TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Pilkku


Pilkkua käytetään tekstissä selventämään virkkeen ja lauseen osien suhteita. Eri tyylilajeissa, kuten tietokirjoissa ja kaunokirjallisuudessa, pilkkua saatetaan käyttää hieman eri tavoin. Pilkun jälkeen tulee yksi välilyönti.

Palaa otsikoihin

Pilkku lauseiden välissä

Palaa otsikoihin

Päälauseiden välissä

• Kahden itsenäisen päälauseen väliin tulee pilkku, kun niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktioista ja, sekä, sekä–että, -kä (kieltosanaan liittyneenä), tai, joko–tai, vai, eli, mutta, vaan. Lause on itsenäinen, kun se on rakenteeltaan kokonainen: sillä ei ole yhteisiä jäseniä virkkeen muiden lauseiden kanssa; lauseilla on siis esimerkiksi oma ilmipantu subjekti:

Kesäkuussa ystävykset matkustelivat Yhdysvalloissa, ja heinäkuussa he olivat viikon Kanadan puolella.

Selvitys valmistuu alkusyksystä, ja se julkaistaan yrityksemme verkkosivuilla.

Sataa, taivas on harmaa, ja tuuli puhaltaa kylmästi.

Maailmantilanne huolestuttaa kirjailijaa, eikä hän näe toivoa ihmisen valitsemalla tiellä.

Pidetään suunnittelupäivä ensi torstaina, vai onko jollakulla
este sinä päivänä?

Tupakointi vähenee, mutta edelleen yli miljoona suomalaista tupakoi.

Työmarkkinatukiuudistus ei saa vesittyä rahasta riitelyyn, vaan tärkeintä on työttömän ihmisen aktivointi.

• Jälkimmäisen lauseen alussa tai kauempana lauseessa voi olla myös jokin muu kytkevä ilmaus kuin rinnastuskonjunktio. Tällaisia ilmauksia ovat mm. muuten, muutoin, nimittäin, näet, pikemminkin, silti, siksi, siis sekä liitepartikkelit han ~ hän, kin, kaan ~ kään, pa ~ . Ne mahdollistavat pilkun käytön (joskus käy myös esimerkiksi puolipiste tai piste):

He matkustelivat laajasti Yhdysvalloissa, ennättivätpä he vielä paluumatkalla Havaijillekin.

Asia on kiireinen, ministeriössä näet valmistellaan uudistusta jo ensi syksyksi.

• Joskus kiinteästi yhteen kuuluvien, samasta aiheesta kertovien päälauseiden välissä voi olla pilkku myös ilman konjunktioita tai muita kytkeviä sanoja:

Kesäkuussa ystävykset matkustelivat Yhdysvalloissa, heinä-
kuussa he olivat viikon Kanadan puolella.

Tavallisempaa tällaisissa tapauksissa on kuitenkin käyttää pistettä, puolipistettä tai konjunktiota.

• Jos rinnastuskonjunktiolla toisiinsa liitetyillä lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen, lauseiden välissä ei käytetä pilkkua. Toinen lause ei tällöin siis ole kokonainen, rakenteeltaan itsenäinen ja täydellinen lause.

He menivät uimaan ja jäivät pitkäksi ajaksi rannalle. (Yhteinen subjekti he.)

He menivät uimaan, jäivät pitkäksi aikaa rannalle ja lähtivät vasta illalla kotiin. (Useampia lauseita, yhteinen subjekti he.)

Auto nostettiin ojasta aamulla ja hinattiin myöhemmin korjaamoon. (Yhteinen objekti auto.)

Syksyllä sadekausi alkaa ja kuivuuden aiheuttamat vauriot korjaantuvat jonkin verran. (Yhteinen määrite syksyllä.)

Koska tontti on pohjoisen puolella, kevät tulee sinne myöhemmin ja puutarhuri voi nauttia tulppaaneista vielä kesäkuussa. (Yhteinen määrite koko koska-lause.)

NN:n mukaan mallista on kokeilussa saatu hyviä kokemuksia ja myös asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä. (Yhteinen määrite: NN:n mukaan.) (Vrt. erimerkityksinen: NN:n mukaan mallista on kokeilussa saatu hyviä kokemuksia, ja myös asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä.)

Huom. Jos lauseiden verbit ovat 1. tai 2. persoonassa tai passiivimuodossa, pilkkua voi käyttää, mutta se ei ole välttämätöntä:

Tunsin itseni virkistyneeksi ja lähdin hyvillä mielin kotiin. ~
Tunsin itseni virkistyneeksi, ja lähdin hyvillä mielin kotiin.

Hakemukset osoitetaan johtajalle ja ne lähetetään hallintoyksikköön. ~ Hakemukset osoitetaan johtajalle, ja ne lähetetään hallintoyksikköön.

Huom. Aikanaan konjunktioiden mutta ja vaan edellä on suositettu käytettäväksi aina pilkkua. Tämä menettelytapa on edelleen mahdollinen.

Palaa otsikoihin

Sivulauseen ja päälauseen välissä

Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Sivulauseita ovat alisteiset konjunktiolauseet, relatiivilauseet ja alisteiset eli epäsuorat kysymyslauseet.

Alisteiset konjunktiolauseet alkavat alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, jollei, ellei, kunhan, mikäli, joskin.

sivulausepäälause
Kun lahjoitus oli tilillä,yhdistyksen toiminta saatiin käyntiin.
Jos opetussuunnitelma muuttuu,opiskelijalta voi periaatteessa vaatia lisäsuorituksia.
 
 
päälause
sivulause
Poliitikot vastustivat kauppaa,koska se vaaransi kansallisen riippumattomuuden ja työpaikat.
He yrittivät neuvotella asiasta,vaikka eivät oikein uskoneet sopuratkaisuun.
Lehtori ei kertonut,että myöhästyisi tapaamisesta.
 
Konjunktiolla sillä alkavat lauseet välimerkitetään samoin kuin alistuskonjunktiolla alkavat lauseet:

Aion kirjoittaa loppuikäni, sillä en osaa muutakaan.

Relatiivilauseet alkavat relatiivipronominilla joka tai mikä (taivutusmuotoineen) tai muulla relatiivisanalla, joita ovat mm. jolloin, miten ja jollainen:

Hän lainasi kirjoja, joita oli lainannut moneen kertaan aiemminkin.

On maita, joissa viesti ymmärretään, ja maita, joissa ei ymmärretä.

Saatavissa oli vain yli 500 euron laitteita, jollaisiin vain harvalla on varaa.

Alisteisen eli epäsuoran kysymyslauseen alussa on kysymyssana, kuten kuka, mikä, miten, miksi, tai kysyvän liitepartikkelin -ko, -kö sisältävä sana:

Aamulla ei voi koskaan tietää, miten työ tänään sujuu.

Keskusteltiin siitä, kuka tekisi aloitteen.

On kyseenalaista, toteutuuko suunnitelma koskaan.

Jos sivulause on päälauseen keskellä, se erotetaan molemmin puolin pilkulla:

Mielekäs työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä, edistää yleistä hyvinvointia.

Huom. Jos lauseet ovat hyvin lyhyitä (parin kolmen sanan mittaisia), pilkku on mahdollista jättää pois konjunktion edeltä:

Minä otan tämän ja sinä otat tuon. ~ Minä otan tämän, ja sinä otat tuon.

Toivon että tulet ajoissa. ~ Toivon, että tulet ajoissa.

Jos päälauseessa kuitenkin on useampi kuin yksi sana, sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla:

Toivon tosiaankin, että tulet ajoissa.

Huom. Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla:

Asetuttuaan Mikkeliin taiteilija toimi ensin kansalaisopistossa piirustuksen opettajana.

Palaa otsikoihin

Sivulauseiden välissä

Sivulause ja sitä hallitseva toinen sivulause erotetaan toisistaan pilkulla:

Ruoan valmistus viivästyi, koska sain sormeeni haavan, johon piti löytää laastari.

Uudistus tiesi edistystä koko hankkeelle, vaikka ei ollut vielä varmaa, miten siinä lopulta kävisi.

Kahden samaa lausetta määrittävän sivulauseen välissä ei käytetä pilkkua, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio:

Kevät alkaa silloin, kun ensimmäinen kiuru lurittelee taivaalla ja (kun) leskenlehtiä löytyy rinteestä.

Lohduttomuus saattaa vallata mielen, jos tuntuu siltä, ettei kukaan välitä eikä (’ja ettei’) mistään saa apua.

Terveellinen, turvallinen työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuksia, edistää hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-aikanakin.

Palaa otsikoihin

Moniosaisissa konjunktioilmauksissa: niin että ~ niin, että

Tavallisesti sivulause erotetaan hallitsevasta päälauseesta pilkulla, mutta aina ei ole selvää tai tärkeää, missä kohdassa lauseiden raja on. Näin on varsinkin silloin, kun kyseessä on moniosainen konjunktioilmaus, esim. sitten kun, samalla kun, aina kun, niin että, siten että, sen lisäksi että. Lauseraja voidaan osoittaa pilkulla, mutta pilkku ei ole välttämätön:

Sulje ikkuna niin, ettei se kolise. ~ Sulje ikkuna, niin ettei se kolise. ~ Sulje ikkuna niin ettei se kolise.

Pilko sinä porkkanat samalla, kun minä kuorin perunat. ~
Pilko sinä porkkanat samalla kun minä kuorin perunat.

Sellaisissa lauseliitoksissa, joissa konjunktion edellä on jokin korostava sana, kuten etenkin tai varsinkin, lauseiden raja merkitään usein tuon korostavan sanan edelle. Pilkku on tietysti mahdollinen myös konjunktion edellä.

Tavaroiden palauttaminen voi olla hankalaa, varsinkin jos yritys sijaitsee ulkomailla.

Henkilökohtainen lääkelasku saattaa tuntua ylivoimaisen suurelta etenkin, jos lääkkeitä on paljon.
Vrt. ei pilkkua: Erityisesti kun työvoimasta on ylitarjontaa, on vammaisten työllistyminen vaikeaa.

Palaa otsikoihin

Se joka- tai se että -ilmauksissa

Kun virkkeen alussa on se joka-, se mikä- tai se että -alkuinen ilmaus, pilkku ei ole välttämätön se-pronominin jäljessä vaan pelkästään joka-, mikä- tai että-lauseen jäljessä. Pronominit tai pronominikantaiset sanat voivat olla ilmauksessa eri muodoissa, esim. siinä, siellä, siihen, sinne, jossa, mihin jne.

Se joka saa eniten pisteitä, voittaa. ~ Se, joka saa eniten pisteitä, voittaa.

Se että jonottaminen maksaa, harmittaa monia enemmän kuin jonotusmusiikki. ~ Se, että jonottaminen maksaa, harmittaa monia enemmän kuin jonotusmusiikki.

Sillä mitä on jo tapahtunut, ei ole enää väliä. ~ Sillä, mitä on jo tapahtunut, ei ole enää väliä.

Kun se joka- tai se että -ilmaus on muualla kuin virkkeen alussa, noudatetaan yleisiä pilkutussuosituksia:

Komitea valitsee sen, joka on pätevin.

Tekijä vastaa itse siitä, että edellä mainittu suunnitelma toteutuu aikataulun mukaan.

Palaa otsikoihin

Lainauksen ja johtolauseen välissä

Lainaus (suora esitys) tai referoitu jakso erotetaan jäljessä tulevasta ja keskellä olevasta johtolauseesta pilkulla:

”Pelkkää kuvittelua”, sanoi äiti.

– Pelkkää kuvittelua, sanoi äiti.

”Tästä ei tule mitään”, hän tuskaili, ”mutta kai tämä on silti tehtävä.”

Kirja pitää saada valmiiksi ennen kesää. Tarkoitus on julkistaa se ennen syysmarkkinoita, ja sitä varten pitää käsikirjoitukset saada valmiiksi ensi kuun alussa, toimittaja suunnitteli.

Lämmin syksy lisää jyrsijöiden määrää, väitetään tuoreessa tutkimuksessa.

Pilkkua ei kuitenkaan käytetä johtolauseen edellä, jos lainaus loppuu kysymys- tai huutomerkkiin:

”Kukahan tämänkin on keksinyt?” hän manaili.

”Seis!” hän huusi.

Jos lainaus loppuu kolmeen pisteeseen, pilkun voi merkitä tai jättää pois:

”Uskallapas…”, hän kähisi. ~ ”Uskallapas…” hän kähisi.

Palaa otsikoihin

Pilkku kuin-ilmauksissa

Vertailua tarkoittavissa ilmauksissa kuin-sanan edellä ei yleensä käytetä pilkkua, aloittipa kuin-jakso kokonaisen lauseen tai ei:

Todellisuus näyttää valoisammalta kuin hän uskalsi toivoakaan.

Uusi suunnitelma tuntuu yhtä hyvältä tai yhtä huonolta kuin entinenkin.

Poikahan juoksee kuin nuori hirvi.

Tuntuu siltä kuin viime tapaamisestamme olisi ikuisuus.

Vuoren huippu oli aivan kuin pilvestä kohoava satulinna.

Tee niin kuin itse parhaaksi katsot.

Pilkkua voi käyttää silloin, kun kyse ei ole selvästä vertailusta ja kuin-jakso muodostaa tavallaan jälkilisäyksen. Pilkku ei kuitenkaan ole välttämätön:

Hän vaati itselleen huomiota, kuin olisi suurikin kuuluisuus.

Vastustajan kannattajat hurrasivat jo kovaan ääneen, ikään kuin peli olisi jo pelattu.

Kun ennen kuin -lause on päälauseen jäljessä, pilkun voi halutessaan jättää pois. Sen sijaan kun ennen kuin -lause (tai niin kuin-, samoin kuin- tai toisin kuin -lause) on päälauseen edellä, se erotetaan pilkulla:

Lue käyttöohje ennen kuin käynnistät koneen. ~
Lue käyttöohje, ennen kuin käynnistät koneen.

Ennen kuin otat yhteyttä asiakastukeen, ota esille käyttäjätunnuksesi ja takuutodistus.

Toisin kuin monet luulevat, hän ei ole varakas.

Palaa otsikoihin

Pilkku lauseenjäsenten tai määritteiden välissä

Palaa otsikoihin

Rinnasteisten lauseenjäsenten välissä

Pilkkua käytetään rinnasteisten lauseenjäsenten tai sivulauseiden välissä, jos niitä ei eroteta rinnastuskonjunktiolla:

He lukivat Kiveä, Saarikoskea, Kilpeä, Hassista ja muita suomalaisia kirjailijoita.

Hän sanoi, ettei ollut seurannut asiaa lainkaan, että oli kiireinen ja että oli muutenkin lopen kyllästynyt vaaleihin.

Samoin pilkulla erotetaan tekstissä peräkkäiset luettelon osat, mikäli niiden välissä ei ole konjunktiota:

Retkivarustus: makuupussi, peseytymisvälineet, pyyheliina, kumisaappaat, vaelluskengät, ensiapulaukku.

Lomapäiväni: 7.4., 10.5., 20.5., 23.5.

Ks. myös Luetelma.

Palaa otsikoihin

Peräkkäisten adjektiivimääritteiden välissä

Pilkulla osoitetaan adjektiivi- tms. määritteiden keskinäisiä suhteita. Pilkun avulla voidaan eräissä tapauksissa jopa vaikuttaa ilmauksen merkitykseen:

Ota seuraava, punainen kortti (kortteja muunkin värisiä).

Ota seuraava punainen kortti (edellinenkin kortti ollut punainen).

Tämä on teoksen toinen, korjattu painos (toinen ja lisäksi korjattu painos).

Tämä on teoksen toinen korjattu painos (korjatuista painoksista toinen).

Kun peräkkäiset määritteet ovat kuvailevia, pilkun käyttö ei välttämättä ilmennä merkityseroa. Pilkkua käytettäessä jälkimmäinen määrite voi kuitenkin saada painokkaamman aseman:

Hameessa on kaunis, koristeellinen reunus.
Vrt. Hameessa on kaunis koristeellinen reunus.

Ihanat, pehmeät unisukat ~ Ihanat pehmeät unisukat

Palaa otsikoihin

Titteleiden ja muiden nimikemääritteiden välissä

Samaa pääsanaa määrittävät tittelit ja muut nimikemääritteet voidaan erottaa toisistaan pilkulla. Silloin kun nimen määritteenä on kaksi perusmuotoista (nominatiivimuotoista) titteliä, joilla itsellään ei ole määritteitä, titteleiden välissä on selventävä pilkku:

Juhlapuheen pitää toimitusjohtaja, ekonomi Liisa Järvinen.

Silloin taas kun toisella tittelillä (esim. johtaja) on oma määrite (esim. laitoksen), titteleiden välissä voi joko käyttää pilkkua tai olla käyttämättä:

Laitoksen johtaja, tohtori Orvokki Virtanen otti valtuuston vastaan aamupäivällä. ~ Laitoksen johtaja tohtori Orvokki Virtanen otti valtuuston vastaan aamupäivällä.

Hän lähetti kirjeen lukion rehtorille, maisteri Heinoselle. ~ Hän lähetti kirjeen lukion rehtorille maisteri Heinoselle.

Palaa otsikoihin

Pilkku erottamassa puhutteluilmausta tai selvennystä

• Lauseyhteydestä irralliset, lisähuomautuksen kaltaiset jaksot erotetaan pilkulla muusta virkkeestä. Tällaisia jaksoja ovat esimerkiksi puhuttelut, täsmennykset, selitykset ja esimerkit:

Kutsumme teidät, arvoisa ministeri, tutustumaan yritykseemme.
Maija, tule jo!

Ohjelmassa vieraili myös Maija Miettinen, kanavan uuden tietokilpailun juontaja.

Lopulta vastustus sai heidät vetämään tarjouksensa takaisin, tosin varsin pitkin hampain.

Allergiaa aiheuttavat monet ruoka-aineet, esimerkiksi kala,
kananmuna ja pähkinät.

Tietokoneista on tullut matemaatikkojen, kuten muidenkin tutkijoiden, välttämättömiä työvälineitä.

Irrallinen lisäys voi olla myös keskellä virkettä, jolloin se selvyyden vuoksi erotetaan molemmin puolin pilkulla:

Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä, syntyi Pernajassa vuoden 1510 tienoilla.

Laulujoutsen, Suomen kansallislintu, oli vähällä kuolla maassamme sukupuuttoon.

Tarkentavana irrallisena jälkilisäyksenä voi toimia myös nimi tai muu viittaava ilmaus. Tällöin on mahdollista käyttää pilkkua, jolloin nimi saa painokkuutta. Jos taas pilkkua ei käytetä, ilmaus ei painota kumpaakaan osaa:

Suomen kirjakielen isä, Mikael Agricola, syntyi Pernajassa vuoden 1510 tienoilla.

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi Pernajassa vuoden 1510 tienoilla.

Suomen kansallislintu, laulujoutsen, on tarujen ja symbolien lintu.
Suomen kansallislintu laulujoutsen on tarujen ja symbolien lintu.

Pilkulla erotetaan muusta lauseesta myös paljoksuvat ilmaukset, joihin sisältyy esimerkiksi sana saati tai jopa:

Välillä saattaa tuntua vaikealta saada lapsi liikkeelle, saati sitten syömään kasviksia.

Vesistöjen sulapaikoissa sinnittelee vielä useita vesilintulajeja, jopa aivan talvisessa Lapissa saakka.

• Kun lauseen alussa on asennetta tai näkökulmaa ilmaiseva sana tai sanonta, ei sitä tavallisesti eroteta muusta lauseesta pilkulla. Jos ilmaus on erityisen painokas, pilkku on mahdollinen.

Valitettavasti lomaan on vielä pitkä aika.

Sunnuntaina pidettävästä tottelevaisuuskokeesta hän odottaa täysiä pisteitä. Toisaalta menestyminen ei välttämättä ole tärkein asia. ~ Toisaalta, menestyminen ei välttämättä ole tärkein asia.

Ihme kyllä, asia ehdittiin käsitellä loppuun asti.

• Pilkku voi joskus auttaa selventämään lauseen painotussuhteita. Mitä pitempi ilmaus, sitä tärkeämpi pilkku on kokonaisuuden hahmotuksen kannalta:

Maamme kansainvälisen maineen rakentajina ovat kunnostautuneet paitsi insinöörit ja formulakuskit myös kaikki Suomen koululaiset ja heidän opettajansa. ~ Maamme kansainvälisen maineen rakentajina ovat kunnostautuneet paitsi insinöörit ja formulakuskit, myös kaikki Suomen koululaiset ja heidän opettajansa.

• Pilkkua käytetään nimiluettelossa, jos sukunimi kirjataan ennen etunimeä. Pilkku merkitään myös nimen ja sitä täsmentävän ilmauksen väliin:

Osallistujat:
Meikäläinen, Maija, toimitusjohtaja
Tiilikainen, Keijo, luokanopettaja
Virtanen, Tiina, mainostoimittaja

Vastaavasti pilkkua käytetään luetteloissa myös mm. paikannimen ja sitä täsmentävän ilmauksen välissä:

Kurssi järjestetään seuraavissa kaupungeissa:
Rauma, Suomi
Göteborg, Ruotsi
Bergen, Norja

Palaa otsikoihin

Pilkku kiteytyneissä ilmauksissa, esim. mitä–sitä

Pilkkua käytetään sanaparin mitä–sitä, milloin–milloin, toisaalta–toisaalta, osaksi–osaksi sisältävissä ilmauksissa:

Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän altistumme
ultraviolettisäteilylle.

Hän kannattaa milloin uusia, milloin vanhoja suosituksia.

Toisaalta kirjassa on paljon hyvää, toisaalta se voisi olla vielä paljon parempikin.

Huom. Monet kahden peräkkäisen sanan muodostamat sanaparit ovat pilkuttomia:

Hän puhuu puuta heinää.

Odotetaan vielä pari kolme päivää.

Paikalla oli aina kolme neljä toimittajaa.

Pesu lämpimällä vedellä aamuin illoin auttaa.

Hänellä on tapana kuljeskella sinne tänne.


Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.

Palaa otsikoihin


Päivitetty 26.10.2011

 
Poutapilvi web design Oy