Ajatusviiva

Miten ajatusviiva tuotetaan?
Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä
Ajatusviiva rajakohtamerkinnöissä
Ajatusviiva osapuolten merkinnöissä
Ajatusviiva poiston merkkinä

Palaa otsikoihin

Miten ajatusviiva tuotetaan?

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä eli yhdysviivaa pitempi vaakaviiva. Ajatusviivoja on kahdenpituisia. Nykyään numero- ja merkkistandardin SFS 4175 suosituksena on käyttää lyhyempää. Sen voi tuottaa eri tavoin. Uudella (2008) näppäimistöllä se tuotetaan näppäinyhdistelmällä AltGr + yhdysmerkki. Vanhalla näppäimistöllä sen voi tuottaa eri tavoin. Esimerkiksi Windows-ohjelmissa sen voi kirjoittaa näppäilemällä Ctrl ja numero-osion miinusmerkin (ilman Num Lock -toimintoa) tai painamalla Alt-näppäintä ja näppäilemällä numeronäppäimistöstä 0150 (Num lock -toiminto päällä). Macintosh-tietokoneiden näppäimistöllä ajatusviivan voi tuottaa painamalla Alt ja kirjainnäppäimistön viivanäppäintä.

Jos ajatusviivaa ei jostain syystä ole mahdollista tuottaa, voi käyttää yhdysmerkkiä, jonka molemmin puolin on välilyönti.

Palaa otsikoihin

Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä

• Ajatusviivalla osoitetaan esimerkiksi päätelmä, asian toinen puoli, täsmennys tai kommentti muusta virkkeestä irralliseksi lisäykseksi. Ajatusviivalla erotettava jakso voi olla yksi tai useampi sana tai kokonainen lausekin, ja se voi sijaita virkkeen lopussa tai keskellä:

Tutkijoista monet myös palkittiin – ja varsin vakuuttavin perustein. Kirjoituksessa pohditaan monipuolisesti lintuinfluenssan torjunnan keinoja – muitakin kuin rokotuksia. Mistä voimme tietää, että meille valehdellaan – olipa kyseessä sitten viaton valkoinen valhe tai turmiollinen emävalhe? Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset – niin vammaiset kuin vammattomatkin – pystyvät toimimaan yhdenvertaisesti riippumatta ominaisuuksistaan tai elämäntilanteistaan.

• Ajatusviivaa voi käyttää myös virkkeiden välissä kappaleen sisällä osoittamassa, että siirrytään uuteen asiaan tai tarkastellaan asiaa eri näkökulmasta:

Ritarilaitos muotoutui ensinnä noin vuonna 1100 Ranskassa. Rappeutuminen alkoi 1300–1400-luvulla, kun läänityslaitos joutui väistymään kuningasvallan ja porvariston tieltä. Ritarilaitoksen sotilaallinen merkitys väheni järjestäytyneen jalkaväen ja ampuma-aseiden kehittyessä. – Ruotsi-Suomeen ritarilaitos tuli 1200-luvulla muodostumatta kuitenkaan koskaan merkittäväksi instituutioksi. (CD-Facta 2004, hakusana ritarilaitos.)

• Virkkeen välimerkkinä käytetyn ajatusviivan molemmin puolin tulee välilyönti:

Ei virheitä – ei muutoksenhakua!
Ylihuomenna – muistatte kai paikan? – kokoonnumme vasta kello 14.

Jos virke jatkuu ajatusviivan jälkeen sivulauseella, voi lauseyhteyden edellyttämän pilkun joko kirjoittaa kiinni ajatusviivaan tai jättää kokonaan pois:

Hän ennustaa – ja toivoo –, että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin. ~
Hän ennustaa – ja toivoo – että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin.

Jos ajatusviivan sisältävä otsikko tms. jaetaan kahdelle riville, ajatusviivan voi merkitä joko edellisen rivin loppuun tai jälkimmäisen alkuun:

Kevätväsymys –	Miehen vaihdevuodet
kuinka se voitetaan?	– totta vai tarua?

Palaa otsikoihin

Ajatusviiva rajakohtamerkinnöissä

• Ajatusviivaa käytetään rajakohdan merkkinä kahden ääripääilmauksen välissä:

2–4 metriä ~ kaksi–neljä metriä

(Merkintätavan 2–4 metriä voi lukea seuraavasti: kahdesta
neljään metriä, kaksi neljä metriä, arkisessa tyylissä ”kaksi viiva
neljä metriä”.)
20–30
7–9-vuotiaat
Liike on kiinni 1.–4.1.
rataosuus Helsinki–Tampere, Hyvinkää–Hanko-rata
Hyvinkään–Hangon rata, Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie

Ajatusviivaa ei käytetä kiinteissä sanapareissa, joissa on peräkkäiset kirjaimin kirjoitetut luvut:

pari kolme euroa, kolme neljä päivää

• Ajatusviivaa käytetään silloinkin, kun loppurajaa ei merkitä:

s. 135– (lukutapoja: sivulta 135 alkaen, sivulta 135 eteenpäin,

sivu 135 ja seuraavat)

• Rajakohtailmauksissa ajatusviiva kirjoitetaan yleensä ilman välilyöntejä. Jos kuitenkin viivan erottamista ilmauksista ainakin toinen koostuu toisistaan erilleen kirjoitettavista sanoista, välilyöntejä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää:

2 tuntia 20 minuuttia – 3 tuntia 15 minuuttia

• Jos jälkimmäistä rajaa osoittava ilmaus alkaa plus- tai miinusmerkillä, merkitään ajatusviivan molemmin puolin selvyyden vuoksi välilyönti:

+4 – +6 astetta (vrt. 4–6 plusastetta ~ 4–6 lämpöastetta)
B6 – B4 astetta (vrt. 4–6 miinusastetta ~ 4–6 pakkasastetta)

Etenkin tekniikan ja luonnontieteen alan teksteissä käytetään tällaisissa tapauksissa tavallisesti kolmea pistettä:

+4…+6 astetta
B6…B4 astetta

Palaa otsikoihin

Ajatusviiva osapuolten merkinnöissä

• Ajatusviivaa käytetään ilmaistaessa tilanteen tai asian osapuolia tai osallistujia, esimerkiksi ottelun osapuolia, sanakirjan kieliä tai teoksen tekijöitä:

HJK–TPS 2–2, Kanada–Suomi-ottelu
Suomi–Nepal-seura, Suuri suomi–ruotsi-sanakirja
Nuolijärvi–Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Paasikiven–Kekkosen linja
äiti–lapsi-suhde ~ äiti-lapsisuhde ~ äidin ja lapsen suhde

Huom. Lääketieteessä on oma käytäntönsä: vain viimeinen nimi taipuu:

Charcot–Marie–Toothin tauti

• Osapuolten merkinnöissä ajatusviiva kirjoitetaan yleensä ilman välilyöntejä, kuten edellä olevissa esimerkeissä. Välilyöntejä on syytä kuitenkin selvyyden vuoksi käyttää, jos ainakin toinen viivan erottamista ilmauksista koostuu erilleen kirjoitettavista sanoista:

Oulun Kärpät – Porin Ässät 3–3
Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa: Televisiokeskustelun näyttämöllä

Palaa otsikoihin

Ajatusviiva poiston merkkinä

• Ajatusviivalla osoitetaan, että esitys katkeaa tai että sanoja tai kirjaimia on jätetty pois. Kokonaisten sanojen pois jättämistä osoittava ajatusviiva erotetaan edeltävästä sanasta välilyönnillä, sananosan pois jättämistä osoittava ajatusviiva taas kirjoitetaan kiinni jäljellä olevaan sananosaan:

Jos sen sanot, niin minä –.
–kele!

• Useiden sanojen pois jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan kahdella ajatusviivalla, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä. Ajatusviivoja seuraava piste kirjoitetaan kiinni viivoihin.

Kielilain tarkoituksena on turvata kaikkien oikeus käyttää viranomaisten kanssa joko suomea tai ruotsia: ”Tavoitteena on, että jokaisen oikeus – – hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta – –.” (Kielilaki 2. §.)

Ajatusviivat voi merkitä hakasulkeisiin etenkin silloin, kun on poistettu kokonainen virke tai useita virkkeitä. Hakasulkeet eivät kuitenkaan ole tässä välttämättömät.

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. [– –] Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.

Katso myös ajatusviivan käytöstä kirjoituksista Luetelma ja Lainausmerkit

(Lainausmerkkien sijasta vuorosanaviiva).

Palaa otsikoihin