Aakkostus

Monikielisessä aineistossa v ja w voidaan standardin SFS 4600 mukaan aakkostaa myös erikseen. Myös jos aineistossa suomenkielisten sanojen ja nimien lisäksi on vieraskielisiä erisnimiä, v:n ja w:n voi tarpeen mukaan aakkostaa erikseen niin, että v tulee ennen w:tä:

Ruotsissa v ja w aakkostetaan nykyisin erikseen.

Palaa otsikoihin

Miten aakkostetaan s ja š sekä z ja ž?

Kirjaimet s tai š aakkostetaan standardin SFS 4600 (2000) mukaan yhteen, samoin kirjaimet z ja ž. Näin esimerkiksi sanakirjasta sanan vaihtoehtoiset kirjoitusasut löytää peräkkäin (esim. samaani ~ šamaani).

Palaa otsikoihin

Muut tarkkeelliset kirjaimet aakkostuksessa

Jos sanat tai nimet ovat muuten samanasuisia, tarkkeellinen aakkostetaan tarkkeettoman jälkeen:

Palaa otsikoihin

Yksittäiset vieraat kirjaimet aakkostuksessa

• Kirjaimen y mukaan aakkostetaan saksan ü ja unkarin ű:

• Kirjaimen ö mukaan aakkostetaan viron õ, unkarin ő sekä tanskan ja norjan ø:

• Kirjaimen d mukaan aakkostetaan saamen đ ja islannin ð:

Islantilaiset nimet aakkostetaan etunimen mukaan.

• Saamen ŋ aakkostetaan kirjaimen n mukaan.
• Islannin Þ aakkostetaan kirjainyhdistelmän th mukaan:
• Yhteen kirjoitetuista kirjaimista muodostetut merkit aakkostetaan samoin kuin kirjaimet erikseen kirjoitettuina. Esimerkiksi æ aakkostetaan niin kuin ae, oe niin kuin oe ja ß niin kuin ss.

Palaa otsikoihin

Kokonaan vierailla aakkosilla kirjoitetut sanat

Muilla kuin latinalaisilla aakkosilla kirjoitettuja nimiä ja sanoja voi aakkostuksessa käsitellä jommallakummalla seuraavista tavoista.

• Ne voi translitteroida (eli muuntaa latinalaisiksi) ja aakkostaa latinalaisten kirjainten mukaan:

• Ne voi aakkostaa erilliseksi ryhmäksi oman kirjoitusjärjestelmänsä aakkostustavan mukaan latinalaisten kirjainten jälkeen:

Palaa otsikoihin

Numerot aakkostuksessa

Numeroita käsitellään aakkostuksessa omana ryhmänään, joka tulee ennen kirjaimia. Numerot järjestetään suuruusjärjestykseen pienimmästä alkaen:

Roomalaiset numerot I, II, III jne. aakkostetaan yhteen arabialaisten numeroitten 1, 2, 3 jne. kanssa numeroarvonsa mukaan:

Huom. Kongressien yms. nimet aakkostetaan ottamatta huomioon nimen alussa olevaa numeroa. Jos samannimisiä kongresseja tms. on useita, ne järjestetään keskenään aika- tai numerojärjestykseen:

Huom. Aakkostusstandardista poiketen on myös mahdollista sijoittaa numeroita sisältävät ilmaukset aakkosiin numeroiden lukutavan mukaan, jos se hakemiston kannalta on tarkoituksenmukaista. Tällöin esimerkiksi sana 4H-kerho tulee hakusanan neljä jälkeen ennen hakusanaa neljäkymmentä.

Palaa otsikoihin

Merkit aakkostuksessa

• Yhdysmerkki ei vaikuta aakkostukseen, vaan esimerkiksi Yli-Vainio aakkostetaan kuten Ylivainio:

• Ajatusviiva rinnastuu aakkostettaessa sanaväliin, mikä on otettava huomioon sanoittaisessa aakkostuksessa:

• Aakkostukseen eivät vaikuta seuraavat välimerkit: pilkku, piste, kaksoispiste, puolipiste, sulkeet, lainausmerkki, heittomerkki, huutomerkki, kysymysmerkki, vinoviiva, alaviiva ja kenoviiva.

• Aakkostukseen eivät vaikuta sanoja korvaavat merkit, jotka eivät ole kirjainmerkkejä. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi %, &, @ ja +. Tämän ohjeen mukaan esimerkiksi T&K aakkostetaan kuten TK.
Palaa otsikoihin

Artikkelit ja etuliitteet aakkostuksessa

• Artikkelit, jotka esiintyvät vieraskielisten ilmausten alussa (esim. englannin the), eivät yleensä vaikuta aakkostukseen:
• Sukunimen ja paikannimen alussa oleva isolla alkukirjaimella kirjoitettava artikkeli on osa nimeä, ja se otetaan huomioon aakkostettaessa, esimerkiksi Los Angeles aakkostetaan l:n eikä a:n mukaan:


• Nimen yhteydessä oleva etuliite Mac, Mc, M’ tai O’ kuuluu nimeen ja vaikuttaa aakkostukseen:
• Aakkostukseen vaikuttavia nimien etuliitteitä ovat mm. erikieliset pyhää tarkoittavat sanat, esim. Saint, Sainte, San, Santa, Santo ja São:

• Arabialaisten nimien alussa olevat määräiset artikkelit al ja el lasketaan nimeen kuuluviksi, ja nimet aakkostetaan niiden mukaan:

• Pienellä alkukirjaimella kirjoitettavissa etuliitteissä on paljon sellaisia, joita ei lueta nimeen. Tällaisia ovat mm. meilläkin tutut af ja von. Tällaisissa tapauksissa nimet aakkostetaan sukunimen ensimmäisen isolla alkukirjaimella alkavan sanan mukaan:


Huom. Osa pienelläkin kirjoitettavista etuliitteistä luetaan nimeen, jolloin etuliite vaikuttaa aakkostukseen. Esimerkiksi italiankielisissä nimissä de luetaan nimeen kuuluvaksi vaikka ranskan-, espanjan- ja portugalinkielisissä nimissä ei. Tarkempia ohjeita on standardissa SFS 4600 (2000).

Palaa otsikoihin

Moniosaiset nimet aakkostuksessa

• Sukunimi, joka koostuu useammasta erikseen kirjoitettavasta sanasta, aakkostetaan yleensä yhden nimen tavoin. Tällainen on esimerkiksi runoilija Federico García Lorcan sukunimi. Hänen nimensä aakkostetaan siis yleensä García Lorca, Federico, vaikka se voidaan aakkostaa myös nimen viimeisen sanan mukaan: Lorca, Federico García.

• Sellaiset nimen alussa olevat yhtiömuotoa osoittavat sanat tai lyhenteet kuin osakeyhtiö ja oy eivät vaikuta aakkostukseen. Niinpä esimerkiksi Oy Artek Ab aakkostetaan Artekin mukaan ja As.oy. Rouskuranta taas Rouskurannan mukaan.

Palaa otsikoihin

Hakemiston sisäiset viittaukset

Selvyyden vuoksi on hyvä tehdä luetteloon tai hakemistoon viittaus myös toisen ajateltavissa olevan aakkostustavan mukaan:

Viittauksia kannattaa harkita myös etuliitteellisissä nimissä yms. aakkostuksen kannalta pulmallisissa tapauksissa:

Myös synonyymeistä tai muuten rinnakkaisista sanoista tai nimistä on hyvä viitata toisiinsa, lyhenteistä niiden täydellisiin vastineisiin tai päinvastoin.

Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.

Palaa otsikoihin