TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Alkukirjain


Ison ja pienen alkukirjaimen avulla toisaalta jäsennetään tekstiä, toisaalta erotetaan erisnimet muista sanoista. Lisäksi isoa alkukirjainta käytetään tyylillisenä tehokeinona.

Palaa otsikoihin

Iso alkukirjain virkkeen alussa

Virkkeen ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Nyt sataa lunta. Ehkä päästään tänäkin talvena hiihtämään.

Palaa otsikoihin

Alkukirjain ja pienikirjaimiset lyhenteet ja etuliitteet

• Virke aloitetaan isolla alkukirjaimella myös silloin, kun ensimmäisenä sanana on muuten pienellä kirjoitettava lyhenne tai muuten pienellä kirjoitettava nimen etuliite (esim. af, de tai von):
Tv-ohjelmissa on paljon uusintoja. ~ TV-ohjelmissa on paljon uusintoja.
S-postiosoitteeni on muuttunut.
Von Wrightien tauluja on esillä Ateneumissa.
• Selvyyden vuoksi virkkeen alussa pienellä alkukirjaimella aloitetaan kuitenkin sellaiset lyhenteet, joissa vain ensimmäinen kirjain on pieni ja muut kirjaimet isoja:
pH-mittauksissa happamuuden havaittiin selvästi lisääntyneen.
dB-taso ylitti suosituksen.
Vastaavasti pienellä alkukirjaimella myös virkkeen alussa kirjoitetaan sellaiset ilmaukset kuin kin-liite, oittaa-loppuinen:
kin-liitteen merkitys on ’myös’.
Palaa otsikoihin

Alkukirjain kaksoispisteen jäljessä

• Kaksoispisteen jälkeinen selittävä teksti aloitetaan isolla kirjaimella vain silloin, kun kaksoispisteen piiriin kuuluva kokonaisuus on monivirkkeinen, muuten pienellä kirjaimella:
Olkaa optimisteja: Kaikki järjestyy. Teillä on kaikki mahdollisuudet puolellanne!
Ollaan optimisteja: kaikki järjestyy!
• Johtolauseeseen kaksoispisteen välityksellä liittyvä lainaus aloitetaan isolla alkukirjaimella:
Hän sanoi: ”Niin sitä pitää!”
Palaa otsikoihin

Alkukirjain otsikoissa

• Otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla mutta muut otsikkoon kuuluvat sanat pienellä alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä:
Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään
• Jos pääotsikko ja alaotsikko erotetaan pisteellä, kummassakin otsikossa käytetään isoa alkukirjainta:
Kuningattaresta kuhnuriin. Matka mehiläisten mielenkiintoiseen maailmaan
Kaksoispisteen jälkeen otsikossa voi käyttää isoa tai pientä alkukirjainta:
Sotilaslähde: Mannertenvälinen kriisi uhkaa ~
Sotilaslähde: mannertenvälinen kriisi uhkaa
• Sisällysluettelossa mainitut lukujen otsikot alkavat yleensä isolla alkukirjaimella:
Alkupalat 4
Kylmät alkupalat 4
Lämpimät alkupalat 10
Pääruoat 49
Palaa otsikoihin

Iso alkukirjain erisnimen alussa

Varsinaiset nimet eli erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, muut nimitykset eli yleissanat eli yleisnimet pienellä. Erisnimiä ovat mm. henkilön- ja paikannimet, jotka yksilöivät tietyn henkilön tai paikan. Erisnimen ja yleissanan raja ei kuitenkaan aina ole ehdoton. Seuraavat ohjeet auttavat alkukirjaimen valinnassa.

Palaa otsikoihin

Henkilönnimet

• Henkilönnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämä koskee niin suku- ja etunimiä kuin lempi- ja lisänimiäkin, samoin eläimille annettuja yksilöiviä nimiä:
Marja-Leena Virtanen, Mallu, Pikkis, Katariina Suuri
Murre, Mirri, Polle
Sähköpostiosoitteissa nimet kuitenkin kirjoitetaan pienellä.

• Nimeen liittyvä arvostusta ilmaiseva vakiintunut määrite tai arvo voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella, jos se hahmottuu osaksi nimeä, muuten pienellä:
Äiti Teresa, Pyhä Paavali, Neitsyt Maria, Sir Winston Churchill
Vakiintuneet kaksiosaiset lempi- ja liikanimet ovat yleensä yhdyssanoja; molemmat osat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (yhdysmerkin käytöstä erisnimissä):
Iso-Iita, Lätsä-Pekka
Sen sijaan satunnaisemmat täydentävät luonnehdinnat kirjoitetaan pienellä:
isä-Pekka ~ isä Pekka, tavallisempi järjestys: Pekka-isä
• Nimipäivät ja niihin rinnastuvat juhlapäivien nimet kirjoitetaan eri sanoiksi isolla alkukirjaimella:
Liisan päivä, Kukan päivä, Flooran päivä
Runebergin päivä, Kalevalan päivä
(Vrt. Tervetuloa Liisan-päiväkahville!)
Palaa otsikoihin

Paikannimet ja rakennuksennimet

• Paikannimet, esimerkiksi maiden, kaupunkien, kylien ja katujen sekä merien ja järvien nimet, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Suomi, Kemi, Impivaara, Keskuspuisto, Vuorikatu, Perämeri, Päijänne
Useaksi sanaksi kirjoitettavasta nimestä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella vain ensimmäinen sana, elleivät muut sanat ole nimiä:
Pohjoinen jäämeri, Sörnäisten rantatie, Etelä-Kiinan meri
Aleksis Kiven katu, Pieni Roobertinkatu
Nimeen kuuluva määrite tai määriteosa kirjoitetaan isolla, jos se rajaa maantieteellisesti jonkin osuuden pääsanan tai yhdyssanan perusosan tarkoittamasta alueesta:
Latinalainen Amerikka, Pienet-Antillit
Etelä-Eurooppa, Järvi-Suomi, Manner-Eurooppa
Jos määrite luonnehtii koko kyseessä olevaa paikkaa jonkin ominaisuuden kannalta, se kirjoitetaan pienellä:
entisajan Eurooppa
koti-Suomi
Huom. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan myös Lähi-itä ja Kaukoitä. Ne ovat kokonaisuutena erisnimiä, mutta jälkiosa itä ei ole erisnimi. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan myös Pohjoismaat tarkoitettaessa maantieteellistä aluetta, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
• Rakennuksennimistä monet ovat selviä erisnimiä, jotka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Myös luokitteleva yleissana voi olla nimen tehtävässä, jos se on annettu nimeksi tietylle rakennukselle:
Aikatalo, Postitalo, Radiotalo
Presidentinlinna ~ presidentinlinna
Eduskuntatalo ~ eduskuntatalo
Rautatieasema ~ rautatieasema
Turun tuomiokirkko
Palaa otsikoihin

Teosten ja tapahtumien yms. nimet

• Kirjojen, lehtien, eri alojen taideteosten, televisio- ja radio-ohjelmien yms. nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Kalevala, Suosikki, Urheiluruutu
Ellen Thesleffin Kaiku
Huom. Kirjojen niminä isolla alkukirjaimella kirjoitettavia ovat myös Raamattu ja Koraani (vrt. uusin raamatunkäännös).

• Useammasta sanasta muodostuvissa nimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, elleivät muut sanat itsessään ole erisnimiä:
Kielitoimiston sanakirja, Haavoittunut enkeli, Salatut elämät, Mies vailla menneisyyttä
Koko kaupungin Vinski, Täällä Pohjantähden alla
Moniin lehtien nimiin on kuitenkin vakiintunut kaikkien osien isoalkukirjaimisuus:
Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset
• Sävellysten nimissä isolla alkukirjaimella kirjoitettavaksi katsotaan sellainen, joka on varta vasten annettu teokselle nimeksi:
Beethovenin Kohtalonsinfonia, Rautavaaran Valon enkeli, Brahmsin Unkarilaiset tanssit
Sen sijaan sävellystyyppiä kuvaava sana (klarinettikvintetto) ja soittimistoon tai esitystilanteeseen viittaava sana (pianotrio, häämarssi) ovat yleissanoja, ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella myös sävellysten nimissä.

• Teemapäivien ja tapahtumien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Moniosaisissa nimissä isolla suositellaan kirjoitettavaksi vain ensimmäinen osa, elleivät muutkin osat ole nimiä:
Tangomarkkinat, Provinssirock
Taiteiden yö, Kuopio tanssii ja soi
Juhlapäivien ja teemavuosien nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Palaa otsikoihin

Tuote- ja kauppanimet

Tuotenimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Kumpi on edullisempaa kahvia, Saludo vai Presidentti?
Voin vaihtoehtona pöydässä oli Keiju-margariinia.
Vanhassa Saabissamme oli kattoluukku.
Sellaisissa virallisesta nimestä yleistymään pyrkivissä ilmauksissa kuin Joutsenmerkki (~ joutsenmerkki) ja Reilu kauppa (~ reilu kauppa) iso alkukirjain on ensisijainen etenkin silloin, kun kyseessä ovat rekisteröidyt merkit.
Moniosaisissa tuote- ja kauppanimissä isoa alkukirjainta käytetään usein myös muissa kuin ensimmäisessä osassa:
Vaasan Maukas, Mallaskosken Kuohu
Tuotenimet on suositeltavaa kirjoittaa tekstissä yleisten oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti, vaikka ne olisi rekisteröity näistä poikkeavassa asussa:
Joululahjaksi saimme Lego-palikoita (vrt. LEGO).
Käytätkö Powerpointia (vrt. PowerPoint)?
Palaa otsikoihin

Yritysten ja järjestöjen nimet

Yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Marimekko, Marttaliitto
Kun ei käytetä yhdistyksen virallista nimeä tai kun viitataan jäsenyyteen, alkukirjain on pieni:
Tempaus oli leijonien järjestämä (vrt. Lions).
Kuulutko marttoihin?
Monesta sanasta koostuvissa nimissä suositellaan käytettäväksi isoa alkukirjainta vain ensimmäisen sanan alussa, elleivät muutkin osat ole erisnimiä:
Kolmen sepän kirjakauppa, Seitsemän veljeksen apteekki
Satakunnan martat ry, Suomen kirjastoseura ry
Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat
Insinööritoimisto Virtanen ja Lahtinen oy
Järjestöjen ja yritysten yms. nimissä on paljon sellaisia, jotka on rekisteröity tästä ohjeesta poikkeavassa asussa tai joiden osat järjestö tai yritys muuten kirjoittaa itse isolla alkukirjaimella:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kirjapalvelu Oy
Tällaisetkin nimet voi periaatteessa kirjoittaa myös yleisten alkukirjainsuositusten mukaan niin, että vain ensimmäinen osa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, tarvitsematta tarkistaa, mitä asua yritys tai järjestö itse käyttää.

Palaa otsikoihin

Puolueiden nimet

Puolueiden viralliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja puoluerekisteriin merkittyä kirjoitusasua noudattaen:
Suomen Keskusta, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue,
Vihreä liitto
Juoksevassa tekstissä puolueista käytetään myös epävirallista kutsumanimeä. Tämä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (keskustapuolue) samoin kuin sanat, joilla viitataan puolueen jäseniin (sosiaalidemokraatit, vihreät). Kun puolueen nimestä käytetään lyhennettä, isolla alkukirjaimella alkava viittaa puolueen nimeen (esim. Kok., SDP) ja pienellä alkava jäsenyyteen (kok., sd.).

Palaa otsikoihin

Jumalien nimet

Sana Jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella varsinkin, kun tarkoitetaan kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jumalaa.
Islamin tuntijoiden teksteissä arabian sana Allah käännetään yleensä suomeksi sanalla Jumala. Eri uskontojen jumalilla on lisäksi omia nimiään:
Jumala, Jahve, Allah, Višnu
muinaissuomalaisten ylijumala Ukko, jumalatar Isis
(Vrt. jumalanpalvelus.)
Useat muutkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavat sanat kirjoitetaan isolla etenkin uskonnollisissa teksteissä:
Herra, Vapahtaja
Palaa otsikoihin

Taivaankappaleiden yms. nimet

Taivaankappaleiden, tähtikuvioiden ja tähdistöjen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Mars, Venus, Otava, Orion, Jousimies, Linnunrata, Ison karhun tähdistö
Myös Aurinko, Kuu ja Maa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun ne ovat taivaankappaleiden erisnimiä, vaikka ne muuten kirjoitetaankin pienellä:
Nyt Mars on lähellä Maata.
Mikä planeetta on lähimpänä Aurinkoa?
(Vrt. Ulkona paistaa aurinko.)
Palaa otsikoihin

Kasvien ja eläinten nimet

Kasvi- ja eläinlajien sekä eläinrotujen suomenkieliset nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

• Tieteellisten nimien ensimmäinen osa eli sukunimiosa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Homo sapiens
Kielon tieteellinen nimi on Convallaria majalis.
• Kasvilajikkeiden nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
omenalajikkeet Antonovka ja Huvitus
rypälelajikkeet Chardonnay, Merlot ja Pinot Noir
Kun kirjoitetaan tietystä rypälelajikkeesta valmistetusta viinistä, käytetään pientä alkukirjainta:
Tämän ruoan kanssa sopii chardonnay.
Palaa otsikoihin

Erisnimet lääketieteellisissä nimityksissä

Sairauksien ja hoitomenetelmien nimissä sekä anatomisissa nimityksissä esiintyvät erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, olivatpa ne henkilön- tai paikannimiä:
Alzheimerin tauti, Downin syndrooma
Creutzfeldt–Jakobin tauti, Münchhausen-oireyhtymä
Millsin koe, Langerhansin saareke
Kumlingen tauti, Minnesota-hoito
Samalla tavalla kirjoitetaan paikan tai tutkijan nimeen perustuvat virusten nimet:
Ebola-virus
Tämä kirjoitustapa noudattaa lääketieteen kielen käytäntöä, joka poikkeaa yleiskielen tavasta kirjoittaa erisnimilähtöiset sanat pienikirjaimisina.

Palaa otsikoihin

Iso alkukirjain tyyli- ja kohteliaisuuskeinona

• Isoa kirjainta käytetään joskus tehokeinona osoittamassa asian juhlallisuutta, painokkuutta, tärkeyttä, ihmettelyä tms.:
Se oli yksi elämän Suurista Hetkistä.
Asiatyylisissä teksteissä tämä tyylikeino on harvinainen, ja muutoinkin se on tehokas vain harkiten käytettynä.

• Kirjeen puhuttelussa, kutsukortissa yms. voidaan osoittaa kohteliaisuutta ja kunnioitusta kirjoittamalla muuten pienikirjaiminen titteli tai muu puhuttelusana tai toisen persoonan pronomini isolla alkukirjaimella. Myös pienen alkukirjaimen käyttö on näissä tapauksissa kuitenkin aina mahdollista, ei epäkohteliasta:
Arvoisa tasavallan presidentti ~ Arvoisa Tasavallan Presidentti
Rakas mummi! ~ Rakas Mummi!
Olemme ajatelleet sinua usein. ~ Olemme ajatelleet Sinua usein.
Muuten kuin puhuttelusanoissa ei isoa alkukirjainta yleensä ole tarpeen käyttää kunnioituksen osoituksena:
Tilaisuuden kunniavieraana oli tasavallan presidentti.
Isoa alkukirjainta käytetään joskus sopimuksissa yms. erottamaan sopimusosapuoliin viittaavia sanoja muista yleissanoista.
Maija Meikäläinen, jäljempänä Tilaaja, ja Toimitusyritys Oy, jäljempänä Toimittaja, ovat sopineet, että – –. Asennuksesta Tilaajan osoittamaan paikkaan vastaa Toimittaja.
Palaa otsikoihin

Pieni alkukirjain

Pientä alkukirjainta käytetään muualla kuin virkkeen alussa silloin, kun sana ei ole erisnimi ja kun ei ole muuta erityistä syytä käyttää isoa alkukirjainta. Seuraavassa annetaan ohjeita pienen alkukirjaimen käytöstä tapauksissa, joissa erisnimen ja yleissanan raja ei ole itsestään selvä.

Tapauksia, joissa käytetään pientä alkukirjainta
Laji
 Esimerkkejä
   
Nimistä muodostetut asukkaannimitykset, adjektiivit ja muut
johdokset
 ruotsalainen, keskisuomalainen,
newyorkilainen, virtasmainen impivaaralaisuus, freudilaisuus                                
   
Kansojen ja kansallisuuksien
nimitykset
 arabi, baltti, somali
   
Kielten nimitykset ja niistä muodostetut yhdyssanat ja johdokset

Huom. Murteiden nimitykset ilmaistaan yleensä paikannimen avulla sanaliittoina.
 ruotsi, suomen kieli, saamen kielet, ruotsalainen, englanninkielinen, venäjäntaitoinen, suomen (suomen kielen) murteet

Porin murre, Savon murre
(myös: puhua savoa),
Helsingin slangi
   
Perheenjäsenyyttä ja sukulaisuutta ilmaisevat sanat (vrt. Äiti Teresa) isä, äiti, mummi, vaari, mamma,
pappa, sisko, pikkuveli
   
Arvonimet, tutkinto- ja virkanimikkeet presidentti, tohtori, pääjohtaja, eurooppaministeri, vähemmistövaltuutettu
Tapahtuman avasi prinsessa
Victoria.
Olkaa hyvä, sir

   
Valtionhallinnon keskeisten elinten nimitykset eduskunta, valtioneuvosto,
hallitus, duuma, knesset, ylähuone
   
Kasvi- ja eläinlajien ja eläinrotujen yms. suomenkieliset nimitykset mustanmerenruusu,
saimaannorppa, suomenhevonen, skotlanninpaimenkoira,
siperiankissa
   
Horoskooppimerkit Onko horoskooppimerkkisi
vesimies vai kalat?
   
Tyyli- ja oppisuuntien, uskontojen, uskonnollisten ja poliittisten liikkeiden, ajanjaksojen ja sotien nimitykset  art deco, antiikki, empire, barokki,
rautakausi, vanha aika, islam,
helluntailaisuus, freudilaisuus,
toinen maailmansota,
talvisota, suuri Pohjan sota
   
Päivien, vuotuisten juhlapäivien, kuukausien ja teemavuosien nimitykset ja muut tapahtumien nimet




Rajanveto nimipäiviin
ei aina ole ehdoton
 sunnuntai, juhannus, joulu,
vappu, tapaninpäivä,
kansainvälinen naistenpäivä,
ystävänpäivä, suomen kielen
päivä, joulukuu, halloween,
jom kippur, ramadan,
lukutaitovuosi
Hyvää joulua ja onnellista
uutta vuotta!

Lucian päivä
(~ lucianpäivä)
   
Ruokien ja ruokalajien nimitykset myös silloin, kun niihin sisältyy erisnimi

Huom. Jos ruokalaji ei ole yleisesti tunnettu, erisnimi voidaan kirjoittaa erilleen isolla alkukirjaimella.
 karjalanpiirakka,
runebergintorttu, bostonkakku,
caesarsalaatti



Gascognen kaalikeitto,
Setšuanin härkä
   
Muut yleissanoiksi muuttuneet ilmaukset amerikanrauta, dieselmoottori,
eurooppayhtiö, röntgenkuva,
steinerkoulu, tuomasmessu
Erisnimet kuvallisessa käytössä
 varsinainen donjuan
Hän on nähnyt kiinat ja amerikat.
Tämän tietää jokainen
maijameikäläinen
(~ Maija Meikäläinen)
 
 
Palaa otsikoihin

Julkishallinnon nimien alkukirjain

Julkishallinnon nimet kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella seuraavien periaatteiden mukaan (suomen kielen lautakunnan suositus 2003).

• Vakiintuneen tavan mukaan pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan ministeriöiden ja oikeusistuinten nimet.

• Pientä alkukirjainta käytetään tavallisimmin myös toimikuntien, neuvostojen ja muiden asiantuntijaelinten nimityksissä sekä laitosten yksiköiden ja osastojen nimissä; eräissä tulkinnanvaraisissa tapauksissa isokin alkukirjain on mahdollinen. Nimen loppuosan perusteella ei voi aina päätellä kirjoitusasua.

• Moniosaisissa nimissä iso kirjain on vain ensimmäisen sanan alussa:
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Poikkeuksellisesti historiallista kirjoitustapaa kunnioittaen kirjoitetaan kuitenkin Sibelius-Akatemia, Suomen Akatemia ja Suomen Pankki.

Palaa otsikoihin

Pieni alkukirjain julkishallinnon nimissä

Katso myös

Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten nimet ja lyhenteet.

Organisaation laji
Esimerkkejä
Ministeriöt
opetusministeriö
työ- ja elinkeinoministeriö
ulkoasiainministeriö
valtioneuvoston kanslia
   
Poliisiorganisaatiot ja tuomioistuimet
korkein oikeus
käräjäoikeus
liikkuva poliisi
suojelupoliisi
valtakunnanoikeus
   
Valtion, kunnan ja kirkon hallinnolliset elimet
eduskunta
valtioneuvosto
lääninhallitus
kaupunginvaltuusto
tuomiokapituli
hiippakunta
   
Laitosten yksiköt ja osastot





Huom. myös kaupparekisteri.

(Oulun yliopiston)
humanistinen tiedekunta
(Teatterikorkeakoulun)
tanssitaiteen laitos
(Helsingin kaupungin)
rakennusvirasto
   
Komiteat, neuvostot, toimikunnat ja muut asiantuntijaelimet (lauta-, neuvottelu-, suunnittelu-  ja valiokunnat)
eettinen toimikunta
kutsunta-asiain keskuslautakunta
oikeusturva-asiain neuvottelukunta
opintotukilautakunta
tekninen lautakunta
työllisyys- ja sosiaalivaliokunta
 
Kun kyse on laitoksen kaltaisista elimistä, joilla on esim. pysyvää henkilökuntaa, voidaan käyttää myös isoa alkukirjainta: ylioppilastutkintolautakunta ~ Ylioppilastutkintolautakunta.

Huom. Yksikön tai osaston nimi voidaan kirjoittaa isollakin alkukirjaimella, jos sitä käytetään yhteydessään pikemminkin itsenäisenä yksilöivänä erisnimenä kuin toimintaa kuvailevana nimityksenä.
Lastenklinikka (vrt. Kuopion yliopistollisen sairaalan
lastenklinikka)
Kielitoimisto (vrt. Kotimaisten kielten keskuksen
kielenhuolto-osasto)
Palaa otsikoihin

Iso alkukirjain julkishallinnon elinten nimissä

Katso myös

Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten nimet ja lyhenteet.

Organisaation laji
Esimerkkejä
Valtionyhtiöt ja 
valtion liikelaitokset

Altia
CSC Tieteen tietotekniikan keskus
Kauppatalo Hansel
Rahapaja
Senaatti-kiinteistöt
Suomen Viljava
Yleisradio
   
Valtion virastot ja erillistehtäväiset laitokset, tieteelliset ja taloudelliset laitokset, oppilaitokset  Ajoneuvohallintokeskus
Kilpailuvirasto
Matkailun edistämiskeskus
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Onnettomuustutkintakeskus
Opetushallitus
Teatterikorkeakoulu

Huom. Julkishallinnon elimen nimen kirjainlyhenne kirjoitetaan kokonaan isoin kirjaimin riippumatta nimen alkukirjaimen koosta:
OPH (Opetushallitus)
OPM (opetusministeriö)
KKO (korkein oikeus)
Isolla alkukirjaimella kirjoitettavaan nimeen viittaavat lyhennesanat  kirjoitetaan isolla alkukirjaimella tai kokonaan isoin kirjaimin:
Kela (~ KELA)
Palaa otsikoihin

Iso tai pieni alkukirjain

Koska erisnimen ja yleissanan rajat häilyvät, myös alkukirjaimen käyttö vaihtelee. Seuraavassa esitetään tavallisimmat tapaukset, joissa voi käyttää yhtä hyvin isoa tai pientä alkukirjainta.

Palaa otsikoihin

Ruotsin-laiva ~ ruotsinlaiva

Erisnimen sisältävät ilmaukset, joista erisnimisyys ei ole kokonaan kadonnut, on mahdollista kirjoittaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella.
braillekirjoitus ~ Braillen (piste)kirjoitus
Ruotsin-laiva ~ ruotsinlaiva
Suomen mestaruus ~ Suomen-mestaruus ~ suomenmestaruus
Palaa otsikoihin

Kuvitteellisten paikkojen ja olentojen nimet

Kuvitteellisten paikkojen, olentojen ja henkilöiden nimet voi usein tulkita joko erisnimiksi tai yleissanoiksi:
kyöpeli ~ Kyöpeli, manala ~ Manala, tuonela ~ Tuonela
Nukkumatti ~ nukkumatti, Joulupukki ~ joulupukki
Palaa otsikoihin

Epäviralliset nimet

Auto- ja muiden tuotemerkkien epäviralliset nimet voi kirjoittaa isolla tai pienellä:
Mersu (~ mersu), Sitikka (~ sitikka)
Palaa otsikoihin

Internet ~ internet

Tietoverkon nimityksen Internet tai internet voi periaatteessa hahmottaa niin erisnimeksi kuin yleissanaksi, ja siksi sen voi kirjoittaa yhtä hyvin joko isolla tai pienellä alkukirjaimella (suomen kielen lautakunnan suositus 2007). Erisnimeksi Internet hahmotetaan tarkoitettaessa maailmanlaajuista verkkojen verkkoa, mutta jos tarkoitetaan pikemminkin yhtä tietoliikenteen välinettä radion, television, puhelinlinjojen ja ‑verkkojen rinnalla, kyseessä on yleissana, joka on luontevaa kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, siis internet. Käytännössä käsitteellistä eroa ei tarvitse miettiä, vaan voi vapaasti valita, käyttääkö isoa vai pientä alkukirjainta.
Kun sana Internet ~ internet esiintyy yhdyssanan osana, yhdysmerkkiä tarvitaan vain isoa alkukirjainta käytettäessä tai joskus hahmotusapuna:
Internet-sivu ~ internetsivu
Internet-asetus ~ internet-asetus ~ internetasetus
Internetiin viittaavat sanat netti ja verkko kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Tietyntyyppisiä verkkoja tarkoittavat sanat ekstranet (’ulkoverkko’) ja intranet (’sisäverkko’) ovat yleissanoja, ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.
Palaa otsikoihin


Päivitetty 17.9.2012

 
Poutapilvi web design Oy