Ideaalikieli ja kirjoittamisen käytännöt

Ulla Tiililä ja Annastiina Viertiö

 

Palaa otsikoihin

1. Tiivistelmä

Tutkimuksessa ideaalikielestä ja kirjoittamisen käytännöistä selvitetään, miten kielenhuollon kursseille osallistuneet soveltavat käsiteltyjä asioita työssään. Kyselytutkimuksen keinoin selvitetään, mitä on voinut soveltaa käytäntöön, mitä ei. Mitä haasteita soveltamisessa on ollut? Miksi jotkut käsitellyt asiat ovat jääneet soveltamatta? Tutkimuksen kesto on 1.1.2006 – 31.12.2008.

 

Palaa otsikoihin

2. Tutkimuksen tausta ja merkitys

Kysyttäessä millaista on hyvä kieli tai hyvä teksti, saadaan yleensä yhdenmukaisia vastauksia: puhutaan esimerkiksi selkeydestä, ytimekkyydestä ja asiallisuudesta (Heikkinen 2000: 273). Yleensä ihmiset ovat myös sitä mieltä, että "hyvää kieltä" pitäisi käyttää. Kun istahdetaan näppäimistön äärelle, hyvät periaatteet voivat kuitenkin olla vaikeita toteuttaa. Tämä voi johtua esimerkiksi kirjoittamisen ja tyylin traditioista, mutta taustalla voivat olla myös konkreettiset, tekniset syyt, kuten atk‑järjestelmien rajoitukset.

 

Ideaalin ja käytännön törmäystä kielenkäytössä on käsitelty tai sivuttu eri tutkimuksissa (esim. Gunnarsson 1992, 1999; Heikkinen 2000; Piehl 1999; Tiililä, tulossa; Wodak 1996). Tässä tutkimuksessa "ideaalia" edustavat asiat, joita annetaan kielen- ja tekstinhuollon suosituksina ja käsitellään kielenhuoltokoulutuksissa. Käytäntöä edustaa tässä tutkimuksessa se, millaisia ratkaisuja teksteihin työpaikkojen arjessa tehdään.

 

Ihannekielestä ollaan siis melko yksimielisiä, mutta ihanteiden toteutettavuus on avoimempi kysymys. Joskus on ilmeistä, että organisaatiot tilaavat koulutusta sellaiselle kohderyhmälle, joka ei juuri voi vaikuttaa tekstien ominaispiirteisiin. Toisinaan vaikuttaa siltä, että kieliasioiden ajatellaan hoituvan pelkästään kursseja tilaamalla: silloin voidaan sanoa, että asioiden eteen on tehty jotakin, mutta perustavampiin muutoksiin ei kuitenkaan olla valmiita. Tällaista tilannetta on toisaalta vähentänyt se, että tulosvastuullisuus työpaikoilla on lisääntynyt, ja koulutusta tilataan vain todelliseen tarpeeseen. Jo projekteista sovittaessa mietitään, millaisia tuloksia koulutuksella halutaan saada aikaan.

 

Hankkeessa kirjoittajien olosuhteita pyritään selvittämään entistä tarkemmin ja systemaattisemmin. Siinä keskitytään tarkastelemaan kirjoittamista ja tekstien tekemistä  sen jälkeen, kun organisaation työntekijät ovat käyneet kielenkäytön kurssilla. Tavoitteena on selvittää, mikä on ideaalikielen ja käytännön kirjoittamisen suhde: mihin hyvät tavoitteet ja tarkoitukset kaatuvat, jos kaatuvat.

 

Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää kielenhuoltotyötä kehitettäessä ja yleisemmin kielenhuollon toimintaperiaatteita pohdittaessa. Siitä on hyötyä myös parannettaessa kirjoittamisen olosuhteita eri työpaikoilla. Tutkimus valottaa lisäksi julkilausuttujen ja virallisten normien, suositusten ja käsitysten suhdetta kirjoittamattomiin. Tieto ideaalin suhteesta arkeen on olennaista myös selvitettäessä, miten ja miksi tekstit ja tekstilajit muotoutuvat omanlaisikseen.

 

Palaa otsikoihin

3. Tutkimuksen teoriatausta ja menetelmät

Tutkimus toteutetaan sellaisen tekstilajitutkimuksen viitekehyksessä, joka keskittyy tekstien ominaisuuksien ohella selvittämään myös niiden kirjoittamista ja lukemista, siis "tuottamisen ja kuluttamisen prosesseja" (Fairclough 1992; myös esim. Bhatia 1993, 2004; Gunnarsson 1992, 1999; Swales 1990; Tiililä, tulossa). Tässä tutkimuksessa keskitytään seikkoihin, jotka liittyvät tekstien tuottamiseen. Tavoitteena on saada selville, millä tavalla esimerkiksi sosiaaliset normit vaikuttavat kirjoittajien valintoihin sekä toisaalta, miten kirjoittamisen tekniset puitteet vaikuttavat ratkaisuihin.

 

Tutkimus toteutetaan sähköisellä kyselyllä, jossa on sekä vaihtoehtokysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastauksia analysoidaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kyselyvastaukset ovat anonyymejä. Tulosten julkistamisessa anonymisoidaan tarvittaessa myös laitokset ja organisaatiot.

 

Palaa otsikoihin

4. Hankkeen tulokset ja aikataulu

Hankkeen tuloksia esitellään erilaisissa seminaareissa, ja niistä julkaistaan sekä yleistajuisia artikkeleita että (ainakin yksi) tieteellinen artikkeli. Tuloksia käytetään lisäksi kielenhuollon kehittämistyössä. Kyselyn pilottiversio on toteutettu syksyllä 2006. Varsinainen kysely tehdään tämän pohjalta alkuvuodesta 2007. Tulosten työstäminen alkaa tämän jälkeen.

 

Palaa otsikoihin

Kirjallisuus

Bhatia, Vijay 1993: Analysing genre. Language use in professional settings. London and New York: Longman.

Bhatia, Vijay 2004: Worlds of written discourse. A genre-based view. London, New York.: Continuum.

Fairclough, Norman 1992: Discourse and social change. Cambridge: Polity Press. .

Gunnarsson, Britt-Louise 1992: Skrivande i yrkeslivet. En sociolingvistisk studie. Studentlitteratur, Lund.

Fairclough, Norman 1999: Texten i och för organisationen. Teoksessa Per Linell & LArs Ahrenberg & Linda Jönsson: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 novevember 1997. S. 65–86.

Heikkinen, Vesa 2000: Konvention kentillä – kertomuksia kielitöistä. Teoksessa Vesa Heikkinen & Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus. S. 267–296.

Piehl, Aino 1999: Hur skriver man en begriplig text? – Tjänstemän talar om textanpassning. Teoksessa Per Linell & LArs Ahrenberg & Linda Jönsson: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 novevember 1997: Samtal och språkanvändning i professionerna. Rapport från ASLA:s höstsymposium. Linköping, 6–7 november 1997. S. 215–224.

Swales, John 1990: Genre analysis. English in academic and research settings. Cambridge:Cambridge University Press.

Tiililä, Ulla (tulossa): Viraston kulisseissa. Tutkimus päätösteksteistä työssä ja tekstiverkostoissa.Väitöskirjan käsikirjoitus. Helsingin yliopisto.

Wodak, Ruth 1996: Disorders of discourse. London and New York: Longman.

Palaa otsikoihin