spår i namnskicket i en finsk namnmiljö vid Finska viken i östra Finland. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 197–210. Uppsala: NORNA-förlaget.

Wedin, Maud (2001). Ortnamnen. // Wedin, Maud (ed.). Det skogsfinska kulturarvet, 157–164. Falun: FINNSAM.

Welin, Saara (ed.) (2003). Maiden nimet suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Kielenkäytön oppaita 4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 126. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 182 p. — Review: Swedell, Ulla, Namn och bygd 92 (2004), 156–157.

Zilliacus, Kurt (2001). Lainanimien onomastiikkaa. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 68–75. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Örnmark, Michaela (2003). Dalkarby, Gästerby, Tjusterby och Finnby – s.k. särnamn i Södra Finland. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 211–226. Uppsala: NORNA-förlaget.

 

Palaa otsikoihin

Henkilönnimien tutkimus

Aalto, Keijo (2002). Nimieni historiaa. Lapset toimivat tutkijoina. // Sukuviesti 2002/5, 12–14.

Akar, Sylvia (2002). Arabiankieliset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 13–24. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Blomqvist, Marianne (2000). Favoritnamn på 1900-talet. // Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2001, 78–84. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Blomqvist, Marianne (2000). Forenames in Swedish-speaking Finland today. // Kremer, Dieter et al. (ed.). Onomastik. Akten des 18. Internationalen Kongresses für Namenforschung, Trier, 12.—17. April 1993. Vol. 2. Namensysteme im interkulturellen Vergleich. Patronymica Romanica 15, 105–109. Tübingen: Niemeyer.

Blomqvist, Marianne (2000). Från Einar och Signe till Robin och Ronja. Om finlandssvenskarnas förnamn på 1900-talet. // SFV-kalendern 114, 65–77.

Blomqvist, Marianne (2002). Dagens namn. Espoo: Schildts. 303 p.
— Review: Gustafsson, Linnea, Namn och bygd 91 (2003), 159–160. Hällström, Charlotta af, Språkbruk 2002/3 (2002), 25. Klintberg, Bengt af, Studia Anthroponymica Scandinavica 21 (2003), 104–106.

Blomqvist, Marianne (2002). Engelska förnamn bland finlandssvenskarna. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2003, 71–77. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Blomqvist, Marianne (2003). Förnamnet Peik. // Ivars, Ann-Marie et al. (ed.). Boken om våra modersmål. Festskrift till Mikael Reuter på hans 60-årsdag den 17 maj 2003, 34–38. Esbo: Schildt.

Blomqvist, Marianne (2003). Nya namn i almanackan 2005. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2004, 72–77. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Blomqvist, Marianne (2003). Nya namn i almanackan år 2005. // Språkbruk 2003/4, 26–28.

Blomqvist, Marianne (2004). Nytt förnamnslexikon i Sverige. // Språkbruk 2004/3, 23–25.

Blomqvist, Marianne (2004). Sigfrid Aronus Forsius och hans almanackor. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005. Universitetets namnsdagsalmanacka. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki, 71–75. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Borg, Kaj (2000). Taufnamengebung in Kokkola (1800–1928). Zur Entwicklung eines Namensystems. // Kremer, Dieter et al. (ed.). Onomastik. Akten des 18. Internationalen Kongresses für Namenforschung, Trier, 12.—17. April 1993. Vol. 2. Namensysteme im interkulturellen Vergleich. Patronymica Romanica 15, 118–121. Tübingen: Niemeyer.

Eronen, Matias (2000). Eronen-sukunimen alkuperästä ja suvun taustasta. // Sukuviesti 2000/2, 18–20.

Gottlund, Carl Axel – Forsberg, Anna – Persson, Niclas (eds.) (2003). Carl Axel Gottlunds förteckning över familjenamnen på de svenska och norska finnskogarna. En dokumentation 1817-1823. Gävle: Veidarvon. 174 p.

Gustavsson, Pamela (2000). Kärt barn har många namn. Folkkultursarkivets pristävling nr 41. // Källan 7/3, 28–32.

Gustavsson, Pamela (2001). Plutten – stor och skäggig eller liten och rar? Folkkultursarkivets informanter berättar om personnamn. // Källan 2001/4, 3–12.

Haggrén, Georg (2001). Kuinka Kustaa Pietolasta tuli Kustaa Rapola. // Valkeakosken Rapola. Talonpoikaiskylästä herraskartanoksi. Rapola-tutkimuksia 1, 69–75. Helsinki: Museovirasto.

Hartikainen, Arne (2001). Pohjois-Karjalan ortodoksiväestön nimistöä 1700-luvulla. // Sukutieto 2001/1, 4–9.

Heikkilä-Horn, Marja-Leena (2002). Kaakkoisaasialaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 56–66. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Heinsoo, Heinike (2001). Jussit ja Matsit. Henkilönnimeä sisältävää henkilöön viittaavaa sanastoa suomessa ja virossa. // Seilenthal, Tõnu (ed.). Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.-13.8.2000. Pars 4: Dissertationes sectionum. Linguistica 1, 328–331. Tartu.

Helén, Pauli (2000). Mikä nimeksi esivanhemmalle? // Sukuviesti 2000/6, 12–13.

Herou, Lars-Olof (2001). Släktnamnen. // Wedin, Maud (ed.). Det skogsfinska kulturarvet, 150–156. Falun: FINNSAM.

Hurtta, Heikki (2004). Julia, Nico ja Sara. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 196–198. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Jalli, Toivo (2001). Monimuotoisuuden nimissä. // Sukuviesti 2001/2, 20.

Kallio, Jyrki (2002). Kiinalaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 67–77. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Karikoski, Elin Vanja (2001). Ruijafinske slektsnavn i endring. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 154–164. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Karikoski, Elin Vanja (2002). Patronymer og tilnavn i Nordreisa. // Bull, Tove – Morck, Endre – Swan, Toril (eds.). Venneskrift till Gulbrand Alhaug, 88–92. Tromsø: Universitetet i Tromsø.

Kariluoto, Susanna (2002). Vietnamilaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 105–112. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Kiviniemi, Eero (2000). Etunimiltä näyttävät sukunimet. Nimenvalinnan rajoituksista ja niiden taustasta. // Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2001, 71–77. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Kiviniemi, Eero (2001). Etunimien ajallisen vaihtelun selvittelyä. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 71–79. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Kiviniemi, Eero (2001). Etunimien yleisyydestä, kalenterinimistä ja nimiperheistä. // Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2002. Universitetets namnsdagsalmanacka för året 2002. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki jahkái 2002, 71–79. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Kiviniemi, Eero (2002). Maku ja muoti nimenvalinnassa. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2003, 62–70. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Kiviniemi, Eero (2003). Mode och smak vid val av namn. // Ivars, Anne-Marie (ed.). Namn och språk i när och fjärran. Hyllningsskrift till Marianne Blomqvist den 24 september 2002. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 23, 35–46. Helsingfors: Helsingfors universitet.

Kiviniemi, Eero (2003). Nimipäiväkalenterin tarkistus vuodeksi 2005. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2004, 62–71. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Kiviniemi, Eero (2004). Almanakan kalenterinimien historiaa 300 vuoden ajalta. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005. Universitetets namnsdagsalmanacka. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki, 62–70. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Kiviniemi, Eero (2004). Uudet kalenterinimet vuonna 2005. // Yliopiston almanakka vuodeksi 2005 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, 65–67. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Koski, Mauno (2004). Sekundaarinimiä ja opettajien viittausnimiä. // Sananjalka 46, 40–80.

Kuisma, Juha (2001). Lempääläisiä liikanimiä, eli, Mythologica Lemboica. Lempäälä: Lempäälä-seura. 93 p.

Könönen, Silja (2001). Vieraskieliset etunimet. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 45–64. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Lamberg, Juha-Antti – Lamberg, Marko (2000). Lamberg-sukunimen leviäminen Laatokan Karjalassa 1600–1700-luvulla. // Genos 71, 63–73.

Lampinen, Arja (2001). Etunimien valinta – haasteellista kielenkäyttöä. // Kielikello 2001/2, 4–8.

Lampinen, Arja (2002). Etunimien sukulaisuussuhteet. // Virittäjä 106, 223–230. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/2/etunimie.pdf>

Lampinen, Arja (2003). Ensimmäisen Suomettaren suomalaistetut etunimet. // Kurki, Tommi – Laine, Päivi – Lampinen, Arja (eds.). Suomettaren helmoista. Tutkielmia 1800-luvun suomen kielestä, 225–244. Turku: Kirja-Aurora.

Leitzinger, Antero (2002). Iranilaiset ja turkkilaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 41–55. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Lempiäinen, Pentti (2004). Suuri etunimikirja. (3rd revised ed.). Helsinki: WSOY. 533 p.

Lenk, Hartmut E. H. (2002). Personennamen im Vergleich. Die Gebrauchsformen von Anthroponymen in Deutschland, Österreich, der Schweiz und Finnland. Germanistische Linguistik. Monographien 9. Hildesheim: Olms. xv, 490 p. — Review: Stricker, Stefanie, Beiträge zur Namenforschung. Neue Folge 38 (2003), 445–447.

Leppänen, Antti (2002). Korealaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 78–89. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Lif, Vera (2004). Ingermanländares namnskick under 1900-talet. Kontinuitet och förändring. Studia multiethnica Upsaliensia 17. Uppsala: Uppsala universitet. 292 p.

Lilius, Muddle Suzanne (2002). Somalialaiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 90–104. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Mikkonen, Pirjo (2001). Karjalaisia sukunimiä. Arvoitukselliset eläinaiheiset henkilönnimet. // Joulukannel , 45–47.

Mikkonen, Pirjo (ed.) (2002). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 116 p. — Review: Moilanen, Merja, Sosiaaliturva 91/5 (2003), 24.

Mikkonen, Pirjo (2003). Benedictuksesta Penttiin. Suomalaisten etunimien vaiheita. // Mitä Missä Milloin 2004. Kansalaisen vuosikirja syyskuu 2002 – elokuu 2003, 194–200. Helsinki: Otava.

Mikkonen, Pirjo – Paikkala, Sirkka (2000). Sukunimet. (Revised edition). Helsinki: Otava. 895 p. — Review: Swedell, Ulla, Studia Anthroponymica Scandinavica 19 (2001), 122–123. Lehikoinen, Laila, Virittäjä 106 (2002), 306–309.

Määttä, Urpo (2002). Suorajärven sukunimistä. // Määttä, Urpo. Muistojemme Suorajärvi – kylä Kuusamossa, 25–26. Espoo.

Nummelin, Juri – Teerijoki, Elina (2003). Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä. Helsinki: Nemo. 128 p.

Nuorgam, Ánne (2004). Saamenkielisten nimistä. // Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005. Universitetets namnsdagsalmanacka. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki, 76–77. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Närhi, Eeva Maria (2000). Värikkäät sukunimet. // Viikberg, Jüri (ed.). Inter dialectos nominaque. Pühendusteos Mari Mustale 11. novembril 2000. Eesti Keele Instituudi toimetised 7, 220–250. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Närhi, Eeva Maria (2002). Lintujen nimet suomalaisessa sukunimistössä. // Kallasmaa, Marja (ed.). Nime murre. Pühendusteos Valdek Palli 75. sünnipäevaks 30. juunil 2002. Eesti Keele Instituudi toimetised 11, 128–159. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Ockenström, Pasi (2000). Okko(nen)-nimen taustaa. // Sukuviesti 2000/4, 26–28.

Paakkunainen, Raimo – Paakkunainen, Rauni (2001). Mistä Käkisalmen Tiirat ovat peräisin. // Paakkunainen, Raimo – Paakkunainen, Rauni. Tiiran suvun sukukirja. Käkisalmen Tiirat lintuja vai kaloja, 9–16. Helsinki.

Paikkala, Sirkka (2001). Suomalaisten sukunimien historiaa. // Mitä missä milloin 2002. Kansalaisen vuosikirja syyskuu 2000 – elokuu 2001, 265–269. Helsinki: Otava.

Paikkala, Sirkka (2002). Surnames in Finland on the treshold of the new millennium. // Onoma 37, 267–277.

Paikkala, Sirkka (2004). Identifioinnista identiteettiin. // Virittäjä 108, 398–404.

Paikkala, Sirkka (2004). Korhoset vastaan Virtaset. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 194–195. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Paikkala, Sirkka (2004). Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 959. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 809 p. — Review: Sjöblom, Paula, Sananjalka 46 (2004), 191–196.

Paikkala, Sirkka (2004). Se tavallinen Virtanen. // Kielikello 2004/1, 18–21.

Paikkala, Sirkka – Paikkala, Jarmo (2000). Tilastotietoja suomalaisten sukunimistä 1998. // Mikkonen, Pirjo – Paikkala, Sirkka. Sukunimet. Revised edition, 31–45. Helsinki: Otava.

Paikkala, Sirkka – Paikkala, Jarmo – Sihvo, Jouko (2004). Sihvon suvun, sukuhaarojen ja nimen synnystä. // Paikkala, Jarmo (ed.). Sihvo – karjalainen suku. Kaukolan, Valkjärven ja Lemin Sihvot, 30–37. Jyväskylä: Sukuyhdistys Sihvo ry.

Paunonen, Heikki – Paunonen, Marjatta (2002). Stadilaisen nimipäiväkirja. Uuno, uuno – mut mikä sun nimes on. Helsinki: WSOY. 455 p.

Piippo, Jarna (2002). Espanjan ja portugalinkieliset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 25–33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Pulli, Heljä (2003). Karjalaisten sukunimien muuttumisesta. // Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 45, 251–280, 373-374.

Punttila, Matti (2000). Virolaisia lainoja Kymenlaakson murteissa. // Viikberg, Jüri (ed.). Inter dialectos nominaque. Pühendusteos Mari Mustale 11. novembril 2000. Eesti Keele Instituudi toimetised 7, 268–277. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Pöyhönen, Juhani (2003). Suomalainen sukunimikartasto. 2. Karjalassa esiintyneet nimet. 2. Karelian names. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 922. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 239 p. — Review: Sjöblom, Paula, Sananjalka 46 (2004), 212–214.

Rainò, Päivi (2001). Personnamn i det finska teckenspråket. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 237–245. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Rainò, Päivi (2002). Personal names in Finnish sign language. // Boullón Agrelo, Ana Isabel (ed.). Actas do XX Congreso Internacional de Ciencias Onomásticas. Santiago de Compostela, 20—25 Setembro 1999, 773–780. A Coruña: Fundación Pedro Barrié de la Maza.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2001). Kaimoja ja kummin kaimoja. Samannimisyys henkilönnimisysteemeissä. // Mallat, Kaija – Ainiala, Terhi – Kiviniemi, Eero (eds.). Nimien maailmasta. Kieli 14, 192–213. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2001). Ndalikokule – I was far away. Personal names of Wambo origin in Namibia. // Nomina Africana 15, 212–224.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2001). Personnamn och kulturförändring i Namibia. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 283–289. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2002). Personal names and cultural identity in Namibia. // Boullón Agrelo, Ana Isabel (ed.). Actas do XX Congreso Internacional de Ciencias Onomásticas. Santiago de Compostela, 20—25 Setembro 1999, 789–798. A Coruña: Fundación Pedro Barrié de la Maza.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2003). Edhina ekogidho - names as links. The encounter between African and European anthroponymic systems among the Ambo people in Namibia. SF. Linguistica 11. Helsinki: Finnish Literature Society. 373 p. [Online]. Available: <http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/suome/vk/saarelma-maunumaa> — Review: Neethling, Bertie, Virittäjä 107 (2003), 313–318. Kohlheim, Volker, Beiträge zur Namenforschung. Neue Folge 40 (2005), 79–83.

Saarelma-Maunumaa, Minna (2003). Nimet yhdistävät suomalaisia ja namibialaisia. // Virittäjä 107, 258–262. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/107/2/nimetyhd.pdf>

Saarelma-Maunumaa, Minna (2004). Henkilönnimistön perusteoksia uudistettu Saksassa. // Virittäjä 108, 621–632.

Vahtola, Jouko (2003). Suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö. // Turunen, Harri (ed.). Olaus Magnuksen jäljillä. Oulun Historiaseuran 70-vuotisjuhlakirja. Scripta historica 30, 29–36. Oulu: Oulun Historiaseura.

Vahtola, Jouko (2004). Rautakauden mies oli mieluummin Masku kuin Musto. // Tiede 2004/8, 28–31.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2000). Ortnamn möter efternamn. // SFV-kalendern 114, 78–89.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2000). Svenska efternamnstyper i Finland. // Studia Anthroponymica Scandinavica 18, 65–90.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2001). Åländska efternamn. Struktur och utveckling. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 318–331. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2002). Gebrauch von Familiennamen der schwedischsprachigen Bevölkerung Finnlands. // Onoma 37, 279–292.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2002). Manligt inslag i kvinnors efternamnsskick i Finland. Eksempel från 1600-talet till idag. // Bull, Tove – Morck, Endre – Swan, Toril (eds.). Venneskrift till Gulbrand Alhaug, 221–226. Tromsø: Universitetet i Tromsø.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2003). Främmande spår i namnskicket i en finsk namnmiljö vid Finska viken i östra Finland. // Nyström, Staffan (ed.). Namn och kulturella kontakter i Östersjöområdet. Handlingar från NORNA:s 30:e symposium i Visby 14–16 september 2001. NORNA-rapporter 78, 197–210. Uppsala: NORNA-förlaget.

Valtavuo-Pfeifer, Ritva (2004). Deutsche Namen als Spiegelung historischer Sprachkontakte in Finnland. // Nahl, Astrid van – Elmevik, Lennart – Brink, Stefan (eds.). Namenwelten. Orts- und Personennamen in historischer Sicht. Ergänzungsbände zum Reallexikon der Germanischen Altertumskunde 44, 483–499. Berlin – New York: Walter de Gruyter.

Vilkuna, Kustaa – Huitu, Marketta – Mikkonen, Pirjo (2003). Etunimet. Helsinki: Otava. 248 p.

Vilppula, Matti (2004). Suku ja nimi. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 192–193. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Voutilainen, Hilda (2002). Inkeriläiset ja venäläiset nimet. // Mikkonen, Pirjo (ed.). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114, 34–40. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2001. Universitetets namnsdagsalmanacka för året 2001. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki jahkái 2001 (2000). Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava. 87 p.

Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2002. Universitetets namnsdagsalmanacka för året 2002. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki jahkái 2002 (2001). Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava. 88 p.

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2003. Universitetets namnsdagsalmanacka 2003. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki 2003 (2002). Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava. 80 p.

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2004. Universitetets namnsdagsalmanacka 2004. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki 2004 (2003). Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava. 80 p.

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005. Universitetets namnsdagsalmanacka. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki (2004). Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava. 80 p.

 

Palaa otsikoihin

Muiden nimien tutkimus

Bertills, Yvonne (2001). Anni, Vaniljflickan och Sop-prinsen. Personnamn i finsk barn- och ungdomslitteratur. // Horisont 48/2, 40–47.

Bertills, Yvonne (2002). Nimensä arvoiset muumihahmot. Muuminimien muotojen ja sisältöjen tarkastelua. // Jansson, Tove. Tove Jansson. Muistonäyttely. Tampereen taidemuseon julkaisuja 103, 118–123. Tampere: Tampereen taidemuseo, Pirkanmaan aluetaidemuseo.

Bertills, Yvonne (2003). Beyond identification. Proper names in children's literature. Åbo: Åbo Akademi University Press. 280 p.

Bertills, Yvonne (2003). Kaunokirjallisuus ja henkilönnimet. // Virittäjä 107, 393–397. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/107/3/kaunokir.pdf>

Blomfelt, Nora (2001). Från Cedrik till Ynk. Muminfigurer på svenska och finska. // Språkbruk 2001/4, 19.

Blomqvist, Marianne (2001). Formgivaren som namngivare. // Blomqvist, Marianne – Saari, Mirja – Slotte, Peter (eds.). Våra språk i tid och rum. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 21, 21–33. Helsingfors: Helsingfors universitet.

Embleton, Sheila (2002). The name of the main character in Frans Emil Sillanpää's Hurskas kurjuus (Meek Heritage). // Kremer, Dieter et al. (ed.). Onomastik. Akten des 18. Internationalen Kongresses für Namenforschung, Trier, 12.—17. April 1993. Vol. 6. Namenforschung und Geschichtswissenschaften, Litterarische onomastik, Namenonomastik. Patronymica Romanica 19, 259–267. Tübingen: Niemeyer.

Ennab, Hannele (2002). Astrid Lindgrenin satuhahmoja. // Kieliviesti 2002/1, 20–22.

Heikkinen, Toni (2001). Kotimaiset alkoholimerkit. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 131–145. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Huurre, Matti (2003). Kalevanpojat – tarua vai totta. // Kaitanen, Veijo – Laukkanen, Esa – Uotila, Kari (eds.). Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825, 236–254. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Härmä, Juhani (2000). French business-names in contemporary Finnish. // Kremer, Dieter et al. (ed.). Onomastik. Akten des 18. Internationalen Kongresses für Namenforschung, Trier, 12.—17. April 1993. Vol. 2. Namensysteme im interkulturellen Vergleich. Patronymica Romanica 15, 110–117. Tübingen: Niemeyer.

Jokinen, Jaana (2001). Benämningar på huvudpersonen i Selma Lagerlöfs Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 121–132. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Kaimio, Maarit (2000). Eurolatinaa Meritalandiassa. // Kielikello 2000/2, 6–10.

Kankaanpää, Salli (2000). Voiko sanoja omistaa? // Kielikello 2000/2, 11–15.

Kankaanpää, Salli (2003). Miksei sanakirjasta löydy Legoja? // Kielikello 2003/3, 34–35.

Kolehmainen, Taru (2000). Ostoskeskus Puhoksen tarina. // Kielikello 2000/2, 22–25.

Mannerkorpi, Jukka (2003). Viinit ja iso alkukirjain. // Kielikello 2003/4, 40.

Nupponen, Anne-Maria (2004). Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä. // Kielikello 2004/2, 28–31.

Sjöblom, Paula (2000). Soma, Kärsä-Pähkinä ja Junavahti. Turkulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimet. // Virittäjä 104, 373–392. [Online]. Available: <http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/104/3/somakars.pdf-->

Sjöblom, Paula (2000). Yritysnimet – rajanvetoa. // Sananjalka 42, 141–155.

Sjöblom, Paula (2001). Company names in onomastics. // Seilenthal, Tõnu (ed.). Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.-13.8.2000. Pars 6: Dissertationes sectionum. Linguistica 3, 216–221. Tartu.

Sjöblom, Paula (2002). Firmanamn som namnkategori. // Ainiala, Terhi – Slotte, Peter (eds.). Avgränsning av namnkategorier. Rapport från NORNA:s tjugonionde symposium på Svidja 20—22 april 2001. Skrifter 4, 89–100. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken.

Sjöblom, Paula (2003). Yritysten nimeäminen Suometarten aikaan. // Kurki, Tommi – Laine, Päivi – Lampinen, Arja (eds.). Suomettaren helmoista. Tutkielmia 1800-luvun suomen kielestä, 125–148. Turku: Kirja-Aurora.

Tuomisto, Anna-Stina (2001). Koiran nimi kertoo nimenantajasta. Ehtymätön tutkimus- ja tutustumiskohde. Osa 1: Kielihistorian koiruuksia. // Lapinkoira 29/2, 22–27.

Voipio, Mari (2001). Internet – en ny namnsfär. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 349–358. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Voipio, Mari (2001). Internetin verkkotunnukset. // Komppa, Johanna – Mallat, Kaija – Suutari, Toni (eds.). Nimien vuoksi. Kielen opissa 5, 146–168. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

Palaa otsikoihin

Soveltava nimistöntutkimus

Aikio, Ante (2004). Saamelainen karttanimistö uudistettu – heikoin tuloksin. // Maankäyttö 2004/3, 33–35.

Blomqvist, Marianne (2001). Nya namn i Sveriges almanackor. // Yliopiston nimipäiväalmanakka vuodeksi 2002. Universitetets namnsdagsalmanacka för året 2002. Universitehta nammabeaivealmmenáhkki jahkái 2002, 22–23. Helsinki: Helsingin yliopisto, Otava.

Blomqvist, Marianne (2001). Nya namnlängd i Sveriges almanackor. // Språkbruk 2001/1, 22–23.

Brylla, Eva (2003). Får Ronja och My fira namnsda? // Ivars, Anne-Marie (ed.). Namn och språk i när och fjärran. Hyllningsskrift till Marianne Blomqvist den 24 september 2002. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 23, 17–24. Helsingfors: Helsingfors universitet.

Eskeland, Tuula (2001). Paikannimien osuus identiteettikysymyksissä. // Mikkonen, Miia – Sulkala, Helena – Mantila, Harri (eds.). Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti 2. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 18, 264–274. Oulu: Oulun yliopisto.

Iltanen, Jussi (2003). Tiekartan paikannimillä on pitkä historia. // Genimap 2003/3, 4–5.

Kangas, Urpo (2000). Suojatut sukunimet. // Sukutieto 17/2, 11–13.

Kangas, Urpo (2004). Etu- ja sukunimilainsäädäntö muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa. // Business law forum 2004. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja, 135–164. Helsinki: Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitos, Edita.

Kerfoot, Helen – Närhi, Eeva Maria (2001). United Nations standardisation of geographical names. Development of toponymic guidelines for map and other editors for international use. // Nomina Africana 15, 5–21.

Lehtola, Veli-Pekka (2000). Petsamoa nimeämässä. // Lehtola, Veli-Pekka. Nickul – rauhan mies, rauhan kansa, 27–40. Inari: Kustannus-Puntsi.

Leskinen, Teemu (2004). Nimi on paikan muisti – ja peruskartta paikannimen. // Maankäyttö 2004/2, 22–27.

Paikkala, Sirkka (2000). Progress made on archiving documents pertaining to the United Nations conferences on the standardization of geograpical names and to the sessions of the United Nations Group of Experts on Geographical Names. Report of Finland. Working paper. // United Nations Group of Experts on Geographical Names. Twentieth Session New York, 17–28 January 2000, 1–10. New York: UNGEGN.

Paikkala, Sirkka (2001). Lagstiftningen om ortnamn i Finland. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 227–236. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Paikkala, Sirkka (2003). Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla. // Kielikello 2003/4, 23–26.

Paikkala, Sirkka (2004). Kotoista vai kansainvälistä? Keskustelu ulkomaisista nimistä 1800-luvun lehdistössä. // Huumo, Katja – Laitinen, Lea – Paloposki, Outi (eds.). Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 979, 73–135. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Palmgren, Sten (2003). Lagens namn. // Språkbruk 2003/4, 15–19.

Tikka, Boris – Balasov, Jevgeni – Stepakov, Viktor (2002). Karjalan kannas sotien jälkeen. v. 1940–1941, 1944–1950. Pietari: KultInformPress. 115 p.

Welin, Saara (2000). Opaskartat ja niiden nimet. // Paikkala, Sirkka (ed.). Kaavanimien hätäkaste. Nimistönsuunnittelu kunnissa 1999. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 113, 59–67. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Ylönen, Markku (2001). "Advo" kiellettiin lakiasiaintoimiston toiminimessä. // Advokaatti 6/4, 21.

 

Palaa otsikoihin

Nimistönhuolto ja -suunnittelu

Aalto, Tiina (2002). Osoitteena Osmankäämintie. Tutkimus eräästä ryhmänimistöstä. // Virittäjä 106, 208–222. [Online]. Available: <http://elektra.lib.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/2/osoittee.pdf>

Aikio, Samuli – Paikkala, Sirkka – Slotte, Peter (2001). Anvisningar för namnplanering inom tvåspråkiga områden. // Språkbruk 2001/3, 18–23.

Aikio, Samuli – Paikkala, Sirkka – Slotte, Peter (2001). Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun. // Kielikello 2001/2, 26–31.

Anhava, Jaakko (2003). Alkukirjain meillä ja muualla. // Kielikello 2003/3, 38–39.

Eronen, Riitta (2001). Kaupunkisuunnittelua nimistön keinoin. // Kielikello 2001/2, 37–38.

Eronen, Riitta (2002). Päivän nimi. // Hiidenkivi 2002/3, 48.

Eronen, Riitta – Moilanen, Raija (2003). Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan. // Kielikello 2003/3, 43–47.

Forss, Bengt (2002). Förfinskning av urkunder. // Genos 73, 142–143.

Heikkilä, Elina (2003). Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia? // Kielikello 2003/3, 21–23.

Hiidenmaa, Pirjo (2003). Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet. // Kielikello 2003/3, 10–14.

Hyttinen, Tellervo (ed.) (2000). Julkisten rakennusten nimiä ja niiden käännöksiä. Offentliga byggnader i Finland – namn och översättningsmotsvarigheter. Kielipalvelun julkaisusarja. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, Edita. 101 p.

Hyvärinen, Riitta (2003). Ruusu on ruusu. Kasvien ja eläinten nimistä. // Kielikello 2003/3, 18–20.

Impola, Heikki (2002). Esivanhempiemme nimistä ja kohtelusta sukututkimuksessa. Keskustelua. // Genos 73, 32–34.

Impola, Heikki (2002). Nimensuomentaminen: "henkilöt" ja "ei-henkilöt". Keskustelua. // Genos 73, 210–212.

Kahla, Martti – Harviainen, Tapani (2003). Jevgeni vai Yevgenyi? Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa. // Kielikello 2003/2, 8–12.

Kanerva, Rauni (2001). Om namngivning av glesbebygdsvägar i några kommuner i Nyland. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 142–153. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Kankaanpää, Salli (2004). Hyvää matkaa Thaimaahan! // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 207–208. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Karker, Allan (2003). Finlandske stednavne på dansk. // Ivars, Ann-Marie et al. (ed.). Boken om våra modersmål. Festskrift till Mikael Reuter på hans 60-årsdag den 17 maj 2003, 169–178. Esbo: Schildt.

Kolehmainen, Taru (2003). Pyhät nimet. // Kielikello 2003/3, 24–29.

Lähteenmäki, Eija (2003). Nimen suomennoksista ja vähän muustakin. // Genos 74, 38–39.

Maamies, Sari (2001). Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua. // Kielikello 2001/2, 37–38.

Mikkonen, Pirjo (2001). Mikä lapselle nimeksi, Noa, Nooa vai Noah? Kysyttyä. // Kielikello 2001/2, 42.

Mikkonen, Pirjo (2001). Nimien taivutusongelma: Joe, Harley ja Sydney. Kysyttyä. // Kielikello 2001/2, 41–42.

Mikkonen, Pirjo (2001). Ostoksilla Isossa Omenassa. // Kielikello 2001/3, 39.

Mikkonen, Pirjo (2001). Yhdysmerkki vai ei: Viron-matka ja Tapiolan seutu. Kysyttyä. // Kielikello 2001/2, 41.

Mikkonen, Pirjo (2002). Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. // Kielikello 2002/4, 13–18.

Mikkonen, Pirjo (2002). Mikä paikka on Maghreb? // Kielikello 2002/4, 39.

Mikkonen, Pirjo (2002). Onko herra Ivanovin puoliso rouva Ivanov vai rouva Ivanova? // Kielikello 2002/2, 47.

Mikkonen, Pirjo (2002). Pilvin vai Pilven. Etunimien ja appellatiivien ristivetoa. // Kielikello 2002/3, 9–12.

Mikkonen, Pirjo (ed.) (2002). Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kielenkäytön oppaita 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 116 p. — Review: Moilanen, Merja, Sosiaaliturva 91/5 (2003), 24.

Mikkonen, Pirjo (2002). Sukunimien etuliitteet. // Kielikello 2002/4, 39.

Mikkonen, Pirjo (2002). Uusitalon vai Uudentalon? // Kielikello 2002/1, 38.

Mikkonen, Pirjo (2002). Vltava vai Moldau? // Kielikello 2002/3, 40.

Mikkonen, Pirjo (2002). Volgajoki on yksinkertaisesti Volga. // Kielikello 2002/1, 39.

Mikkonen, Pirjo (2003). Beatlesin musiikki, Hemingway'sin drinkit. // Kielikello 2003/4, 38–39.

Mikkonen, Pirjo (2003). Charles vai Kaarle? // Kielikello 2003/1, 39.

Mikkonen, Pirjo (2003). Erisnimiäkin taivutetaan. // Kielikello 2003/2, 39.

Mikkonen, Pirjo (2003). Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella? // Kielikello 2003/1, 21–23.

Mikkonen, Pirjo (2003). Serbia ja Montenegro. // Kielikello 2003/1, 39.

Mikkonen, Pirjo (2003). Serbia ja Montenegro. Korjaus Kielikelloon 1/2003 sivulle 39. // Kielikello 2003/2, 40.

Mikkonen, Pirjo (2004). Kysyttyä. Elsassin vai Alsacen viiniä? Burgund vai Bourgogne? Strasbourg, Luxembourg ja Bryssel. Brugge vai Brügge? Miksi Nizza? // Kielikello 2004/1, 41.

Mikkonen, Pirjo (2004). Sillamäestä Rannametsaan. Virolaiset nimet suomen kielessä. // Kielikello 2004/3, 37–39.

Moilanen, Raija (2002). Oulun seutu, Oulunseutu vai Ouluseutu. // Kielikello 2002/2, 49.

Moilanen, Raija – Maamies, Sari (2001). Maiden ja saarten nimien taivuttaminen. // Kielikello 2001/2, 32–35.

Mäkelä-Alitalo, Anneli (2002). Tutkimus ei ole asiakirjajulkaisu. Keskustelua. // Genos 73, 99–100.

Paikkala, Sirkka (ed.) (2000). Kaavanimien hätäkaste. Nimistönsuunnittelu kunnissa 1999. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 113. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 103 p.

Paikkala, Sirkka (2000). Käytännön nimitietoa. // Kielikello 2000/3, 36–37.

Paikkala, Sirkka (2000). Nimistönsuunnittelu kunnissa 1999. // Paikkala, Sirkka (ed.). Kaavanimien hätäkaste. Nimistönsuunnittelu kunnissa 1999. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 113, 7–58. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Paikkala, Sirkka (2003). Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä. // Kielikello 2003/2, 13–15.

Paikkala, Sirkka (2004). Meren vai Merin toivomus? // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 198–199. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Paikkala, Sirkka (2004). Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä. // Kielikello 2004/1, 4–9.

Paikkala, Sirkka (2004). Unelmakeitaan Iso Omena. // Länsimäki, Maija – Suni, Helena (eds.). Ikkunoita kielen maailmaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 130, 203–204. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Paikkala, Sirkka – Leskinen, Teemu (2004). Report of the Norden Division. Reports of Divisions. United Nations Group of Experts on Geographical Names. 20nd Session, New York, 20­29 April 2004. WP No 50. 15 p. [Online]. Available: <http://unstats.un.org/unsd/geoinfo/gegn22wp50.pdf>, [9.3.2005]

Paikkala, Sirkka – Leskinen, Teemu – Hakulinen, Kerkko (2004). Toponymic guidelines for map editors and other editors. (4th, revised edition). United Nations Group of Experts on Geographical Names. 22nd Session, New York, 20­29 April 2004. Item 17 of the provisional agenda. 28 p. [Online]. Available: <http://unstats.un.org/unsd/geoinfo/gegn22wp49.pdf>, [9.3.2005]

Piehl, Aino (2003). Käännösnimien alkukirjainongelma. // Kielikello 2003/3, 15–17.

Pousar, Jarl (2002). Nimistä ja nimimuodoista. Keskustelua. // Genos 73, 142.

Puha, Risto (2000). Latvialaistamisopas. Suomalaisten etu-, suku- ja paikannimien latvialaistaminen. Vantaa: Relaxia. 154 p.

Puro, Ritva (2002). Muuttuva nimi oli osa esivanhempiemme identiteettiä. Keskustelua. // Genos 73, 143–145.

Rautio Helander, Kaisa (2001). Yykeä ja Alattio. Pohjois-Norjan kveenien paikannimet. // Kielikello 2001/2, 22–25.

Reuter, Mikael (2000). Kulturtradition och tvåspråkighet. // Hembygden 15/4, 16–17.

Slotte, Peter (2000). Vägnamn på två språk. // Hembygden 15/1, 4–5.

Slotte, Peter (2003). Råd om namn. // Ivars, Ann-Marie et al. (ed.). Boken om våra modersmål. Festskrift till Mikael Reuter på hans 60-årsdag den 17 maj 2003, 317–328. Esbo: Schildt.

Suomen kielen lautakunta (2001). Yritysnimien oikeinkirjoitus. // Kielikello 2001/2, 36.

Suviranta, Sami (2001). Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. // Kielikello 2001/2, 12–18.

Särkkä, Heikki (2002). Vielä esivanhempien nimistä. Keskustelua. // Genos 73, 100–101.

Särkkä, Heikki (2003). Jaakko Ilkka vai Jakob Ilka? // Sukutieto 2003/1, 9–11.

Torikka, Marja (2003). Uhtualta Tolloon. // Kielikello 2003/2, 38.

Vaula, Sari (2000). Oletko töissä Nokialla vai Nokiassa? // Sihteeri ja assistentti 2000/3, 66.

Vaula, Sari (2000). Viro vai Eesti? Ulkomaiset paikannimet suomen kielessä. // Sihteeri ja assistentti 2000/6, 50.

Vaula, Sari (2003). Mukaan "Miljoonan Kilon Keikalle". // Kielikello 2003/3, 36–37.

Welin, Saara (2001). Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus. // Kielikello 2001/2, 19–21.

Viertiö, Annastiina (2000). Riiassa vai Riikassa? Sydneyhyn vai Sydneyyn? Miten paikannimiä taivutetaan? // Sihteeri ja assistentti 2000/1, 52–53.

Viljamaa-Laakso, Marja (2001). Namnplanering i stöpsleven. Myndigheterna ut, marknadskrafterna in. // Harling-Kranck, Gunilla (ed.). Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen, Tavastehus 13–17 juni 1998. Studier i nordisk filologi 78, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 631, 332–341. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Viljamaa-Laakso, Marja (2002). Local names towards the virtual 2000's – or back to the Middle Ages? // Boullón Agrelo, Ana Isabel (ed.). Actas do XX Congreso Internacional de Ciencias Onomásticas. Santiago de Compostela, 20—25 Setembro 1999, 1063–1070. A Coruña: Fundación Pedro Barrié de la Maza.

 

Palaa otsikoihin

Kirja-arvosteluja

Blomqvist, Marianne (ed.) (1999). Från Adam till My. Ett färggrant knippe namn. Meddelanden från Instititionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitetet. Serie B 20. Helsingfors. 290 p. — Review: Leibring, Katharina, Studia Anthroponymica Scandinavica 18 (2000), 131–133. Slotte, Peter, Språkbruk 2000/1, 16–18.

Brylla, Eva (2002). Ursäkta, hur var namnet? Personnamn i praktiskt bruk. Uppsla. — Review: Blomqvist, Marianne, Språkbruk 2003/1 (2003), 17–18. Blomqvist, Marianne, Studia Anthroponymica Scandinavica 21 (2003), 106–107.

Fortelius, Bertel (1999). Ortnamnen i Korpo. Åbo: Åbo Akademis förlag. 485 p. — Review: Naert, Aino, Namn och bygd 88 (2000), 167–168.

Harling-Kranck, Gunilla (ed.) (1997). Ågonamn – struktur och datering. Rapport från NORNA:s tjugotredje symposium på Svidja 15–17 september 1995. NORNA-rapporter 63. Uppsala. 167 p. —    Review: Rentenaar, Rob, Namn och bygd 88 (2000), 204–205.

Kangas, Urpo (1998). Suomen nimioikeus. Lyhyt oppimäärä. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 197 p. — Review: Kiviniemi, Eero, Virittäjä 104 (2000), 463–468.

Klintberg, Bengt af (2001). Namnen i almanackan. Stockholm. — Review: Valtavuo-Pfeifer, Ritva, Namn och bygd 90 (2002), 188–189.
Lehikoinen, Jyrki (ed.) (1999). Helsingin kadunnimet. Helsinki. —     Review: Mallat, Kaija, Virittäjä 106 (2002), 312–314.

Louhivaara, Maija (1999). Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51. Tampere: Tampereen kaupunki. 304 p. —    Review: Suutari, Toni, Virittäjä 104 (2000), 471–474.

Nyström, Staffan (2001). Ortnamnen och kulturminneslagen. Om tolkning och tillämpning av begreppet god ortnamnssed. Stockholm. — Review: Slotte, Peter, Språkbruk 2002/1 (2002), 27–28.

Paikkala, Sirkka – Pitkänen, Ritva Liisa – Slotte, Peter (eds.) (1999). Yhteinen nimiympäristömme. Nimistönsuunnittelun opas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 110. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 225 p. — Review: Ainiala, Terhi, Namn och bygd 88 (2000), 202–204. Mallat, Kaija, Virittäjä 104 (2000), 468–471. Sjöblom, Paula, Sananjalka 42 (2000), 262–265.

Eeva-Liisa Stenhammar



Palaa otsikoihin