Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys

Käsitteet

Säädöskielellä tarkoitetaan tässä hankkeessa kansallisen lainsäädännön tekstien, erityisesti lakien ja asetusten kieltä. Yksi perustava tutkimusongelma on säädöskielen olemus: onko se rekisteri, erikoiskieli, ammattikieli, tekstilaji, makrogenre, tyyli vai jotain muuta. Toinen perustava tutkimusongelma on, miten säädöstekstit syntyvät ja miksi ne syntyvät omanlaisikseen.

Tekstit ymmärretään tutkimuksessa ihmisten välisenä vuorovaikutuksena. Tekstejä tarkastellaan kielellisinä valintoina, ja näiden valintojen monitasoisia ja -ulotteisia merkityksiä tulkitaan kontekstuaalisesti ja intertekstuaalisesti.

Ymmärrettävyydellä viitataan hankkeessa tekstien monitasoisiin ja -ulotteisiin merkityksiin ja niiden tulkitsemiseen eri yhteyksissä. Ymmärrettävyys on tässä laajempi ja moniulotteisempi käsite kuin luettavuus, jolla suppeassa merkityksessä on viitattu sen tapaisiin asioihin kuin tekstissä olevien sanojen, lauseiden, virkkeiden tai muiden rakenneyksikköjen pituus tai rakenteellinen mutkikkuus.

Perustava kysymys ymmärrettävyyden kohdalla on, miten sitä voi kielitieteellisesti (tai muuten) tutkia. Voiko ymmärrettävän kielen ominaisuuksia määritellä samaan tapaan kuin esimerkiksi selkokielen ominaisuuksia vai onko ymmärrettävyys aina tilannekohtaista?