Ruoka-alan vierassanoja

Tähän sanastoon on koottu ruoka-alan uusia ja vanhojakin vierassanoja. Ne eivät kuulu monenkaan jokapäiväiseen sanavarastoon, mutta saattavat kuitenkin tulla vastaan esimerkiksi ravintoloiden ruokalistoissa, kaupan hyllyillä tai lehtien ruokasivuilla. Yhä kansainvälisemmäksi käynyt ruoka-ala on tuonut viime vuosina tutuksi entistä laajemmin eri maiden ja maanosien ruokakulttuuria. Sanaston tarkoituksena on kertoa sanojen merkityksestä, oikeinkirjoituksesta, ääntämisestä ja alkuperästä.

Osa sanoista on suoria sitaattilainoja eli ne ovat lainanantajakielen mukaisessa asussa. Joistakin, varsinkin pitempään käytössä olleista sanoista, on olemassa suomeen mukautettu muoto tai käännösvastine. Sanastossa annetaan tietoa vaihtoehtoisista kirjoitusasuista ja rinnakkaismuodoista, samoin suomenkielisistä vastineista. Sanastossa on annettu myös joitakin suosituksia kirjoitusasuista tai itse termeistä. Esimerkiksi joistakin kasvinnimistä on viitattu paremmin-sanalla toiseen termiin. Näissä suosituksissa on noudatettu Viljelykasvien nimistön (2004) periaatteita.

Sanaston ovat laatineet Eija-Riitta Grönros, Minna Haapanen, Leena Joki, Liisa Nuutinen ja Marjatta Vilkamaa-Viitala. Tärkeänä lähteenä on ollut Kielitoimiston sanakirja (sähköinen versio 2004, painettu 2006), mutta joiltakin osin tietoja on tarkistettu ja muutettu niin, että ne poikkeavat sanakirjassa esitetyistä. Mukana on myös paljon sellaisia sanoja, joita ei Kielitoimiston sanakirjassa ole – joko ne eivät ole siihen vielä ehtineet tai sitten ne eivät harvinaisina erikoisalan sanoina yleiskielen sanakirjaan tulekaan. Sanakirjan lisäksi lähdeaineistona ovat olleet Kielitoimiston sanakokoelmat sekä alan kotimaiset ja ulkomaiset lähteet.

Ruoka-alan vierassanoja luettelo aakkosittain (pdf:inä)

A
B
C
D–E
F
G
H–J
K
L
M
N–O
P
Q–R
S
T
U–Z

Sanaston rakenteesta


Julkaistu Kielikellossa 1/2007.