Paikannimikartasto

Paikannimikartasto on Suomen suomenkielisten paikannimien levikkejä esittelevä sähköinen kartasto. Nimitiedot on poimittu Nimiarkiston kokoelmista 1997–2002.

Kartasto sisältää yhteensä 234 keskeistä paikannimielementtiä. (ks. Paikannimikartaston nimikannat). Nimiesiintymiä aineistossa on  yhteensä 91802. Kustakin nimiesiintymästä esitetään sijainti- ja paikanlajitieto ja näiden  lisäksi usein muutakin nimeä ja paikkaa koskevaa tietoa.

Kartastosta voi tehdä hakuja omin valinnoin ja rajauksin. Selkeät käyttöohjeet opastavat kartaston käyttäjää. Ks. Käyttöopas.

Kartaston sisällöstä vastaa Terhi Ainiala ja teknisestä toteutuksesta Toni Ruottu. Verkkoon kartaston toimittivat Outi Lehtinen ja Raija Miikkulainen. Aineiston kirjoittajista ks. Paikannimikartaston nimikannat.

Paikannimikartaston vaiheita

Paikannimikartaston työ on aloitettu vuonna 1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Ajatus paikannimikartastosta ei silloin syntynyt ensimmäistä kertaa, vaan professori Eero Kiviniemi oli jo vuonna 1980 huomauttanut tällaisen kartaston tarpeellisuudesta (Kiviniemi 1980: 337). Hanke valmistui 2007.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli julkaista painettu kartastokirja. Vuosien myötä muuttuivat työn tavoitteet ja ennen kaikkea ajatus sopivimmasta julkaisumuodosta. Käyttökelpoisimmaksi ja monipuolisimmaksi julkistamisen muodoksi havaittiin vuosituhannen vaihteessa sähköinen muoto

Paikannimikartaston pohjakartta

Pohjakarttana on Suomen kartta, jossa Suomi näyttäytyy sellaisena kuin se oli noin vuonna 1939 ennen II maailmansotaa. Kartassa on siis myös nykyisen Suomen ulkopuolisia alueita ja lisäksi koskaan Suomeen kuulumattomiakin alueita, joilla vanhastaan on puhuttu suomea. Tämä siksi, että näillä alueilla on luonnollisesti myös käytetty suomenkielisiä paikannimiä ja että niiltä on Nimiarkistossa kattavat nimikokoelmat. Pohjakartassa ovat näkyvissä pitäjänrajat, ja niissäkin noudatetaan vanhaa, ennen II maailmansotaa käytössä ollutta pitäjäjakoa. Kartassa näkyvät tummennettuina muut kuin suomenkielisen asutuksen alueet.     

Kartan kalvopohjat
Kartastossa on erillisiä kalvoja, joita voi halutessaan liittää karttakuvaan. Tällaisia ovat tiedot murrerajasta itä- ja länsimurteiden välillä, tiedot vanhoista lääninrajoista, vesirajoista ja vesistöistä.



Kartaston aineisto
Nimikannat
Nimestä esitetyt tiedot
Paikannimilevikkien taustoja
Lähteitä