Kielikello

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. Se opastaa kielenkäytön kysymyksissä, kertoo uusista suosituksista ja kertaa entisiä sekä kirjoittaa yleistajuisesti kielestä ja sen tutkimuksesta. Kielikello on tarkoitettu apuvälineeksi kirjoittajille ja tiedonlähteeksi kaikille kielestä kiinnostuneille. Kunkin Kielikellon sisällysluetteloa voi katsoa sähköisestä arkistosta napsauttamalla lehden numeroa.

Kielikello-lehden tilaajat voivat lukea uusimman lehden nyt myös verkossa, osoitteessa www.kielikello.fi.

Kielikello 4/2011

Saamenkielisten paikannimien lisäksi Kielikellossa 4!2011 puhutaan lakikielestä. Lakiteksti on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että siinä viitataan paljon toisiin lakeihin ja muihin viranomaisten teksteihin.

Lehdessä kerrotaan myös, millainen on  hyvä hakemisto. Kirjan hakemiston tarkoitus on siirtää tiedon etsimisen taakkaa lukijalta hakemiston laatijalle.
Se, miten hyvin tässä on onnistuttu, erottaa toimivan ja käytännöllisen hakemiston huonosta.






Muuta luettavaa

• Pääkirjoitus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muuttuu Kotimaisten kielten keskukseksi
• Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä
• Uudissana: huokoistaa
• Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti
• Kielenhuollon historiaa: kielivaliokunnan ensimmäinen kokous
• Virkakielenhuoltaja palkittiin
  

Kielikello 3/2011

Puhumaan opetteleva lapsi kokeilee luovasti kielen mahdollisuuksia. Kielikellossa 3/2011 esitellään lapsen kielenkehityksen vaiheita, mm. erilaisten taivutusmuotojen tuottamista. Lapsenkieltä tarkastelemalla ymmärrämme paremmin sitä, mikä kielen järjestelmässä on olennaisinta.

Lehdessä käsitellään myös aikamuotokysymyksiä: Kuuluuko tulla-futuuri yleiskieleen? Käytetäänkö uutisotsikoissa perfektiä vai imperfektiä?







Muuta luettavaa

• Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä
  
• Lakitekstin ja taikka tai
• Oikeinkirjoitusta verkossa – itsenäistä kertausta kiireiselle
  
• Mikä on Gro Harlem Brundtlandin sukunimi?
  
• Uudissana: Pop-up
  
• Kielenhuollon historiaa: Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
  
  

Kielikello 2/2011

Kielikellossa 2/2011 puhutaan nimistä. Kreikkalaisia paikannimiä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin monella eri tavalla. Siihen on historialliset syyt. Kansainvälisten suositusten avulla pyritään kuitenkin yhdenmukaistamaan kirjoitusasut.

Kotimaankin nimissä riittää pohdittavaa: miten toimitaan, jos sama nimi tarkoittaa kahta tai useampaa paikkaa. Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 puolueiden nimien oikeinkirjoitusta.








Muuta luettavaa

• Sanajärjestys jäsentää tekstiä
• Kieli kartalla: Onko kesä kaikilla?
  
• Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
• Niiloja ja ihmisiä
• Miten taivutetaan saarten nimiä?
• Piukkatrikoita legginseistä tregginseihin
  

Kielikello 1/2011

Kielikellossa 1/2011 puhutaan kielipolitiikasta. Löytyykö virkakielen parantamiseen poliittista tahtoa? Halutaanko esimerkiksi virkakielen parantaminen hallitusohjelmaan? Näin vaalivuonna Kielikello kysyi sitä suoraan puolueilta. Myös eduskuntaryhmille esiteltiin näkemyksiä virkakielen parantamisesta.

Kieli, kielenkäyttö, tiedonsaanti ja mahdollisuus kommunikointiin ovat hyvän hallinnon perustekijöitä. Siksi kieltä ei voi käsitellä muusta toiminnasta irralllisena osana.




Muuta luettavaa

• Ei mennyt niin kuin Strömsössä
• Teitittelyn pitkä historia
• Nimikkeen taipuminen erisnimen edellä
• Kieli kartalla: Katin kontit
  
• Päivä lauloi voin – laulamisen monet merkitykset