Kyselytutkimus Kielitoimiston kurssien vaikuttavuudesta

Hyvästä kielestä ollaan yleensä yksimielisiä. Ajatellaan, että hyvää kieltä pitäisi käyttää ja että hyvää on esimerkiksi selkeä ja elävä kieli, joka ottaa lukijan huomioon. Hyvän kielen tavoittelussaan ihmiset ostavat kielenkäytön oppaita ja osallistuvat kursseille.

 

Mutta onko kursseilla vaikutusta? Kotuksen kielenhuolto- ja tutkimusosaston yhteishankkeessa selvitettiin, soveltavatko kirjoittajat omiin työteksteihinsä sitä, mitä ovat kursseilla oppineet. Jos eivät, miksi?

 

Kyselytutkimuksessa selvisi, että kursseilla on vaikutusta mutta niille pääsee liian harvoin. Toisaalta kiire ja valmiit tekstipohjat voivat romuttaa hyvätkin tavoitteet.

 

Palaa otsikoihin

Ketkä vastasivat?

Kysely lähetettiin organisaatioille, jotka olivat tilanneet Kielitoimistosta vähintään päivän mittaisen kurssin vuosina 2002–2005. Vastaajina oli kurssilaisia valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityisistä yrityksistä.

 

Kysely lähetettiin vastaajille sähköisesti keväällä 2007. Vastauksia saatiin yhteensä 176, ja ne tulivat 31 eri organisaatiolta, enimmäkseen virastoista.

 

Palaa otsikoihin

Kiire ja tekstipohjat hyvän kielen esteenä

Kyselyyn vastanneet soveltavat keskimäärin 84:ää prosenttia kaikista niistä vinkeistä, joita he ovat kurssilla saaneet. Eniten sovelletaan oikeakielisyysasioita (94 %) sekä tekstin viimeistelyyn ja oikeinkirjoitukseen liittyviä ohjeita (92 %). Vähiten ilmoitettiin sovellettavan sananvalintaan liittyviä asioita (72 %).

 

Vaikka ohjetta pidettäisiin hyvänä, sitä ei kuitenkaan välttämättä noudateta. Soveltamatta jättämistä perusteltiin useimmin sillä, että kirjoittamisessa käytetään vakiopohjia, joita ei voi muokata (23 % perusteluista). Vakiopohjat rajoittavat erityisesti sananvalintaa ja tekstikokonaisuuden rakentamista eli juuri niitä piirteitä, joita vaihdellen teksti saadaan suunnatuksi eri lukijoille.

 

Toiseksi yleisin syy ohjeiden soveltamatta jättämiselle on kiire (22 % perusteluista). Kiireen vuoksi kirjoittajilla ei ole aikaa hioa sananvalintaa eikä lause- ja virkerakennetta.

           

Sekä kiire että vakiopohjien käyttö viestivät samasta ilmiöstä: nykyään tekstejä on tuotettava paljon ja nopeasti. Kyselytuloksista voi päätellä, että miltei puolet tekstien heikkouksista juontaa juurensa tehokkuuden vaatimuksesta.

 

Palaa otsikoihin

Koulutus vaikuttaa muttei riitä

Kielitoimiston kursseihin ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Ne ovat herättäneet huomaamaan asioita ja antaneet varmuutta ja innostusta kirjoittamiseen. Myönteiset kokemukset johtuvat enimmäkseen siitä, että kurssien sisältöä pidetään hyvänä. Kukaan vastaajista ei pidä koulutusta lannistavana.

 

Suurin osa vastanneista kertoo saaneensa kirjoittamiskoulutusta viiden viime vuoden aikana vähemmän kuin viikon verran. Lähes 60 % kokee, että tämä on liian vähän. Kukaan ole sitä mieltä, että koulutusta olisi ollut liikaa.

 

Kirjoittajien koulutus siis kannattaa, mutta se ei yksin riitä. Jos tekstien laatua halutaan parantaa, on parannettava myös kirjoittamisen olosuhteita. Laadun minimivaatimuksista säädetään mm. hallintolaissa ja asetuksessa potilasasiakirjojen laatimisesta. Kirjoittajakoulutuksella ja kirjoituskäytäntöjen kehittämisellä voidaan myös tehostaa toimintaa ja lisätä työn vaikuttavuutta. Tekstithän ovat loppujen lopuksi yhä useamman organisaation raaka-aine ja päätuote.

 

Palaa otsikoihin

Hankkeen julkaisuja

Tiililä, Ulla & Viertiö, Annastiina 2008: Kirjoittajien koulutus kannattaa. Kielikello 2/2008, 13–16.

 

Tiililä, Ulla 2009: Kiire ja tekstimallit hyvän kielen esteenä. Kieliviesti 1/2009, 13–15.

 

Tiililä, Ulla 2009: Utbildning förbättrar både texter och skribenter - om nyttan av klarspråkskurser. Teoksessa Eva Olovsson (toim.), Service på nätet. Rapport från en konferens om myndigheters webbplatser. Språkrådets skrifter 10. Institutet för språk och folkminnen. Stockholm, 89−101.

 

Palaa otsikoihin

Esitelmiä

Ulla Tiililä: Har man någon nytta av klarspråkskurser? Tidsbrist och dåliga mallar utgör de största hindren. Klarsspråkkonferenssissa 17.10.2008. Bålsta, Ruotsi.

 

Ulla Tiililä: Sovelletaanko suosituksia? Suomen kieli 2008 -seminaarissa 26.11. 2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Palaa otsikoihin